Siirry sisältöön

Kierrättäminen kannattaa – jopa henkilöautolla

Julkaistu: 15.3.2024

Virpi Vuolahti

Pakkausjätteen määrä oli huippuvuonna 2021 yhteensä 943 803 tonnia. Vuosien kasvun jälkeen määrä on kääntynyt pieneen laskuun, mutta paluuta kasvua edeltävään aikaan ei ole näköpiirissä. Koronavuosina tavaksi tullut kotiin tilaaminen näyttäisi olevan ainakin yksi syy jätemäärien kasvuun. 

Vuosittain kartonki- ja paperijätettä syntyy noin 570 000 tonnia, josta erilliskerättyä jätettä on vajaa 500 000 tonnia. Muovin ja metallin ohella kartonki on yksi tärkeimmistä jätelaaduista, joiden kierrätystä tulee tehostaa, jotta pääsemme EU:n asettamiin kunnianhimoisiin kierrätystavoitteisiin. 

Pakkausmateriaalina kartonki usein jää kierrättämättä ja päätyy näin ollen sekajätteen joukosta energiahyödynnykseen. Vaikka Suomen jätehuolto onkin tehokas ja toimiva, niin ei kuitenkaan tehokkain mahdollinen. Uudistuksia tarvitaan ja niin materiaalivalintoihin kuin lajittelun sujuvoittamiseen sekä ohjeisiin.

Kierrätyskuskaus kannattaa haja-asutusalueellakin  

Pakkaus on paljon enemmän kuin ulkokuori, sillä se suojaa tuotetta ja välittää tietoa mm. ainesosista ja ravintoarvoista. Toimiva pakkaus vähentää hävikkiä, joten oikein suunniteltu pakkaus hyödyttää myös ympäristöä. 

Monesti kysytään jätteiden kuljettamisesta kierrätykseen, eli siitä kuinka paljon resursseja kierrättämiseen kannattaa uhrata? Kaikki riippuu tietenkin siitä, mistä jätteestä ja millaisesta jätemäärästä on kysymys. Kun määrä on riittävä, esimerkiksi alumiinin kierrättämiseksi voi vähän matkatakin – jopa bensakäyttöisellä henkilöautolla. Alumiinikiloa saa nimittäin kuljettaa jopa 300 km ennen kuin ajomatkan päästöt kumoavat kierrätyksen päästösäästön. Teräskiloa voi kuskata 30 km:n etäisyydelle. Muovi- ja tekstiilikilon (vaatteesta uudeksi vaatteeksi) kuljettaminen kannattaa 7 km:n etäisyydelle ja pahvikilon kulkeutuminen 2,5 km:n etäisyydelle sekä lasin 0,9 km:n etäisyydelle (Saramäki R., 2020, s.85).

Vilkaisu lähitulevaisuuden muutoksiin 

Komissio haluaa kiinnittää huomiota mikromuovien esiintymiseen ympäristössä. Yksi muutos hyväksyttiin 2019, kun tuolloin EU-lainsäädäntöön tuli tavoite vähentää muovipakkausten määrää sekä muoviroskien päätymistä luontoon. Mikromuovien irtoaminen tuotteesta halutaan kieltää. Mikromuovin tahattomaan irtoamiseen tullaan kehittämään merkintä, standardisointi, sertifiointi ja säätelytoimenpiteet. Lisäksi tietoutta mikromuovien vaikutuksista ympäristöön, juomaveteen ja ruokaan pitää tuoda laajemmin ihmisten tietoisuuteen. 
 
Ensi heinäkuun alusta alkaen kaikkien alle kolmen litran juomapakkausten korkkien on pysyttävä kiinni pakkauksessa käytön ajan. Samalla kierrätysohje vaihtuu ja korkit lajitellaan jatkossa muovin sijaan kartonkina, josta se saadaan eriteltyä jätteen käsittelyssä. 

Nyt siis olisi pienen ryhtiliikkeen aika, koska Suomen hyödyntämistavoitteet laahaavat auttamattomasti perässä verrattuna muuhun Eurooppaan. Esimerkiksi muovipakkausten kierrätys on vasta 30 %:n luokkaa. EU:n jätedirektiivin (2018/851) mukaisesti kierrätysasteen tulisi olla 50 % vuoteen 2030 mennessä. EU on asettamassa myös uusia tavoitteita pakkausjätteen vähentämiseksi. EU:n parlamentti määritteli tavoitteekseen pakkausjätteen vähentämisen niin, että vuoteen 2030 mennessä määrä pienenisi kymmenen prosenttia. Vuoteen 2035 mennessä määrän pitäisi vähentyä 15 prosenttia, ja vuoteen 2040 mennessä 20 prosenttia.

Tarkista muovipakkausten lajitteluohjeet tästä.

Pakkaukset ja pakkausjätteet | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 

Kouluta (tai koukuta) näillä ohjeilla kaikki mukaan lajitteluun ja huomaamaan kierrätysmateriaali resurssina.  

Kansainvälisenä kierrätyspäivänä suunnataan ihmisten huomio kierrätykseen ja sen merkitykseen maapallollemme

Maailman kierrätyspäivässä kannustetaan kuluttajia, poliitikkoja ja yritysjohtajia näkemään kierrätysmateriaali resurssina – ei jätteenä. Päivän tavoitteena on rohkaista kuluttajia tekemään edes yksi muutos kierrätystottumuksiinsa. Voit myös tehdä Sitran elämäntapatestin. Omia ideoitaan ja ajatuksiaan kierrättämisestä ja uusista kierrätystavoista voi jakaa häshtägillä #globalrecyclingday. 

Onneksi meillä kaikilla on kyky muuttaa itseämme! 

“Todellinen tietämättömyys ei ole tiedonpuutetta vaan tiedon hankkimisesta kieltäytymistä.” – Karl Popper. 

 
 
Lähde: Saramäki R., (2020) 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman.


 

Viimeisimmät blogikirjoitukset