Sykli on julkaissut ensimmäisen kestävyysraporttinsa osana vuoden 2024 toimintakertomusta. Raportti toi varmuutta strategiamme viitoittamalle tielle: Sykli osaa, Sykli toimii ja Sykli vaikuttaa – tavoitteena hyvä ja onnellinen elämä planeetan rajoissa. Toisaalta raportti myös selkeytti omia kehittämistarpeitamme – mekään emme ole valmiita, kestävyystyö on jatkuva matka.
Kestävyysraportin koostaminen oli kiinnostava oppimisprosessi koulutusalan toimijalle. Sykli on pieni, reilun 50 henkilön ammatillinen erikoistunut oppilaitos, jolle kestävyysraportointi on vapaaehtoista. Sidosryhmämme toivovat meiltä avointa ja läpinäkyvää viestintää ja me haluamme kehittää omaa toimintaamme kunnianhimoisesti. Tavoitteena ei ollut toteuttaa raportointia vain raportoinnin vuoksi, vaan käyttää raportointiprosessia työkaluna oman toimintamme tarkasteluun ja jatkuvaan parantamiseen. Halusimme myös oppia uutta ja hyödyt ylittivät vaivannäön.
Kestävyysraportin koostaminen – miten prosessi eteni?
Kestävyysraportoinnin taustalla on vaikuttanut sisäinen kehitystyö, jonka avulla olemme uudistaneet kestävyystyötämme aiempaa kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Olemme nivoneet erilaiset kestävyystyökalumme yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jossa eri sertifikaattien ja sitoumusten ohjaama kestävyys- ja laatutyö etenee jatkossa entistä vaikuttavammin.
Raportointiprosessi alkoi jo hyvissä ajoin vuoden 2024 alussa. Alkuvuonna toteutettu henkilöstön työpaja sekä sidosryhmäkysely kestävyystiekartan oleellisten teemojen määrittämiseksi olivat keskeisiä toimia myös raportointityön näkökulmasta. Keväällä vastuullisuustiimi aloitti työn tutustumalla muiden koulutusorganisaatioiden vastaaviin raportteihin ja määrittelemällä Syklin tulevan raportin sisältöä ja viitekehystä. Tavoitteena oli käyttää jotakin asiaankuuluvaa standardia tai viitekehystä, mutta samalla varmistaa, että raporttiin sisältyy kaikki olennainen tieto olemassa olevista Syklin sertifikaateista ja sitoumuksista.
Päädyimme käyttämään Syklin kestävyysraportin pohjana joulukuussa 2024 julkaistua EU:n vapaaehtoista kestävyysraportointistandardia VSME (Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs). Tämä standardi on kehitetty erityisesti pk-yritysten raportointitarpeisiin ja tarjoaa modulaarisen skaalautuvan mallin, jota hyödynsimme huomioimalla organisaatiomme olennaiset kestävyysseikat. VSME-standardin perusmoduuli toimi yksinkertaistettuna runkona, johon teimme omia perusteltuja rajauksia ja vastaavasti myös joitain lisäyksiä.
Raportointiprosessin alussa huomattiin, että osa raportoitavista tiedoista oli hyvin tallennettuna ja helposti löydettävissä, mutta kaikkea tarvittavaa tietoa ei ollut tallennettu tarpeeksi tarkasti raportoinnin näkökulmasta. Tietoja jouduttiin kaivamaan esiin erilaisista kokouspöytäkirjoista ja osa tiedoista puuttui kokonaan. Syklin kestävyyskäytänteisiin liittyvät politiikat, koulutustoimintaan ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvät kyselyt sekä niiden tulokset olivat hyvin dokumentoituna. Puutteellista tietoa olivat mm. henkilöstön osaamisen kartuttamiseen liittyvät tiedot. Monenlaista narratiivista tietoa jouduttiin myös tuottamaan kokonaan jälkikäteen.
Raportointitietojen kerääminen (kuten työmatkakyselyt) aloitettiin jo hyvissä ajoin syksyllä 2024 ja työhön tarvittiin lopulta 10 henkilön työpanosta. Työssä hyödynnettiin Aila Earth -raportointityökalua, joka auttoi siinä, että eri henkilöiden tuottamat tiedot saatiin koottua yhteen paikkaan. Syklin vaikuttavuusjohtajalla oli päävastuu raportointiprosessin etenemisestä, raporttirungon määrittelemisestä ja tiedon koostamisesta sen lopulliseen muotoon. Laatupäällikkö, Syklin prosessien ja OKKA-sertifiointityön vastuuhenkilönä, tuotti raporttiin myös ison osan sen sisällöstä. HR-päälliköllä, hiilijalanjäljen laskennasta vastaavilla henkilöillä sekä Ekokompassi-vastaavalla oli myös merkittävä rooli tiedon tuottamisessa.
Kun tarvittavat tiedot ja numerot saatiin kasaan vuoden 2025 alussa, alkoi ahkera kirjoittaminen. Pelkät kootut tiedot ja numerot edellisen vuoden toiminnasta eivät myöskään riittäneet, sillä raporttiin haluttiin kirjata selkeät perusteet tehdyille rajauksille, mahdolliset epävarmuudet laskennassa sekä kertoa läpinäkyvästi myös näkökulmia omista kehittämistarpeista ja suunnitelmista.
Vaikka oletimme aloittaneemme työn hyvissä ajoin, tuli aikataulusta kuitenkin tiukka. Raportin koostamista ja kirjoittamista haastoivat mm. yllättävät avainhenkilöiden poissaolot ja se, että prosessin loppukiri tapahtui samaan aikaan organisaatiossa tapahtuvan tilinpäätöstyön kanssa. Lopullinen raportti saatiin kuitenkin toimitettua määräaikaan mennessä tilintarkastajalle yhdessä toimintakertomuksen kanssa. Tämän jälkeen raportti siirtyi vielä Syklin viestintään kielenhuollon tarkistukseen ja taittotyötä varten.
Syklin opit ensimmäisestä kestävyysraportista
Kestävyysraportin laadinta opetti paljon sekä itse raportointiprosessista, että myös omasta kestävyystyöstämme. Prosessi itsessään toi esille tärkeitä huomioita, jotka voivat auttaa tulevien raportointiprosessien tehostamisessa ja myös parantaa kestävyysraporttien laatua ja läpinäkyvyyttä.
- Aloita tiedon kerääminen järjestelmällisesti kuukausittain jo edellisen vuoden aikana.
- Määrittele ja viesti tiedon keräämisen vastuut hyvissä ajoin ja varmista, ettei kukaan yksittäinen henkilö ole vastuussa mistään prosessin tai tiedon keräämisen osasta yksin.
- Tee selkeät rajaukset oman toiminnan luonne huomioiden (kuten keskittyminen olennaisiin kestävyysseikkoihin)
- Perustele päätökset ja kerro selkeästi rajauksien syyt. Tuo ilmi mahdolliset epävarmuudet laskennassa.
- Kerro avoimesti suunnitelmista ja aikeista sekä siitä, miten politiikat ja periaatteet vaikuttavat päätöksentekoon.
- Ole rehellinen ja tunnusta haastepaikat – ne voivat olla oiva oppi paitsi itselle myös muille.
Kestävyysraportin laadinnan myötä havahduimme tarpeeseen organisoida tiedon tallentamista ja keräämistä säntillisemmin ja vastuuttaa tekemistä tarkemmin resurssisuunnittelun yhteydessä. Merkittävä oppi oli, että teemme oikeita asioita ja oikein, mutta selkeämmät tavoitteet auttavat meitä tekemään työstämme entistä vaikuttavampaa. Näin mahdollistamme yhden arvomme, kestävän tulevaisuuden toteutumisen.
Raportointi teki näkyväksi onnistumisia, mutta myös oleellisia kehittämistarpeita
Raportin tuottaminen osoitti, että olemme monessa asiassa pitkällä, mutta se teki näkyväksi myös oleellisia kehittämistarpeita.
- Syklin vuonna 2024 virkistetty strategia ja uudistetut arvot tarjoavat työllemme perustan, joka oikeasti mahdollistaa ja tukee sykliläisiä työssään kestävän tulevaisuuden rakentajina. Tämä työ tarkoittaa käytännössä työelämän kestävyysosaajien kouluttamista ja organisaatioiden tukemista niiden kestävyystyön eteenpäin viemisessä.
- Syklin kestävyystyön sertifikaatit ja sitoumukset (OKKA, Ekokompassi ja SDG Accord) muodostavat toimivan kokonaisuuden oman ESG-työmme kehittämiselle. Meillä on toimivat johtamisen, seurannan ja kehittämistyön rakenteet, mutta tavoitteiden kirkastamiseen, vastuisiin ja mittareiden määrittämiseen on syytä kiinnittää huomiota. Monia asioita seurataan, mutta mittarit ja raja-arvot ovat osin puutteellisia.
- Ympäristöohjelmamme on tavoitteidensa mukaisesti edistänyt hankintojen vastuullisuutta, CO2 -päästöjen vähentämistä, luonnon monimuotoisuus -teemaisten koulutusten ja hankkeiden määrää sekä viestinnän ja vaikuttavuuden kehittämistä, mutta yhä edelleen päästötavoitteiden määrittäminen suhteessa toiminnan jatkuvaan laajenemiseen ja omaan kädenjälkeemme on haastavaa.
- Toteutamme laadukasta koulutusta, johon opiskelijat ja työelämäkumppanit ovat tyytyväisiä. Olemme käynnistäneet uusia koulutusmuotoja, kuten JOTPA-koulutukset (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus) paikkaamaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen pienenemistä. Kestävyysteemoja edistävä hanketyö ja siihen sisältyvät koulutukset ovat kasvaneet määrällisesti paljon sekä Suomessa että kansainvälisesti.
- Meillä on laajat verkostot, joiden kanssa kehitämme aktiivisesti työelämän kestävyyttä erilaisin yhteistyömuodoin. Keräämme ja hyödynnämme palautetta ja järjestämme vuosittain yhä suurempaa sidosryhmäjoukkoa kiinnostavan Tulevaisuusfoorumin. Voisimme kuitenkin kuunnella opiskelijoita ja kumppaneita vieläkin laajemmin oman toimintamme arvioinnissa ja kehittämisessä.
- Henkilöstön hyvinvointia tuetaan monin keinoin. Sykli sijoittui ensimmäisenä osallistumisvuotenaan Great Place To Work -henkilöstötutkimuksessa ”Suomen Parhaat työpaikat vuonna 2025” -listauksen sijalle 17 pienten organisaatioiden kategoriassa (20-49 hlöä). Listalle sijoittuu 50 parhaan tuloksen saanutta, sertifioitua työpaikkaa, joten listalle yltävät parhaiden joukosta kaikkein parhaat. Tutkimuksen mukaan Syklin työntekijäkokemus on erittäin hyvällä tasolla. Työntekijät kokevat, että Sykli on kokonaisuudessaan todella hyvä työpaikka, uudet työntekijät kokevat itsensä tervetulleiksi ja ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti. Toimintaympäristömme on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa sekä kestävään kehitykseen liittyvän poliittisen päätöksenteon että myös ammatillisen koulutuksen rahoituksen näkökulmasta. Erilaiset epävarmuudet toimintaympäristössä ja töiden järjestelyssä haastaa henkilöstön jaksamista. Useiden sykliläisten työnkuvat ovat kovin monimuotoisia ja työtehtävissä tapahtuvat muutokset kuormittavat. Tämä toiminnan pirstaleinen luonne luo haastetta myös johtamistyöhön ja sisäisen viestinnän toimivuuteen. Työtehtävien resurssointiin sekä selkeään tavoitteiden asettamiseen kaivataan parannusta.
- Henkilöstön osaamisen kehittämistä tuetaan Syklissä myös voimakkaasti. Jokaisella henkilöstöön kuuluvalla on käytettävissään jopa 10 osaamispäivää vuosittain oman osaamisen kehittämiseen, mutta haasteeksi nousee se, että työaikaresurssit eivät mahdollista osaamispäivien hyödyntämistä kaikille täysimääräisinä.
Vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi (VSME) antoi raportille rungon, johon teimme perusteltuja rajauksia ja lisäyksiä
EU:n kestävyysraportointidirektiivi on ollut viimeisen vuoden aikana kovan myrskyn silmässä, kun direktiivin velvoittavuutta halutaan keventää hallinnollisen taakan vuoksi. Tällä hetkellä kenelläkään ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitä CSRD direktiiville (Corporate Sustainability Reporting Directive) tai meidänkin omassa kestävyysraportoinnissamme hyödyntämälle VSME standardille tulee jatkossa tapahtumaan. Vapaaehtoista VSME standardia on myös kovasti kritisoitu siitä, että se on vaatimaton ja kunnianhimoton raportointikehikko, eikä se kerro yhtään mitään vastuullisuustyön vaikuttavuudesta tai perustu olennaisten kestävyysseikkojen määrittämiseen. Tämä on toki aiheellinen kritiikki, mikäli organisaatio päättää rajata raportointinsa tiukasti vain niihin tietoihin, jotka standardi esittää.
Syklin ensimmäiselle julkaistavalle kestävyysraportille VSME antoi kuitenkin loistavan rungon niistä teemoista, joita raportissa olisi hyvä käsitellä. Meidän tahtotilamme ei alkujaankaan ollut se, että raportoisimme vain pelkkiä VSME:n mukaisia numeerisia mittareita, vaan halusimme avoimesti viestiä myös tulevista suunnitelmista ja tavoitteista sekä omista haasteistamme. Kaikki VSME standardin mukaan raportoitavat tiedot eivät myöskään ole Syklin toiminnan luonteen kannalta oleellisia ja vastaavasti joitain meidän toiminnallemme ominaisia oleellisia tietoja ei standardiin sisälly. Näin ollen perusteltuja rajauksia ja lisäyksiä päädyttiin tekemään raportoitaviin tietoihin liittyen.
Syklille kestävyysteemojen kouluttajana yksi erityisen olennainen kestävyysseikka on oman toimintamme kädenjälkivaikutus, joten toiminnan vaikuttavuus lisättiin raporttiin erillisenä lukuna. Sykli koordinoi mm. Ammatillisen koulutuksen kestävyysverkostoa Kartalla – på Kartan: Ammatillinen koulutus kestävyystiekartalle -hankkeessa ja hankkeella on merkittävä rooli Syklin vaikuttavuustyössä.
Raportointiprosessi opetti paljon – mitä seuraavaksi?
Ensimmäinen kestävyysraporttimme ei ole täydellinen selvitys oman kestävyystyömme tilasta ja paljon parannettavaa jäi seuraavalle kierrokselle. Tärkeintä on kuitenkin se, että tavoitteensa mukaisesti raportointiprosessi toi esille paljon tärkeitä huomioita ja kehitettävää omassa toiminnassamme. Useita kehittämistoimia onkin jo aloitettu näiden oivallusten pohjalta.
Seuraavaksi tulemme julkaisemaan Syklin oman kestävyystiekartan, joka kurkottaa vuoteen 2030. Se konkretisoidaan vuosien 2025-2027 osalta OKKA-kehittämissuunnitelman ja Ekokompassi-ympäristöohjelman muotoon. Pysähdymme vuosittain arvioimaan etenemistä yhdessä sidosryhmiemme kanssa ja hyödynnämme itsearviointia vuosittaisten toimintasuunnitelmien laadinnassa.
Vuoden 2025 kestävyysraportointityö on myös jo polkaistu käyntiin, joten työ jatkuu. Tahtotilamme on, että jatkossa julkaisemme kestävyysraportin vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä. Sykli toimii planeetan puolesta – siksi kerromme työstämme rehellisesti ja jaamme avoimesti oppeja muillekin.
Liity vastuullisten suunnannäyttäjien joukkoon SynergiaSykli-kestävyysverkostoon nyt tutustumishintaan!
Kirjoittajat
Riikka-Veera Kankaanpää
vaikuttavuusjohtaja