Selvitimme Uudenmaan ja Kanta-Hämeen kuntien edustajilta tietotarpeita rakennetun alueen hiilinieluihin liittyen. Saimme vastauksia 12 kunnalta. Selvityskyselyn lisäksi haastattelimme kuuden kunnan edustajia. Haastattelut mahdollistivat selvityksen syvemmän analysoinnin. Kyselyiden ja haastatteluiden tulokset osoittavat, että päästöt ja päästövähennystoimet on huomioitu kuntien hiilineutraaliustyössä yleensä hyvin, mutta poistumat eli hiilinielut huomioidaan vaihtelevasti. Tämä johtuu osittain esimerkiksi epävarmuudesta päästöjen kumoamisen suhteen.
Hiilineutraaliutta voidaan tulkita kuntatasolla monitasoisesti
Kansallisen ilmastolain (423/2022) mukaan Suomen on oltava hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Kuntakohtaisia velvoitteita päästöjen tai poistumien osalta ei ole määritelty, vaan jokainen kunta voi asettaa tavoitteensa itse. Kunta voi tukea valtion asettamia tavoitteita tai pyrkiä vielä kunnianhimoisempaan tavoitteeseen. Moni kunta tähtää hiilineutraaliuteen valtion tavoin vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliustavoitteet ja strategiatoimet edellyttävät kuntatasolla merkittäviä päästövähennystoimia. Näiden toimien eteen kunnissa onkin tehty useita selvityksiä kasvihuonekaasupäästöistä ja niiden muodostumisesta.
Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että päästöt ja poistumat ovat vaakakupissa samalla tasolla. Poistumat eli hiilinielut on selvityksen mukaan huomioitu kuntien ilmastotavoitteissa vajavaisesti. Vain yhdessä haastatelluista kunnista oli viimeisen vuoden aikana tehty hiilitaselaskelma ja raportti, joka huomioi myös nielut. Päästöjen lisäksi myös poistumat olisi hyvä huomioida vuosittaistasolla, jotta voidaan muodostaa käsitys kokonaistaseesta. Kunnista, joissa tavoitteet on asetettu, mainittiin 80 % päästövähennystavoitteet ja loput 20 % olisi tarkoitus kompensoida. Hiilinieluihin liittyvä termistö ja kompensointiin liittyvät koukerot aiheuttavat kuitenkin päänvaivaa useissa kunnissa eikä aikaa ole paneutua hiilinieluasioihin. Kompensaatioista ei ole tietoa eikä niitä ole pystytty laskemaan. Useassa kunnassa toivottiin kuntien yhteistä toimintatapaa ja yleisiä toimintaohjeita hiilinieluihin liittyen. Jatkuvalle päivitykselle koetaan myös tarvetta. Ei riitä, että tiedetään hiilitase kymmenen vuoden takaa ja laskelma on todennäköisesti vielä epätarkka eli painottuu esimerkiksi alueellisiin keskiarvoihin.
Ongelmana on myös se, että hiilinieluja ei voida kaikissa hiilineutraaliuslaskelmissa laskea mukaan. Mikäli metsää raivataan ja tilalle rakennetaan aurinko- tai tuulivoimaloita, niiden tuottama päästötön energia voidaan ottaa laskennassa huomioon, mutta menetettyä hiilinielua ei välttämättä oteta huomioon. Hiilinieluilla ja luonnon monimuotoisuudellakin toivotaan olevan eurojen ja halvimman vaihtoehdon sijaan merkityksensä, kun esimerkiksi vesihuollon linjoja suunnitellaan. Hiilen ja eurojen vastakkainasettelu tuottaa tällä hetkellä päänvaivaa monessa kunnassa.
Vapaaehtoiset ilmastoteot hyväntekeväisyyttä
Kuntien geologiset olosuhteet tai asukasmäärät ovat usein eriarvoisia eivätkä kuntakohtaiset hiilitaseet ole aina vertailukelpoisia. Yhtenä vaihtoehtona päästöjen kumoamiseen voi olla vapaaehtoiset hiilimarkkinat. Hildénin & Niemistön (2024) mukaan Suomen mittakaavassa vain muutama kunta on hyödyntänyt tätä mahdollisuutta. Esimerkiksi Turun ilmastosuunnitelmassa (Meretoja, 2022) hiilinielut ja kompensaatiot on huomioitu. Päästöjen kumoamisesta puuttuvat tällä hetkellä vakiintuneet sopimukset ja selkeät toimintamallit. Vapaaehtoisia ilmastotekoja voidaankin pitää Valtioneuvoston julkaisun (Laine ym. 2023) mukaan hyväntekeväisyytenä.
Koulutuksen ja yhteistyön lisäämisen tarve havaittiin lähes kaikilla vastaajista. Selvityksessä mainittiin myös, että hiilinielutietoa tarvitaan kiireellisesti ja vuosittaisille tiedoille olisi tarvetta. Digitaalinen kaupunkihiili 2.0 tuplahankkeessa pyritään lisäämään ja jakamaan tietoa hiilinieluista kuntien alueella. Kuntien tietotarpeiden selvityksestä on tuotettu raportti (Sykli, 2024), joka julkaistiin webinaarissa 13.11.2024. Selvitykseen liittyen tulemme järjestämään yhteiskehittämisessä mukana oleville yrityksille koulutusta, jossa kuntien tarpeet ja palveluntarjoajat pyritään kohtauttamaan.
Alkuvuonna 2025 jokaisella aiheesta kiinnostuneella on mahdollisuus osallistua työpajamaiseen kehittämiseen. Mikäli haluat olla toiminnassa mukana, ole yhteydessä allekirjoittaneeseen (yhteystiedot alla) tai voit ilmoittautua viiteryhmään, jossa pääset kuulemaan hankkeen toimenpiteistä ensimmäisten joukossa. Raportti ja viiteryhmän ilmoittautumislomake löytyvät hankkeen verkkosivustolta (Sykli. n.d.).
Kirjoittaja / yhteyshenkilö
Jiri Luojukoski
asiantuntija, hiilineutraali kiertotalous- 044 491 6396
- jiri.luojukoski@sykli.fi
Lähteet:
- Hildén, M. & Niemistö, J. 2024. Suomen vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla on odottavat tunnelmat
- Ilmastolaki (423/2022)
- Laine, A., Ahonen, H-M., Pakkala A., Laininen, J., Kulovesi, K., & Mäntylä, I. 2023. Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin
- Meretoja, M. 2022. Hiilinielut ja kompensaatiot Turun ilmastosuunnitelmassa
- Sykli. n.d. Digitaalinen kaupunkihiili 2.0
- Sykli. 2024. Kuntien tietotarpeet hiilinieluista Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä
- Kuntien työntekijöiden haastattelut