Sain kunnian matkustaa Kiinan Chongqingiin Ficean eli Finland-China Education Association vieraana. Ficea on yhdistys, joka edistää suomalais -kiinalaista koulutusyhteistyötä. FICEA on järjestänyt konferensseja Kiinassa ja Suomessa sekä rehtoreille, että opettajille ja asiantuntijoille. Lisäksi yhdistys tukee opetussuunnitelmatyötä ja koulutus- ja vaihtomahdollisuuksien järjestämistä opettajille, rehtoreille ja opiskelijoille.
Kiinan peruskoulujärjestelmä on hyvin samanlainen kuin Suomessa. Alakoulu kestää 6 vuotta ja yläkoulu 3 vuotta. Yhdeksänvuotinen oppivelvollisuus on otettu Kiinassa asteittain käyttöön vasta vuonna 1986. Nykyisin peruskoulu saavuttaa lähes koko väestön, mutta kansainvälisellä mittapuulla mitattuna yleinen koulutustaso on vielä osittain kehityksestä jäljessä.
Tätä ei kuitenkaan huomannut Chongqingin Xiejiawan peruskoulussa. Koulu oli tehnyt Ficean tuella oman edistyksellisen opetussuunnitelman ja omat oppikirjat, joita koulussa käytetään! Kiinassa koulupäivät ovat pidempiä kuin Suomessa. Xiejiawan koulussa oppilaat ovat luokkaopetuksessa aamusta iltapäivään. Iltapäivän ja alkuillan aikana Xiejiawan koulussa oppilailla on koulussa kerhotoimintaa. He saavat valita mieltymystensä ja lahjakkuutensa mukaan heille sopivan kerhon. Tarjonta on erittäin monipuolista; on rumpuopetusta, taidetta, cheerleadingia, basebollia, koripalloa.
Ficea järjesti Chongqingissa 27.-28.6.2018 järjestyksessään neljännen China Finland Principal -konferenssin. Tehtävänäni oli puhua ulkona opettamisesta konferenssin osallistujille eli noin 600:lle kiinalaiselle peruskoulun rehtorille. Meitä oli yhdeksän suomalaista ja pari suomenkiinalaista konferenssin osallistujina ja puhujina kiinalaisten opetusalan ihmisten lisäksi. Jouni Välijärvi puhui opetuksen arvioinnista tehdyistä tutkimuksista, Taina Peltonen Suomen opetussuunnitelmauudistuksen käytännöistä, Matti Rossi monialaisesta oppimisesta ja Sari Nyrhinen luovuudesta opettajankoulutuksessa. Piia Harjula, Paula Alasuvanto, Sari Nyrhinen ja Matti Rossi pitivät mallioppitunteja matematiikasta, fysiikasta, englannista ja kotitaloudesta. Ficean asiantuntijat, edellisten lisäksi Pekka Pellinen, myös analysoivat kiinalaisten opettajien pitämiä oppitunteja heidän ammattitaitoaan kehittäen. Toinen Ficean perustajista, Dong Li, kommentoi oppitunteja ja luentoja mahtavalla ammattitaidolla analysoiden sekä kiinalaista, että suomalaista opetuskulttuuria.
Xiejiawan koulun naisrehtoria Xiya Liuta kuunnellessa ymmärsi, miksi juuri kyseinen koulu on niin innovatiivinen, ei vain Kiinan, vaan koko maailman mittakaavassa. Rehtorin positiivinen ja edistyksellinen asenne tuli esille hänen jokaisessa puheenvuorossaan. Hän on koko sydämellään mukana kehittämässä opetusta antaakseen lapsille mahdollisimman hyvät lähtökohdat tulevaisuutta varten. Koulun tunnuslause on ”Six Years Last a Lifetime.”. Ulkoseinille oli kiinnitetty lasten taiteilemia lintuja siivet levällään symboloimaan kouluopetuksen lapsille kasvattamia siipiä, joilla heidän on turvallista lentää kuuden vuoden jälkeen maailmalle. Kaikki opettajat olivat hyvin tietoisia koulun periaatteista ja ylpeitä edistyksellisestä opetuksen kehittämistyöstä.
Alakoulun opetus eroaa suomalaisesta siltä osin, että opettajat ovat aineenopettajia, eivät luokanopettajia. Heillä on opetettavanaan vain yksi tai korkeintaan kaksi oppiainetta. Matematiikan opetus menee hyvin nopeasti paljon pidemmälle tiedollisesti kuin Suomessa. Toisaalta ympäristöopin opetus vaikutti jäävän tiedollisesti vähemmälle ja kestävän elämäntavan kasvatus oli hyvin lapsenkengissä. Opetusmenetelminä on edelleen hyvin vahvasti luennointi ja oppikirjasidonnainen opetus ja ryhmätyötaidot ovat heikkoja.
Toisaalta kiinalaisilla oppilailla oli selvästi taitoja, jotka suomalaisilta oppilailta puuttuvat tai ovat jääneet vähemmälle. Esiintymistaidot näkyivät kuudensadan hengen seminaariyleisön edessä. Koululaiset esiintyivät lukuisissa näytöksissä uskomattomalla itsevarmuudella riippumatta esityksen aiheesta. Kymmenkunta oppilasta väitteli sosiaalisen median hyödyistä ja haitoista noin puolen tunnin ajan. Vaikka puheenvuorot olivat selvästi ennalta harjoiteltuja, heidän esiintymistaitonsa ja varmuutensa olivat niin huikeaa katsottavaa, että harvoin Suomessa näkee aikuistenkaan pystyvän vastaavaan. Samoin kaikki muut esitykset rumpujen soitosta cheerleaderiin ja pitkiin puheenvuoroihin olivat vertaansa vailla.
Pitkien seminaaripäivien jälkeen saimme osallistua rehtorien ja asiantuntijoiden kanssa illallisille. Ruoka oli erinomaista ja tunnelma välitön. Muutaman päivän aikana meistä tuli kuin yksi suuri perhe. Meille jokaiselle suomalaiselle oli järjestetty yksi koulun englannin opettajista avustamaan meitä päivittäisessä kulkemisessa. Näiden henkilökohtaisten kontaktien avulla tutustuimme tarkemmin koulukulttuuriin. Ficean suomenkiinalaiset työntekijät opastivat myös kiinalaiseen kulttuuriin ja pöytätapoihin. Matkaan lähtiessäni en olisi uskonut, että minullakin taisi jäädä pala sydämestä Chongqingiin.
Aulikki Laine
Ympäristökasvatuksen projektiasiantuntija
Luonto- ja ympäristökasvatus
aulikki.laine@sykli.fi