Hae sivuilta

Hiilijalanjälkilaskentaa tärkeämpää on resurssiviisaus

[ keskiviikko 16.3.2022 ]

Hiilijalanjälkilaskentaa tärkeämpää on resurssiviisaus

”Ei vihreätäkään sähköä pidä tuhlata.”

Useat tahot ovat viestineet tavoitteistaan olla hiilineutraaleja. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että jotain konkreettista olisi tehtävä tavoitteiden saavuttamiseksi.  Lukuisissa yrityksissä, järjestöissä ja yhteisöissä mietitäänkin nyt kuumeisesti, miten laskea oma hiilijalanjälki. Ymmärrys siitä, että sen laskeminen on tärkeää, on jo yhteinen. Keskustelimme hiililaskennan ja kiinteistönhoidon asiantuntijamme Tapio Pellon kanssa siitä, mitä on syytä pitää mielessä ja miten lähteä alkuun. Hänen mukaansa olennaista on kuitenkin ymmärtää se, että isossa kuvassa tärkeintä on resurssiviisaus, ei hiililaskennan hinkkaaminen.

Pelto myös muistuttaa, että Suomen hiilineutraaliustavoite on konkreettisesti meidän kaikkien yhteinen tavoite. Se koskettaan jokaista Suomen kansalaista, yritystä ja organisaatiota. Hiililaskentaa tehdään, jotta ymmärretään mistä päästöt koostuvat ja pääsemme käsiksi lähtötilanteeseen, jota vasten voimme päästövähennystoimia suunnitella. Hiilijalanjäljen laskenta antaa siis meille mahdollisuuden osoittaa, ovatko ne toimet onnistuneet, joita on tehty päästäksemme kohti pienempiä päästöjä. Pellon mukaan tärkeintä onkin aluksi tehdä päätös laskentaan ryhtymisestä.

Miksi hiilijalanjäljen laskenta on haasteellista?

Hiilijalanjäljen laskentaan perehtymättömälle laskenta vaikuttaa valtavan monimutkaiselta kokonaisuudelta, mutta asiantuntija on toista mieltä: ”Jos tarkkoja ollaan, ei se itse laskenta ole vaikeaa. Suurin työ tehdään siinä, kun lähdetään selvittämään  lähtötietoja esimerkiksi  oman organisaation lämmityksen, sähkön, jäähdytyksen, hankintojen ja jätteiden sekä työmatkojen osalta. Tässä kohdataan selvästi eniten vaikeuksia, mutta lannistua ei kannata”, kannustaa Pelto. Olennaista on kaiken laskentadatan ja rajausperusteiden dokumentointi mahdollisimman tarkkaan.

Laskentaa tehdään arvoketjujen vuoksi, ei vain itselle

Tuotteita tai palveluja tuottavat organisaatiot ovat osa pitkää arvoketjua. Pelto muistuttaakin, että laskentaan tarvitaan yleensä tietoja myös arvoketjun muilta toimijoilta ja käänteisesti, laskentaa tehdään myös siksi, että pystytään raportoimaan ketjun eri toimijoille omista päästöistä. Taustalla on elinkaariajattelu, jossa tuotteen tai palvelun tuottamat siihenastiset päästöt täytyy olla todennettavissa arvoketjun eri rajapinnoissa. Elinkaariajattelun näkökulmasta on tärkeää pohtia, miten tieto päästöistä saadaan pysymään kiinni tuotteessa tai palvelussa koko sen elinkaaren ajan.

Olennaisuus ennen kaikkea

Kuten kaikessa yritysvastuuseen liittyvässä työssä, myös päästövähennysten kohdalla aloitetaan aina olennaisuustarkastelusta.  (lähde: https://ghgprotocol.org/):

  1. Olennaisuus: Laskentaan otetaan mukaan kaikki päästölähteet, jotka ovat olennaisia organisaation oman tai sille tärkeiden sidosryhmien päätöksenteon kannalta.
  2. Kattavuus: Kaikkien olennaisten päästölähteiden tulee olla mukana, jotta laskentatulos on kattava. Joskus tiedon saatavuus voi olla este joillekin päästölähteille, mutta näistäkin on hyvä olla arvio, jotta kattavuutta voidaan arvioida.
  3. Johdonmukaisuus: Johdonmukaisten rajausten, tietolähteiden ja menetelmien käyttö varmistaa, että laskentatulokset ovat vertailukelpoisia pidemmällä aikavälillä.
  4. Läpinäkyvyys: Laskennan dokumentointi on tärkeää, jotta laskennassa tehdyt valinnat ja oletukset ovat jälkeenpäin helposti ymmärrettävissä. Tämä tuo uskottavuutta laskennalle. (Mistä päästökertoimet on saatu?)
  5. Tarkkuus: Laskennan tulee olla riittävän tarkka, jotta sitä voi käyttää päätöksenteossa. Epävarmuudet tulee minimoida.

Tässä kohtaa on hyvä ensin muistaa, että suurimmat ja selkeimmät päästövähennyspotentiaalit selviävät toki ilman laskentaakin. Moni on ne jo hyödyntänyt. Tällä Pelto viittaa siihen, että yritykset pystyvät aloittamaan matkan resurssiviisaaseen toimintaan tunnistamalla toiminnan kannalta keskeiset päästöt.

Ensimmäisen askeleen ei siis tarvitse olla laskenta, vaan ymmärrys siitä, millaisia päästöjä eri toiminnot aiheuttavat ja mihin yrityksellä on mahdollisuus suoraan itse vaikuttaa. Kun on tunnistettu keskeiset päästöjen aiheuttajat, voidaan päästöjä vähentävät toimet tehdä ilman laskentaa. Laskennan avulla on sitten mahdollista tarkastella sitä, miten tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet päästöihin, ja millaisia toimia vielä olisi hyvä tehdä.

Vihreään energiaan siirtyminen on hyvä, mutta ei riittävä liike

Vihreämpään energiaa siirtyminen on yksi selkeä päästövähennyskeino, mutta vihreänkin energian tuottaminen vaatii kuluttaa maapallon resursseja ja maa-alaa. Tämä taas lisää toista suurta tunnustettua uhkaa, luontokatoa. Globaalissa mittakaavassa energiantarpeemme kasvaa koko ajan, eikä pelkkä vihreään energiaan siirtyminen ole mahdollista tämän hetken kasvuvauhdilla.

”Ei vihreää sähköäkään pidä tuhlata. Siksi jokaisen organisaation on tärkeää tehdä kaikkensa resurssitehokkuuden kasvattamiseksi niin energian kuin muidenkin hyödykkeiden saralla,” peräänkuuluttaa kiinteistöjen energiatehokkuuden ja analysoinnin parissa viimeiset 10 vuotta töitä tehnyt  Pelto. Aiempi 25 vuoden ura IT-ohjelmien kehitys- ja ylläpitotehtävissä antaa vahvan pohjan kokonaisuuden ymmärtämiselle, jossa tiedon hallinnalla on iso rooli.

Päästövähennyspolkua käydään yhdessä ain’…

Monessa organisaatiossa hiilineutraaliuuteen vievän suunnitelman eli tiekartan tai päästövähennyspolun konkreettinen tekeminen on vielä pahasti kesken, vaikka päästöt olisi jo laskettu. Yhdeksi haastekohdaksi on tunnistettu, että organisaatioissa ei välttämä ole osaamista hiilijalanjäljenlaskentaan. Usein laskelma on tilattu ulkopuoliselta toimijalta. Päästövähennyspolkujen rakentaminen tyssää nopeasti siihen, että ostetun raportin tulkintaankaan ei ole osaamista. Pelto korostaakin, että muutoksen aikaansaamiseksi olennaista on tukea organisaatioita ymmärtämään päästöraporttien tuloksia ja sitä, millaisia päästövähennyspolkuja organisaation olisi mahdollista ja järkevää lähteä rakentamaan tulosten pohjalta.

Päästöjen vähentämiseen on hyvä suhtautua jatkuvan tekemisen ajatuksella. Kun organisaatio on tehnyt päätöksen ja sitoutunut päästövähennyspolulle lähtemiseen, oleelliseksi nousee laskentatiedon lisäksi myös johtaminen ja yrityskulttuuri. Pelto toteaa, että henkilöstölle on tärkeää kertoa mitä päästövähennykset tarkoittavat konkreettisesti, millaisia tuloksia toimenpiteillä tavoitellaan ja miten toimenpiteet mahdollisesti vaikuttavat kunkin työarkeen.

Me ihmiset niitä päästöihin vaikuttavia päätöksiä ja tekoja sitten kuitenkin työpaikan arjessa teemme ja siksi vasta kaikkien sitouttaminen tuottaa vaikuttavaa tekemistä,” summaa Pelto.

Laskentaakin olennaisempaa on resurssiviisaus 

Peltoa huolettaa hiililaskennan ja hiilineutraaliustavoitteiden saama palstatila. Sen lisäksi, että viestitään tavoitteista, Pelto peräänkuuluttaa enemmän viestintää ja puhetta energiatehokkuutta lisäävistä ratkaisuista. Avoin keskustelu ja tiedon jakaminen hyvistä resurssitehokkuuden ratkaisuista palvelee kaikkia. Maali meillä on yhteinen. Vain energia- ja resurssitehokkuutta lisäämällä pääsemme globaalissa mittakaavassa ilmastotavoitteisiin.

Syklin hiilijalanjälkilaskennan asiantuntijaa Tapio Peltoa haastatteli viestinnän ja vastuullisuuden asiantuntija Marja Kurkela.

Haemme Tapiolle työkaveriksi hiilijalanjäljen laskennan asiantuntijaa. Tutustu tehtävään tästä.