Järjestin viisi vuotta sitten yhteiskunnallisen muutoksen opintopiiriä aikaisemmassa työpaikassani Fingossa ja olin kutsunut vieraaksemme tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelon. Silloinen keskustelu mullisti tavan, jolla katson maailmaa ja olen ikuisesti kiitollinen Minnalle siitä.
Tuon päivän jälkeen aloin havaita ympärilläni hiljaisia signaaleja, mustia joutsenia. Aloin monitoroimaan maailmaa laajemmin. Verkostoiduin tulevaisuuden tiedon äärellä ja aloin seuraamaan tulevaisuuden tutkijoita. Aloin lukemaan eri organisaatioiden tulevaisuusselontekoja ja trendiraportteja. Päädyin tutkimaan alaan liittyvää kirjallisuutta ja osallistumaan alan tapahtumiin sekä aloin integroimaan tulevaisuusajattelua työhöni. Kokeilin myös erilaisia tulevaisuustyökaluja työssäni.
Miksi tulevaisuustaidot ovat tärkeitä ympäristö- ja kestävyyskasvattajille?
Näitä taitoja tarvitaan erityisesti siksi, että ne ovat vallankäytön ja toivon työkaluja. Tänä päivänä käydään suurta kamppailua tulevaisuusvallasta. Ne, jotka huutavat äänekkäimmin ja näkyvät kirkkaimmin tulevaisuuskentällä saavat vankan kuulijakunnan ja sitoutuneita seuraajia. Siksi on tärkeää, että me ympäristö- ja kestävyyskasvattajat tuomme voimakkaasti esiin ekologisen jälleenrakentamisen sekä eetoksen ja ymmärryksen ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen merkityksestä tulevaisuusajattelussa. Meidän on myös huolehdittava siitä, että luontopositiivinen ajattelutapa ja muut vastuullisuuden teemat pysyvät tulevaisuuskeskustelun ytimessä. Näin voimme varmistaa, että sanat muuttuvat teoiksi ja teot muuttuvat kulttuuriksi, joka piirtää planeettamme kestävät rajat.
Mitä tulevaisuusajattelu sitten konkreettisesti voi olla ympäristö- ja kestävyyskasvattajan työssä?
Yksi tapa on tutustua erilaisiin trendikortteihin parin kanssa tehtävällä metsäkävelyllä. Trendikortit auttavat meitä hahmottamaan tulevaisuuden ilmiöitä ja mahdollisuuksia. Voitte yhdessä keskustella ja pohtia, millaisia vaikutuksia näillä trendeillä voi olla ympäristö- ja kestävyyskasvatukseen tulevina vuosina.
Toinen tapa on kuunnella tulevaisuuskuunnelmia ja haastaa opiskelijat pitämään oppimispäiväkirjaa, jossa he pohtivat, millaista historiaa he haluavat olla kirjoittamassa ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen saralla. Tämä harjoitus auttaa heitä vahvemmin ymmärtämään oman roolinsa ja vaikutusmahdollisuutensa tulevaisuuden muovaajina.
Kolmas tapa voisi olla se, että pelaatte esimerkiksi Sitran muutospeliä, ja käsittelette sen avulla tekoälyn haltuunottoa ympäristö- ja kestävyyskasvattajien työvälineenä. Näin me teimme Syklin ympäristö- ja kestävyyskasvatustiimissä. Lisäksi voitte järjestää tulevaisuusfoorumeita organisaationne kumppaneille tai työntekijöille, joissa pohditaan ja kuvitellaan toivottavia tulevaisuuksia faktapohjaisten alustusten pohjalta.
Miksi tulevaisuustaidot ovat juuri nyt äärimmäisen tärkeitä?
- Koska elämämme kriisien tahdittamaa murrosvaihetta ja meidän on ratkaistava useita systeemisiä ja kompleksia ongelmia yhdessä.
- Koska tämän päivän päätökset ovat tulevaisuuden synnyn perusta.
- Koska haluamme käyttää tulevaisuusvaltaa ja luoda ympärillemme tulevaisuustoivoa ja siksi, koska haluamme toivottavien tulevaisuuksien toteutuvan ja planeetan säilyvän myös tuleville sukupolville elinkelpoisena.
Miten tulevaisuustaitoja sitten voi kehittää?
Pystyäksemme vaikuttamaan tulevaisuuksien kulkuun, meidän on kyettävä kuvittelemaan toivottavia tulevaisuuksia, jotka perustuvat tämän päivän faktoihin. Hyvän perustan tulevaisuustaitojen kehittämiselle saa lukemalla muutamia perusteoksia tulevaisuusajattelusta, kuten Minna Koskelon ”Tehtävänä tulevaisuus”, Elina Hiltusen ”Mitä tulossa” tai Otto Tähkäpään ”Telin tulevaisuus”, joka on suunnattu erityisesti lapsille.
Lisäksi kannattaa tutustua Sitran tulevaisuusjulkaisuihin ja työkaluihin, joiden avulla voit syventää ymmärrystäsi ja soveltaa tulevaisuusajattelua käytännössä.
Tulevaisuusraportit oppimisesta tai Suomen valtion tulevaisuudesta ovat myös mielenkiintoisia resursseja. Niitä kannattaa tarkastella kriittisesti ja pohtia, miten ne voivat vaikuttaa kestävän koulutuspolitiikan kehittämiseen tulevina vuosina. Esimerkiksi OECD:n Learning Compass 2030 -raportti ja Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko 2023, ovat hyviä tietolähteitä tätä varten. Mikäli aihe alkaa nyt kiinnostamaan sinua syvemmin, voit myös harkita osaamisesi kehittämistä Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa.
Tulevaisuusajattelu on parhaimmillaan nautinnollista, osallistavaa ja opettavaista. Se tuo vahvaa hallinnan tunnetta ja miellyttävää etukenoa työhön ja elämään, asiat ei vain tapahdu, vaan ymmärrät niiden vaikuttimia ja ristiin kytkentöjä. Tulevaisuuden ennakointi perustuu tämän päivän faktoihin ja mielikuvitukseen. Tulevaisuuksien toteutuminen vaatii sitten myös vahvaa tahtotilaa ja konkreettista toimintaa.
Let’s go kaikki Suomen ympäristö- ja kestävyyskasvattajat!
Kirjoittajana Maarit Pihkala Syklin ympäristö- ja kestävyyskasvatustiimistä, joka on hurahtanut tulevaisuusajatteluun ja haluaa edistää alan osaamista ympäristö – ja kestävyyskasvatuksen yhteisöissä.