Muoviton maaliskuu loppui – muovit eivät

Julkaistu: 11.04.2019

Kirjoittaja: Katja Rautalin

Lue

Muoviton maaliskuu loppui – muovit eivät

[ torstai 11.04.2019 ]

Muovittomuus on pop. Ympäristötietoisille kuluttajille muovipakkausten ostaminen voi aiheuttaa samankaltaisia ristiriitaisia tuntemuksia kuin lentäminen; haitat ovat tiedossa, mutta vaihtoehtoja on vähän tai ne eivät tunnu riittäviltä. Ahdistusta ei vähennä aktiivinen uutisointi, joka kertoo meille, että maailmassa tuotetaan vuodessa yli 90 miljardia kiloa muovia, josta kymmenen prosenttia päätyy meriin. Mikromuoveja löytyy suomalaisesta järvivedestäkin ja muovien poltossa syntyy hiilidioksidipäästöjä.

Ongelma on tiedostettu Brysselissäkin, jossa EU parlamentti äänesti maaliskuussa kertakäyttömuovien kiellon puolesta. Kielto tulee voimaan vuonna 2021 ja kiellettävien tuotteiden listaan kuuluvat mm. kertakäyttölautaset ja ruokailuvälineet, vanupuikot sekä muovipillit.

Kierrätyksen tilanne vs tavoitteet

Tilastokeskuksen mukaan yhdyskuntajätteestä kierrätettiin Suomessa vuonna 2017 hieman yli 40 %. EU:n jätedirektiivin mukaan yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää jopa 50 % vuoteen 2020 mennessä. Eikä se vielä tähän lopu. Vuoteen 2030 mennessä tavoite nousee 60:een ja vuoteen 2035 mennessä 65:een prosenttiin.

Vaatimukset kiristyvät myös muovipakkausten osalta, ja vuonna 2030 jäsenmaiden tulisi kierrättää jopa 55 % muovipakkauksista. Tällä hetkellä Euroopan tasolla vain alle 30 % muovista päätyy kierrätykseen. Tarttis tehdä jotain?

Suomi kiertotalouden jälkijunassa

Suomi on luisumassa kierrätystavoitteiden osalta väärään suuntaan, sillä Tilastokeskuksen mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysaste on viime vuonna laskenut lähes puolitoista prosenttia. Laihan kierrätyssaaliin vuoksi myös kaikki muovi, jota ei kierrätetä, poltetaan.

Vaikka Suomi on totuttu näkemään EU:n mallioppilaana ympäristöasioissa, on tilanne kierrätyksen osalta kuitenkin toinen. Suomi onkin osana niin sanottua varhaisen varoituksen järjestelmää ja joutunut yhdessä 13 muun EU-maan kanssa tarkkailuun yhdyskuntajätteiden materiaalikierrätyksen osalta. Koska kierrätys ei ole kehittynyt toivotussa tahdissa, on komissio antanut Suomelle ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Yhdessä niistä kehotetaan ottamaan käyttöön vero jätteenpolttoon ohjautuville yhdyskuntajätteille.

Muovin polttaminen onkin täysin kiertotalousajattelun vastaista. Sen sijaan, että jatkaisimme kallisarvoisen raaka-aineen, käytännössä öljyn polttamista, meillä alkaa olla kiire muovinkierrätyksen tehostamisessa.

Kierrätys ratkaisuna?

Kierrätys kannattaa muovinkin osalta, mutta aivan yksinkertainen ratkaisu ei sekään ole. Muovien kierrätyksen eräs keskeisimmistä haasteista on se, että kaikki muovityypit eivät ole yhteensopivia keskenään.

Kierrätys keskittyy tällä hetkellä pakkausmuoveihin ja muiden muovituotteiden keruu kuluttajilta on vähäistä, vaikka motivaatiota tuntuisi kuluttajilta löytyvän. Pian muovin kierrätyksestä innostuneet pääsevät kuitenkin tyhjentämään muovivarastojaan, sillä kesäkuussa järjestetään toista kertaa #Ämpäristöteko-niminen keräystempaus.

Vaikka muovien kierrätys saataisiinkin lähtemään lentoon, lisähaasteensa siihen tuovat kierrätysmuovista tehdyt komposiittituotteet ja niiden kierrätys. Erilliskeräys lisää yleensä myös ajokilometrejä varsinkin Suomen kaltaisessa pitkien välimatkojen maassa.

Ilahduttava uutinen muovienkierrätysrintamalta on ollut kuitenkin kuulla uudesta Merikarvialle rakennettavasta kierrätyslaitoksesta, joka vastaanottaa teollisuuden muoveja, ja vieläpä likaisia sellaisia.

Hihat ylös ja katse huomiseen

Tammikuussa 2018 EU:n komission hyväksymällä muovistrategialla tavoitellaan sekä muovien kierrätyksen lisäämistä että kierrätetyn muovin käytön kasvua. Lisäksi halutaan mm. vähentää muovijätteen määrää sekä edistää investointeja ja innovointia. Mielenkiinnolla odotan, miten nämä asiat tulevat toteutumaan käytännössä.

Tällä hetkellä pakkausmuovia erilliskerätään kiinteistöltä suurimmissa kaupungeissa ja taloyhtiöissä. Keräysastian järjestäminen oman jätekatokseen lisää muovin erottelua sekajätteestä, koska silloin lajittelun aloittamiselle on mahdollisimman alhainen kynnys. Nykyistä aluepisteiden keräysverkostoa tulee ehdottomasti laajentaa ja jätehuoltomääräyksiä tiukentaa. Hyvän avauksen on tehnyt HSY, jonka uudistuneet jätehuoltomääräykset velvoittavat muovin erilliskeräykseen kiinteistöillä. Lisäksi HSY:n Sortti-asemille voi toimittaa niin muovipakkaukset kuin kovamuovituotteetkin.

Entäpä pientaloalueet ja muu Suomi? Pientaloalueella osa asukkaista kuljettaa hyötyjakeensa paikallisen kauppakeskuksen yhteyteen järjestetylle aluekeräyspisteelle. Tähän tarvitaan kuitenkin viitseliäisyyttä kerätä ja kuljettaa, ja myös jemmata jakeita kotona. Toinen mahdollisuus olisi laajentaa monilokeroastioiden käyttöä pientaloalueiden erilliskeräyksessä. Monilokeroastian tyhjennykseen riittää yksi keräysauto.

Jotta muovinkeräys saisi lisää toivottua nostetta, tulisi kierrätetystä muovista pystyä jalostamaan korkealaatuisia raaka-aineita, jotka valtaisivat pikkuhiljaa markkinoita neitseellisiltä raaka-aineilta. Myös muovien tuotesuunnitteluun tulee panostaa ja suunnitella kierrätyskelpoisia uusiomuovituotteita.

Jokainen voi osaltaan myös lähteä hiomaan henkilökohtaista muovistrategiaa ja jättää turhat muovit ostamatta silloin, kun se on mahdollista. Itse ryhdyn seuraavaksi järjestämään #Ämpäristötekoa työporukalla. Tempauksessa mukana olevat paikkakunnat julkaistaan huhtikuussa, osallistu sinäkin!

Kirjoittaja:
Katja Rautalin
Ympäristöhuollon asiantuntija