Pauli Vennervirta on Syklin kouluttaja. Hän toimii Keskon vastuullisen kaupan konseptin (aiemmin Ympäristökaupan) rautakauppojen katsastajana.
Keskon vastuullisen kaupan konsepti on kulkenut pitkän kehityskaaren. Minulla on ollut onni tehdä työtä asian parissa lähes koko ohjelman olemassaolon ajan. Konseptiin on alusta saakka liittynyt ulkopuolisen tahon tekemä katsastus joka kolmas vuosi. Tämä menettely on sama kaikissa ympäristö- ja laatujärjestelmissä kuten ISO 14000 – järjestelmässä.
Rautakauppa on kestävän kehityksen kannalta kiinnostava työmaa. Esimerkiksi USA:n taannoinen suurlähettiläs Bruce Oreck on hyvin aktiivinen ilmastonmuutosasioissa, ja puhuu paikallisen johtajuuden puolesta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kauppiaat ja kauppojen henkilökunta ovat juuri näitä paikallisia johtajia. Talotekniset järjestelmät ja kaikki energiansäästöön liittyvä ovat ilmastomuutoksen torjunnan kannalta merkityksellisiä osaamisaloja. Sama koskee myös vesiensuojelun kannalta oleellista haja-asutusalueiden jäteveden käsittelyä.
Pellettilämmitys on arkinen esimerkki kierto- ja biotalouden sovellutuksesta. Tässäkin asiassa rautakaupat ovat kuluttajaa lähellä ja auttavat kestävän kehityksen tuomisessa osaksi arkitodellisuutta.
Rautakaupoissa on vastuullisen kaupan konseptia toteutettu vaihtelevalla perusteellisuudella. Erot johtuvat lähinnä kauppojen erilaisista sijainneista ja vaihtelevista resursseista. Vastuullisen kaupan konsepti on yksi tapa varmistaa se, että monet lakiin ja viranomaisvaatimuksiin perustuvat pakolliset asiat tulevat tehdyiksi. Näitä ovat erityisesti jätehuoltoon ja työsuojeluun liittyvät seikat.
Sekä kriteereissä että niiden noudattamisessa on tapahtunut paljon kehitystä. Kriteerejä on muutettu ja karsittu, ja toimintaa virtaviivaistettu. Parhaiten kehitys näkyy organisoinnissa eli johtamisessa, henkilökunnan koulutuksessa ja työturvallisuussäädösten noudattamisessa. Muutama vuosi sitten työturvallisuus oli se, jossa oli useimmiten korjattavaa. Nyt se läpäistään useimmiten suoraan. Kevään 2016 katsastuskierros oli ensimmäinen jossa kaupat useimmiten läpäisivät katsastuksen heti. Tarvittavat korjaukset ovat yleensä vähäisiä.
Kehitettävääkin on. Rautakaupat voisivat markkinoida kestävän kehityksen ja vastuullisuuden asioita asiakkaille tehokkaammin. Joissakin kaupoissa on ollut hyviä ulostuloja. Kaupoissa on järjestetty esim. 112-päiviä jolloin asiakkaat ovat voineet tutustua alkusammutukseen ja heille on markkinoitu sammuttimia ja hälyttimiä. Varsinaisia ympäristöpäiviä on järjestetty vain harvoin. Ketjut voisivat auttaa kauppoja konseptoimalla esim. turvallisuus- ja ympäristötuotteiden markkinointia asiakkaille. Ilmalämpöpumppujen suhteen tätä on tehtykin, ja vastaava kaupallinen potentiaali sisältyy sähkön ja lämpimän veden tuotantoon aurinkoenergian avulla.
Erilaiset allergiat ja hengityselinongelmat ovat yleisiä, ja rakennusmateriaalien päästöt kiinnostavat. Materiaalien tuottajat ovat tehneet oman osansa ja vähäpäästöiset tuotteet muodostavat valtaosan rautakaupassa myytävistä pintamateriaaleista. Näin ollen myyjien on hyvä osata perustiedot myös näistä asioista. Rakennus- ja remonttimateriaalien terveellisyys voisi olla kiinnostava kampanjan aihe.
Vastuullinen kauppa on kestävän kehityksen kannalta huomattava ponnistus K-ryhmän rautakaupoilta. Se palvelee suoraan tavallisia kuluttajia ja siksi auttaa koko väestöä. Vastuullisuuteen liittyy huomattavia kaupallisia mahdollisuuksia. Tämän takia työtä on syytä jatkaa ja viedä määrätietoisesti eteenpäin.
Lue myös uutinen, Talouselämä 23.9.2016: Kesko on tehnyt ihmisoikeuksiin liittyvän vaikutusarvioinnin YK:n Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Sen seurauksena yhtiö julkisti ihmisoikeussitoumuksen. http://www.talouselama.fi/uutiset/kesko-katsoi-ihmisoikeuspeiliin-tahan-se-johti-6585185
Pauli Vennervirta, kouluttaja