Uuden vuoden myötä ollaan aina uuden edessä, vaikkakin viime vuodelta tutut ongelmat piinaavat edelleen: Ukrainassa soditaan, inflaatio jyllää, ilmasto muuttuu ja luonto katoaa. Lisäksi hyvinvointivaltiomme natisee liitoksistaan. Uusi vuosi tuo aina tullessaan myös trendejä, joista osa jää lyhytaikaiseksi ja osa tulee jäädäkseen. Koulutus on teema, jonka soisi olevan aina trendikästä. Edellä lueteltujen viheliäisten ongelmien ratkaisu vaatii laajaa osaamista, ammattitaitoa ja ymmärrystä – ominaisuuksia, jotka karttuvat koulutuksen kautta. Koulutuksen pitäisi olla tänä vuonna erityisen pinnalla, sillä viime aikoina on puhuttu paljon koulutuksen ongelmista. Koulujärjestelmäämme kurittavat liiallinen tehokkuusajattelu ja resurssien niukkuus .
Laajempi katsantokanta koulutukseen
Olemme keskellä yhteiskunnallista murrosta, johon liittyy myös työn murros. Koska murroksessa syntyy tarvetta kokonaan uudelle osaamiselle ja olemassa olevan osaamisen kehittämiselle, eikä tarpeeseen ehditä vastata riittävän nopeasti, seuraa osaamisvaje. Laaja-alaista asiantuntijuutta tarvitaan paikkaamaan osaamisvajetta. Ratkaisuksi on soviteltu ulkomaisten osaajien houkuttelua Suomeen, mutta käytäntö on osoittautunut hankalaksi muun muassa, koska suomen kielen osaamista edellytetään ja työelämä on sisäänpäin lämpiävää. Ilmasto ja sijainti Euroopan kaakkoiskulmassa eivät oletettavasti myöskään helpota asiaa. Tarvitaan siis muutakin. Tuntuu, että koulutuksesta puhuttaessa tarkoitetaan usein korkeakoulutusta. Osaamisvajetta ratkaistaessa katsantokantaa tulisi laajentaa, sillä korkeakoulututkinnot eivät vastaa koko osaamiskysyntään. Tarvitaan myös ammatillista osaamista, ja ammatillisen osaamisen kehittämistä. Lisäksi korkeakoulututkinnon suorittaminen vaatii paljon resursseja sekä yhteiskunnalta että opiskelijoilta – varsinkin, jos tutkinto suoritetaan aikuisiällä jo työelämään siirtyneenä. Kaikilla ei ole mahdollisuutta panostaa siihen. Osaamista voi kehittää helpommin ja ketterämmin työn ohessa erilaisilla kurssi- ja tutkintokokonaisuuksilla. Näitä voi järjestää dynaamisesti erilaiset yksityisomisteiset koulutuslaitokset, kuten esimerkiksi Sykli.
Lineaarisesta koulutusputkesta kohti kiertotalousmallia
Kiertotalous on trendi, joka on myös vuonna 2023 varmasti monien huulilla. Vaikka kiertotalouden käsite liittyy vahvasti talousjärjestelmään ja ympäristökestävyyteen, voidaan sen oppeja soveltaa myös muilla yhteiskunnan osa-alueilla, kuten koulutuksessa. Perinteisesti suomalaiset ovat käyneet koulut yhdessä putkessa, jonka jälkeen on siirrytty täysipäiväisesti työelämän palvelukseen. Kun koulutus on suoritettu, taaksepäin ei ole tavattu katsoa, vaan osaamista on päivitetty tekemisen kautta työelämässä. Koulutusta on siis perinteisesti pidetty kertakäyttöhyödykkeenä. Vihreän siirtymän hengessä myös koulutuksen suhteen olisi aika kääntää ajattelu kiertotalouden mukaiseksi. Kiertotaloudessa tuotteita suunnitellaan lähtökohtaisesti pitkään hyödynnettäviksi, käytetään uudelleen, korjataan ja lopulta materiaalit kierrätetään . Koulutustakin voitaisiin ”käyttää uudelleen” ja ”osaamista korjata” asiantuntijuuden päivittämiseksi. Koulutus ei olisikaan putki, vaan pikemminkin kehä – siirrytään aiemmasta lineaarisesta koulutusmallista kiertotaloudelliseen jatkuvan oppimisen malliin. Korkeakoulututkinnoistakin voitaisiin tehdä päivitettäviä, eli opiskelu jatkuisi valmistumisen jälkeen työn ohella.
Painimme yhteiskuntana suurten ongelmien kanssa, mikä edellyttää uudistumis- ja sopeutumiskykyä. Jotta yhteiskunta kykenee uudistumaan, se tarvitsee koulutettuja osaajia, jotka kykenevät viemään uudistusta eteenpäin ja ymmärtämään sen syyt ja seuraukset. Koulutusjärjestelmämme on nykyisellään liian kankea vastaamaan nopean yhteiskunnallisen murroksen tarpeisiin. Jotta yhteiskunnalliset ongelmat saadaan selätettyä, tarvitaan moninaisempia koulutusmuotoja sekä siirtymistä lineaarisesta putkikoulutusmallista kohti jatkuvaa kiertotalousmallista koulutusta.
Kirjoittaja Jukka-Pekka Hares toimii Syklissä ympäristöviestinnän asiantuntijana ja asiantuntijana kiertotalouden kehityshankkeissa. Jukka-Pekalla on pitkä kokemus viestinnästä viestintäkonsulttina. Lisäksi hän on perehtynyt ympäristökysymyksiin, viimeisimpänä suorittamalla maatalous- ja metsätieteiden maisteritutkinnon Helsingin yliopistossa. Jukka-Pekkaa motivoi mahdollisuus olla mukana rakentamassa ympäristövastuullista yhteiskuntaa.
Kuva: Hayffield L on Unsplash