Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisella edistetään yhtenäisiä toimintatapoja, jotta halutut tavoitteet voitaisiin saavuttaa, lisätään asiakastyytyväisyyttä ja työhyvinvointia sekä toteutetaan jatkuvaa parantamista. Millaiset asiantuntijat näiden asioiden takana työskentelevät ja miten he sitä käytännössä tekevät?
Ihmisten ja asioiden johtamista
Johtaminen ei ole vain asioiden tai ihmisten johtamista – vaan molempia, toteaa Suomen ympäristöopisto Syklin Kestävä kehitys ja johtaminen –yksikön koulutuspäällikkö Tove Holm. Henkilöstöjohtamisen tulee olla osa muuta johtamista, joten se on oleellinen osa myös laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamista. Viimeistään kansainvälisillä markkinoilla toimiessa, yrityksillä on tarve osoittaa, että järjestelmät on systematisoitu ja hankitaan standardoitu ympäristö- ja laatujärjestelmä. Niiden määrä ei Suomessa ole juuri muuttunut viimeisten vuosien aikana. Nyt myös turvallisuusasioihin on alettu kiinnittää enemmän huomiota ja esimerkiksi tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät ovat yleistyneet. Myös energianhallintajärjestelmiä (ISO 50001) on yhä useammalla toimijalla.
Muutosaallossa on pysyttävä mukana
Laatu-, ympäristö-ja turvallisuusjohtamisen käytäntöjä käsiteltiin Syklin Speakers’ corner –tilaisuudessa 17.5.2017 Vaasassa. Tilaisuus oli osa Pohjanmaan ELY-keskuksen tilaamaa KEKO (Kehittämiskoulutus) -ohjelmaa. Samaan aikaan Laatukeskus järjesti Turussa Laatupäivät 49. kerran. Tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius oli kertonut laatupäivillä vallallaan olevasta älykkään teknologian muutosaallosta, jossa palataan ihmiskeskeiseen lähestymistapaan. Yritykset, joissa ihminen pääsee toteuttamaan omaa osaamistaan ryhmässä, menestyvät. Myös kuluttajien valta kasvaa ja arvomaailmat ohjaavat heidän ostamistaan. Näiden tarpeiden ymmärtäminen on avain kilpailussa menestymiseen. Uusi teknologia, kuten erilaiset digitaaliset palvelut, toimivat siinä usein työkaluna.
Laatu määräytyy tulevaisuudessa sen mukaan, miten tässä muutoksessa pysyy mukana. Myös ympäristö muuttuu ja siirrytään vähäenergiseen ja niukkamaterialiseen talous- ja yhteiskuntajärjestelmään. Suomen teollisuudella on vahvuuksia näillä osa-alueilla, joten tämä toimintaympäristö tuo meille kaikille uusia mahdollisuuksia menestyä. Syklin tilaisuudessa saatiin kuulla laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisen käytännöistä kuudessa pohjanmaalaisessa organisaatiossa.
Kohti tehokkaampaa materiaalihyödyntämistä
Pohjanmaalla kymmenen kunnan alueella toimivassa Ab Ekorosk Oy jätehuoltoyhtiössä kaikesta tuotetusta kotitalousjätteestä saadaan 93,8 % hyötykäyttöön. Vajaa kolme prosenttia jätteestä menee siis enää kaatopaikalle. Tällä hetkellä myös polttaminen luokitellaan jätteen hyötykäytöksi. Lähitulevaisuudessa tullaan panostamaan yhä enemmän materiaalihyödyntämiseen, joka pitää sisällään erillisjakeet, kuten metalli-, paperi- ja pahvijätteet. Niistä materiaali kyetään kierrättämään uudelleen hyötykäyttöön. Ekoroskilla tämä kierrätysaste on tällä hetkellä 38,40 %. EU-maissa kaikesta yhdyskuntajätteestä 60 % tulisi kierrättää uuden tuotteen raaka-aineeksi vuoteen 2025 mennessä.
Ekoroskin toimintaa säätelee pitkälti jätehuoltolaki. Lisäksi yhtiö noudattaa ISO 14001 mukaista ympäristöjärjestelmää muun muassa vähentämällä haitallisia ympäristövaikutuksia, joita jätteet ja jätteidenkäsittely voivat aiheuttaa. Ympäristöinsinööri Asta Silvanne vastaa uudistettuun standardiin liittyvistä muutostöistä yhtiössä.
Agrologi ja kestävän kehityksen asiantuntija Reetta Olkinuora on toiminut keväällä 2017 Ekoroskin neuvojana asunto-osakeyhtiöille. Joulukuussa 2016 jätelautakunta teki päätöksen, että kaikissa kiinteistöissä, joissa on vähintään 10 asuntoa tullaan erilliskeräämään pakkausmuovia ja kartonkia. Tämän toteuttaminen on aloitettu tänä keväänä Ekoroskin toiminta-alueella ja kuluttajien tueksi Olkinuora on järjestänyt muun muassa useita infotilaisuuksia.
Yhteistyöllä elinvoimaa suurteollisuusalueelle
Kokkolan 700 hehtaarin suurteollisuusalueella on 15 teollista toimijaa ja yli 70 palvelualan yritystä, joissa käy päivittäin töissä noin 2200 henkilöä. Monipalveluyhtiö KIP Service Oy tarjoaa alueen toimijoille turvallisuus-, alue- ja tukipalveluita sekä erilaisia hyödykkeitä. Alueen toimijoilla on pitkä yhteinen historia ja vahvat synergiat. Kun tehtaalla valmistetaan jotakin, suuri osa siitä päätyy alueen jonkin toisen tehtaan raaka-aineeksi. Tällä on huomattavia etuja yrityksille sekä ympäristölle, kun kuljetuksissa voidaan säästää, mutta toimijat ovat varsin riippuvaisia toisistaan.
KIP Servicen toiminta-alueella ympäristö- ja turvallisuusasiat korostuvat, sillä Kokkolan suurteollisuusalueen tehtaat ovat tiiviisti lähellä toisiaan ja alue sijoittuu meren rannalle, osin pohjavesialueelle sekä lähelle asutusta. Alueen yritykset ovat jo vuosikymmeniä tehneet yhteistyötä Kokkolan ilmanlaadun tarkkailuohjelmassa, merialueen yhteistarkkailussa ja kalaistutuksissa sekä ympäristövaikutusten arvioinneissa. Ympäristöasioiden lisäksi alueella tehdään yhteistyötä turvallisuus-, HR- ja energiatehokkuuskysymyksissä. Yhteistyön sateenvarjona toimii vuonna 2006 perustettu Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistys.
Ympäristöpäällikkö Virve Heikkisen työssä lainsäädännön seuraaminen on merkittävä osa työnkuvaa. Hän vastaa KIP Servicen sekä suurteollisuusalueen vesilaitoksen ympäristöpalveluista, laatujohtamisesta sekä koko alueen yhteisistä ympäristöasioista, kuten melu- ja hajapäästömittauksista. Hän tarjoaa ympäristöasiantuntijapalveluja myös alueen ulkopuolelle.
Kokkolan Teollisuusveden vesilaitoksen toimintaa hoitaa KIP Servicen henkilökunta. Yritys toimittaa asiakkailleen meriveden, pintaveden, talousveden sekä ionivaihdetun veden. Laatujohtamisen ja biotekniikan asiantuntija Sanna Jokela on kehittänyt laitoksen omavalvontaa ja varautumissuunnitelmaa. Ensisijaisesti vesilaitosten toimintaa säätelevät useat toimintalait, jotka edellyttävät huolellista riskienhallintaa ja varautumista erilaisiin häiriöihin.
Maakuntakaava ohjaa kestävään kehitykseen
Pohjanmaan liitto on aluekehittäjä yli 180 000 asukkaan Pohjanmaalla. Liitossa työskentelevien noin 30 asiantuntijan pääasialliset tehtävät ovat alueiden kehittäminen, maakuntakaavoitus, edunvalvonta sekä suomenkielisen kulttuurin edistäminen. Lisäksi liitto myöntää hankerahoituksia maakunnan aluekehittämiseen.
Maakuntaliiton toiminnassa maakuntakaava on eräänlaista koko alueen laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamista. Kaavalla on tärkeä tehtävä maakunnan kehittämisessä ja suunnittelussa, kertoo aluesuunnitteluyksikössä toimiva kaavoitusinsinööri Gustav Nygård. Kaavan kehittämisperiaatteet ja strategiat muuttuvat aluevarauksiksi, jotka ohjaavat alueiden käyttöä. Tavoitteena on maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen kestävällä tavalla. Sen mukaan vuonna 2040 Pohjanmaa on kilpailukykyinen alue, jossa väestö voi hyvin ja jossa on hyvä elinympäristö ja muun muassa uusiutuvan energian osuus energian-tuotannosta kattaa maakunnan oman energiantarpeen.
Nygård vastaa paikkatietoselvityksistä ja on mukana maakuntakaavan tekemisessä. Vuonna 2017 tehtäviä selvityksiä ovat muun muassa keskusta- ja kyläverkko, työpaikka- ja teollisuusalueet, virkistysalueet, ekologiset käytävät, aurinkoenergia sekä jätehuolto. Selvityksissä ja ympäristösuunnittelussa mukana toimiva ympäristöinsinööri Tuomas Kiviluoma on laatinut teemakarttoja muun muassa virkistysreiteistä sekä lihan- ja maidontuotantoalueista. Lisäksi Suomen riistakeskuksen kanssa yhteistyössä hän laati karttoja eläinten yhteystarpeista, joista muun muassa havaittiin vahva yhteys eläinonnettomuuksien sijainteihin.
Kattavasti standardoitua toimintaa
Ruukki Construction Oy on SSAB:n tytäryhtiö, joka myy ja valmistaa energiatehokkaita rakentamisen ratkaisuja. Yhtiö työllistää noin 2.500 työntekijää 15 eri tuotantoyksikössä ympäri Eurooppaa. Yhtiö on sitoutunut SSAB:n eettisen liiketoiminnan, kestävän kehityksen ja paikallisen yhteisön tukemisen periaatteisiin. Lähes kaikki toiminta on sertifioitu. Yhtiön laatu- ja ympäristöjohtaminen perustuu ISO 9001 -laadunhallintastandardiin sekä ISO 14001 –ympäristöstandardiin ja kantavat rakenteet on sertifioitu EN 1090 mukaan.
Myös kuluttajien ja yritysasiakkaiden työmaaturvallisuus on ruukkilaisille tärkeä asia. Yhtiö on sitoutunut edistämään työturvallisuutta aktiivisesti kaikissa tuotteen valmistuksen, toimituksen ja käytön vaiheissa. Ruukki Construction pyrkii edistämään kiinteistö- ja rakennusalan kestävää kehitystä omalla tuote- ja palveluvalikoimallaan.
Konetekniikan insinööri Aki Alanen on tehnyt keväällä 2017 yhtiölle kestävän kehityksen kartoituksen, jossa hän on selvittänyt toiminnan yksityiskohtaisen nykytilanteen ja tehnyt niihin kehittämisehdotuksia. Moni kohta on ollut jo hyvällä mallilla. Ylivieskan tehtaalla toimiva Alanen on ollut erittäin tyytyväinen esimerkiksi toimintatapoihin työhyvinvoinnin suhteen – työnantaja on joustava ja kannustaa työntekijöitään kehittymään urallaan. Kehitettäviäkin kohteita vielä löytyi, kuten tuotteissa käytettävien materiaalien yhtenäistämistä ylijäämämateriaalin minimoimiseksi.
Pienillä ja suurilla teoilla on merkitystä
Wärtsilä on kansainvälisesti johtava teknologian ja kokonaiselinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Henkilöstömäärä on noin 18.000 ja yrityksellä on yli 200 toimipistettä yli 70 maassa eri puolilla maailmaa. Wärtsilän päätavoite on toimittaa teknologioita ja palveluita, joiden hyötysuhde on korkea ja ympäristökuormitus vähäinen sekä auttaa asiakkaita varautumaan uusiin lainsäädännöllisiin vaatimuksiin. Suurin osa Wärtsilän yhtiöistä on sertifioitu: laatustandardilla (ISO 9001) 92 %, ympäristöstandardilla (ISO 14001) 66 % ja työterveys- ja turvallisuusstandardilla (ISO 18001) 67 %.
Wärtsilä on sitoutunut tukemaan YK:n Global Compact -aloitteen ihmisoikeuksia, työvoimaa, ympäristöä ja korruption torjuntaa koskevia perusperiaatteita. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä Wärtsilä valittiin uudelleen Ethibel Sustainability Index (ESI) Excellence Europe:n jäseneksi. Henkilöstön terveys ja turvallisuus ovat Wärtsilässä etusijalla. Wärtsilä lanseerasi 2017 Zero Mindset -koulutusohjelman, jossa pyritään vahvistamaan yhtiön sisäistä turvallisuusjohtamista. Riskienhallintaprosessi on suunniteltu kiinteäksi osaksi Wärtsilän johtamista.
Työpaikoilla työturvallisuuden pienet mutta tärkeät yksityiskohdat herkästi unohtuvat ja vanhenevat vuosien saatossa. HSE-puolella ympäristöinsinööri Jussi Vierimaa on päivittänyt Wärtsilän Vaasan toimipisteen pelastussuunnitelmaa. Tämä on pitänyt sisällään muun muassa pelastusteiden ja niiden ohjeiden tarkistamista, turvallisuusohje –kylttien päivittämistä, hälyttimien toimivuuden ja äänen kantavuuden testaamista sekä näihin liittyvien asiakirjojen ajantasaistamista.
Laadun tekeminen on moniulotteista
Vaasalainen VEO Oy tarjoaa automaatio- ja sähköistysratkaisuja energian tuotantoon, siirtoon, jakeluun ja käyttöön kotimaassa ja kansainvälisesti. Yritys toimittaa kokonaisprojekteja tai niiden osia sisältäen suunnittelun, hankinnat, projektinjohtamisen asennukset, käyttöönoton ja koulutuksen. VEO on luokiteltu Suomen turvallisimpien työpaikkojen joukkoon. Yritys sai Nolla tapaturmaa -foorumin parhaan, Maailman kärjessä luokituksen. Työturvallisuuskulttuuria kehitetäänkin VEOlla koko ajan ja sen merkitys tulee yhä kasvamaan lähitulevaisuudessa. Viime vuonna käyttöön otettiin työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä OHSAS. Ruotsissa ja Norjassa projektitalo ei voisi olla edes mukana tarjouskilpailuissa ilman tätä järjestelmää.
Laadun tekemisessä on paljon muutakin kuin laatujärjestelmän ympärillä pyörivät asiat, toteaa VEOn tuotannonkehityspäällikkö Jiri Ahlvik. Hänen työnkuvassaan laatutyö toteutuu tuotantoa edistämällä ja projekteja tukemalla. Ahlvikin lisäksi laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisesta yrityksessä vastaavat laatupäällikkö ja työturvallisuuspäällikkö. Laatupäällikön perustehtäviin kuuluu ISO 9001 ja ISO 14001 järjestelmien päivittäminen vuoden 2015 vaatimuksiin.
”Jos ajatellaan koko laatumaailmaa. Aluksi piti olla laatujärjestelmiä, seuraavana ympäristöpuoli ja nyt agendalle ovat nousseet erityisesti turvallisuusasiat.”
- Jiri Ahlvik, VEO Oy
Esimerkkinä keväällä 2017 toteutetuista laatujohtamisen kehittämishankkeista VEOssa on IT-asiantuntija Jarno Mäkisen toteuttama asiakasreklamaatiojärjestelmän päivitys. Järjestelmä on pyritty tekemään aukottomaksi siten, että käyttäjä ei tarvitse edes erillistä käyttöohjetta siihen, jolloin asiakkaita kyetään palvelemaan mahdollisimman nopeasti. Systeemissä on automatisoituja muistutuksia ja muita toimintoja, jotka tekevät reklamaatioista organisaation sisällä näkyviä, jolloin niihin puuttuminen helpottuu ja asiakastyytyväisyys parantuu.
Kansainvälisen kaupan tradenomi Salla Järvensivu on kehittänyt VEO:n laatujärjestelmää laatimalla yritykselle kuljetusohjeistuksen, joka toimii uutena työkaluna kuljetustilausten tekemiseen. Tämä pitää sisällään varsinaisten asiakirjojen laatimisen, koulutuksia henkilöstölle, teknisen sovelluksen parantamisen sekä menetelmän seurantaohjeistuksen.
Haluatko kehittää oman organisaatiosi laatutyötä?
Suomen ympäristöopisto Syklissä voi kouluttautua laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisen asiantuntijaksi ja suorittaa ympäristöalan erikoisammattitutkinnon. Koulutus soveltuu eri alojen asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimiville henkilöille. Sen avulla on mahdollista hankkia ammatillista lisäpätevyyttä sekä syventää, laajentaa ja päivittää osaamista. Koulutus kestää n. 1,5 vuotta ja se on mahdollista suorittaa oman työn ohessa. Sykli tarjoaa myös organisaatiokohtaisia laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisen koulutuksia tilaajan tarpeisiin räätälöityinä.
Kaisa Annala
Kaisa Annala on Syklin rekrytoivien koulutusten koordinaattori ja kouluttaja. Hän on sisämaahan ajautunut meribiologi ja toiminut aikaisemmin markkinatutkimuskonsulttina. Syklissä hän kehittää yhteistyötä yritysten kanssa yritys- ja urapalvelut –yksikössä.