Kiertotalouden perusidea on, että luonnonvaroja ei tuhlata jätteeksi kaatopaikoilla tai poltossa, vaan ne pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään. Se on tehokkainta silloin, kun asiaan kiinnitetään huomio jo tuotantoketjun alkupäässä: tuotesuunnittelussa, materiaalivalinnoissa, huolto- ja korjauspalveluiden sekä palautusjärjestelmien kehittämisessä. Parhaimmillaan yrityksen koko ansaintalogiikka perustuu kiertotalousajatteluun ja tähtää luonnonvarojen ja hyödykkeiden hyödyn maksimointiin samalla, kun niiden kestävä käyttö tuo yritykselle jatkuvaa tulovirtaa.
Kierrätys on osa kiertotaloutta
Myös jätehuollossa voidaan soveltaa kiertotaloutta, ja jätteiden kierrätystä voi pitää kiertotalousajattelun ensimmäisenä vaiheena. Viime vuonna avattu Fortumin Kiertotalouskylä Riihimäellä edustaa kierrätyksen viimeisintä teknologiaa. Vierailimme yrityksessä 18.4. Teuvo Heinosen isännöimänä.
Kiertotalouskylä on uusin osa kokonaisuutta, joka perustettiin alun perin ongelmajätteiden käsittelyyn ja hävittämiseen 1980-luvun vaihteessa. Vaarallisten jätteiden käsittelystä toiminta on laajentunut muihin ympäristöpalveluihin, kuten jätepohjaiseen energiantuotantoon ja saastuneiden maa-alueiden puhdistamiseen. Keski-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen kuntien yhdyskuntajäte poltetaan täällä, ja laitoksen tuottama kaukolämpö lämmittää Riihimäen ja suuren osan Hyvinkäästä. Fortum osti yrityksen viime vuonna, ja se on nyt osa Fortumin kestävien ratkaisujen palvelukokonaisuutta kaupungeille ja yrityksille.
Kiertotalouskylä on pitkälle automatisoitu, uusimpaan teknologiaan perustuva kierrätyslaitos, joka hyödyntää kotitalouksien lajittelemattomatonta sekajätettä. Eri jätejakeet erotellaan ja muovi lajitellaan edelleen kolmeen eri muovilaatuun monivaiheisessa prosessissa. Uusiokäyttöön soveltuva muovi puhdistetaan ja jalostetaan uusioraaka-aineeksi. Yritys myy muovirouhetta yritysasiakkailleen ja valmistaa siitä omassa tuotannossaan kyllästettyä puuta korvaavia rakennuselementtejä.
Heinosen mukaan kysyntää muoville olisi enemmän kuin tällä hetkellä pystytään toimittamaan. Laitoksen toiminnan vakiintuessa tuotantomääriä voidaan hieman nostaa. Sekajätteen sisältämästä muovista parhaimmillaan puolet voidaan käyttää raaka-aineena. Loppu muovi poltetaan yrityksen energiantuotannossa. Muovin lisäksi jätteestä erotetaan ja hyödynnetään metallit ja biohajoava jäte, joka toimitetaan biojalostamolle.
Lajittelemattoman yhdyskuntajätteen laitoskäsittely ei kuitenkaan ole ensisijainen tapa hyödyntää jätettä. Syntypaikkalajittelu – siis kotitalouksissa ja työpaikoilla tapahtuva lajittelu ja jätteiden erilliskeräys – on tehokkaampaa ja taloudellisempaa. Erilliskerätystä muovista voidaan käyttää raaka-aineena jopa 90 prosenttia, joten saanto on lähes kaksinkertainen verrattuna sekajätteen muoviin, Heinonen kertoo.
Jätteiden lajittelu vaatii motivaatiota ja luottamusta siihen, että jätejakeet todella ohjataan uusiokäyttöön. Suomalaisten keskuudessa on sitkeitä käsityksiä siitä, että kaikki jäte kipataan lopulta samaan läjään. Tämä haittaa kierrätyksen ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehittämistä.
Vastuullinen asenne osana ammattitaitoa korostuu
Motivaatio, asenne ja vastuuntunto nousivat tämän opintokäynnin keskeiseksi viestiksi ammatilliseen koulutukseen. Ammattilaisen pitää ymmärtää oman työnsä merkitys osana laajempaa kokonaisuutta, kuten työmaan prosesseja, yrityksen arvoketjua tai tuotteen elinkaarta. Miksi on tärkeää, että toimimme yhteisten pelisääntöjen mukaan? Mitä seuraa, jos prosessin jokin työvaihe hoidetaan huolimattomasti? Kiertotalouskylässä sekajätteen seassa olevat suuret esineet, kuten huonekalut, aiheuttavat lisätyötä. Jäteauton kuljettaja ei ole noudattanut ohjeitaan tuodessaan tällaisen esineen laitokselle.
Ammattimaisen, vastuullisen asenteen merkitys on monessa tilanteessa vielä paljon suurempi. Kun työssä käsitellään ympäristölle ja terveydelle vaarallista ainetta, vahingot ovat paitsi vaarallisia, myös kalliita. Esimerkiksi trukinkuljettajan ammattitaito ei juuri poikkea muista yrityksistä, mutta työssä täytyy noudattaa erityistä huolellisuutta. Saastuneiden maa-alueiden kunnostustöissä omasta ja työtovereiden työturvallisuudesta huolehtiminen ja yhteinen turvallisuuskulttuuri voivat pelastaa henkiä.
Myös laadunvarmistus edellyttää työntekijöiden ammattitaitoa ja sitoutumista. Kiertotalouskylän tuote perustuu kierrätysraaka-aineisiin, jonka koostumus vaihtelee. Prosessinvalvojan osaamista on seurata prosessia tarkasti ja huolehtia säädöistä niin, että lopputuote on tasalaatuista ja vastaa asiakkaan vaatimuksia.
Yrityksen tavoitteena onkin nolla tapaturmaa, henkilöstön pysyvyyteen ja koulutukseen panostetaan, ja laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät on sertifioitu.
Heli-Maija Nevala
Heli-Maija Nevala on kestävän kehityksen koulutuksen asiantuntija, joka innostuu vuorovaikutuksesta, oppimisesta ja yhteistyöstä. Heli-Maijalla on ammatillisen opettajan ja näyttötutkintomestarin pätevyys ja hän työskentelee kouluttajana Suomen ympäristöopisto Syklissä. Hän opiskellut ympäristöalaa Kuopion yliopistossa ja Freiburgin yliopistossa Saksassa.