Tänään 5.10. vietetään Maailman opettajien päivää. Opettajan päivää on juhlistettu Unescon ja Education Internationalin (EI) aloitteesta vuodesta 1994 lähtien. Vuonna 2022 päivän kansainvälisenä teemana on ”The transformation of education begins with teachers”. Teema sopiikin erityisen hyvin sen tarkasteluun, miten opettajat rakentavat työllään kestävää tulevaisuutta.
Omassa työssäni pääsen kouluttamaan ammatillisia opettajia Opetushallituksen rahoittamissa hankkeissa, joiden avulla ohjataan ammatillista koulutusta kohti kestävää tulevaisuutta. EU:n neuvoston suosituksen mukaan ammatillisten tutkintojen tulee vahvistaa kestävän elämäntavan omaksumista ja edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.
Kesällä julkaistu GreenComp -osaamiskehys puolestaan tukee Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteutumista määrittämällä kestävyysosaamiset, joita koulutuksen avulla kehittämällä voidaan edistää luonnon, ympäristön ja ihmisyhteisöjen hyvinvointia. Ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuuden kaventuminen ja pyrkimykset vihreään siirtymään muuttavatkin työn sisältöjä ja työn tekemisen tapoja kaikilla aloilla.
Ammatilliset opettajat ovat kestävyyskriisin ratkaisussa keskeisiä toimijoita
Maailman opettajan päivän hengessä on helppo todeta, että yhteiskunnallinen muutos alkaa usein opettajista. Työ kestävän tulevaisuuden hankkeissa on tehnyt itselleni näkyväksi sen, miten monipuolisesti ammatilliset opettajat näkevät työnsä ja sen merkityksen muuttuvan.
Näkymän tähän muutokseen saa esimerkiksi lukemalla osana Edistäjät-hanketta toteutettujen Johdanto kestävään tulevaisuuteen -verkkokurssien esseevastauksia. Esseevastaukset kysymykseen ”miten ilmastonmuutos muuttaa työtäsi tai työtä alallasi” kertovat, että opettajat ovat hyvin tietoisia siitä, miten kestävyyskriisi vaikuttaa omaan alaan.
Ilmastonmuutos vaikuttaa eri ammattialoihin eri tavoin
Tämä ero näkyy myös opettajien vastauksissa: Luonnonvara- ja puutarha-aloilla korostuvat ilmastonmuutokseen sopeutuminen, kun taas rakennus-, teknologia- ja energia-aloilla painottuvat kestävyys- ja kiertotalousratkaisut. Siivous- ja kiinteistöpalveluissa, matkailualalla, tekstiilialalla ja liiketaloudessa painottuvat kestävien liiketoimintamallien ja ympäristövastuullisten työtapojen tuntemus.
Erityisesti yhteisten tutkinnon osien eli yto-opettajien keskuudessa, sekä sosiaali- ja terveysalalla, mainitaan myös ilmastonmuutoksen sosiaaliset ja terveydelliset seuraukset sekä niihin sopeutuminen, esimerkiksi ilmastopakolaisuus ja ympäristöahdistus.
Opettajien esseevastaukset piirtävät kuvan opettajan muuttuvasta työstä. Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin eri alojen opetettaviin sisältöihin, mutta samalla myös itse opetuksen tiloihin ja käytäntöihin. Oppilaitosten ympäristö- ja hiilineutraaliustavoitteet muokkaavat opetuksen toteutusta, opetustiloja ja liikkumista sekä opetusmateriaalien käyttöä. Yhä enemmän hanketoimintaa, työpaikkayhteistyötä ja innovaatiotoimintaa toteutetaan kestävyystavoitteet edellä.
Vastauksista käy ilmi, että opettajat tarvitsevat tukea ja täydennyskoulutusta kestävyyskysymysten nivomiseksi osaksi opetusta. Myös GreenComp-osaamiskehykseen sisältyy ajatus siitä, että kestävyysosaaminen rakentuu koko elämän mittaisena oppimisprosessina.
”Muuttuvassa toimintaympäristössä opettaja on
kestävyystaitojen jatkuva oppija
ja kanssaopiskelija.”
Tukea kestävän tulevaisuuden työnsä oppilaitokset ja opettajat saavat esimerkiksi käynnissä olevasta VASKI-hankkeesta ja sen eri työpaketeista. Samassa hankkeessa voi myös vaikuttaa ammatillisen koulutuksen kestävän tulevaisuuden tiekarttaan. Tutustu hankkeeseen täällä: Etusivu – VASKI – Vastuullinen ja kestävä ammatillinen koulutus
Tiina Taipale toimii Syklissä asiantuntijana sekä VASKI-hankkeen projektipäällikkönä. Hän on perehtynyt kestävän työelämän kysymyksiin ja ympäristöhuolen vaikutuksiin työelämävalintoihin. Omassa työssään työpaikkojen ja työelämän kehittäjänä Tiina motivoituu ajatuksesta, että kaikilla tulisi olla mahdollisuus työllään rakentaa kestävämpää tulevaisuutta.