Työelämän muutokset ovat olleet nopeita koko 2000-luvun ajan. Koronakriisin jälkeen odotettavissa ei ole suvantovaihetta, vaan ekologinen kestävyyskriisi edellyttää tehokkaita toimia. Tarvittava vihreä siirtymä tuo meille uudenlaista työtä, mutta myös muuttaa ja hävittää nykyisiä työtehtäviä. Oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi tarvitaan nuorten koulutuksen uudistamisen lisäksi työikäisen väestön laaja-alaista osaamisen päivittämistä.
Valtioneuvoston julkaisemat Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset hyödyntävät OECD:n tekemää arviota, Continuous Learning in Working Life in Finland – 2020. Suomessa saavutetut oppimistulokset – myös aikuiskoulutuksessa – ovat OECD:n mukaan Euroopan huippuluokkaa, mikä kuitenkin uudistuksen linjauksissa jää kokonaan vallitsevien ongelmien varjoon. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kiistattomat saavutukset tuntuvat unohtuvan.
Ammatillinen aikuiskoulutus puuttuu koulutuspoliittisen selonteon luonnoksesta
Tulevaisuuden koulutuspolitiikan kokonaisuutta linjaa tekeillä oleva koulutuspoliittinen selonteko. Luonnoksessa esitetty tavoite korkeakoulutettujen määrän lisäämisestä on tärkeä. Hälyttävää sen sijaan on ammatillisen aikuiskoulutuksen puuttuminen visioista. Tulevaisuuden mittaviin osaamishaasteisiin pystytään todennäköisesti vastaamaan paremmin, jos tunnistetaan ja tunnustetaan koulutusjärjestelmämme olemassa olevat vahvuudet ja käytetään myös niitä uudistusten rinnalla.
Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa aikuiskoulutuksen erityispiirteitä ja tarpeita ei otettu riittävästi huomioon. Ammatillisen koulutuksen julkinen kuva painottuu perustutkintoa suorittaviin nuoriin, vaikka noin kaksi kolmannesta opiskelijoista on yli 20-vuotiaita.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot (AT ja EAT) tuntuvat olevan suurelle yleisölle ja erityisesti akateemisille päättäjille tuntemattomia. Kuitenkin vuonna 2018 uusia ammatti- tai erikoisammattitutkinto-opiskelijoita oli suunnilleen yhtä paljon kuin ammattikorkeakouluissa aloittaneita.
AT- ja EAT-tutkinnot perustuvat työelämän osaamistarpeisiin: niiden avulla ammattilainen voi täydentää ja päivittää osaamistaan. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2018 aloittaneista AT/EAT-opiskelijoista 34 %:lla oli korkeakoulutasoinen pohjakoulutus. Tämä ei liene koulutuspolitiikan tavoitteiden mukaista, mutta kertonee siitä, että opiskelijat tavoittelevat näillä opinnoilla työelämälähtöistä, ajantasaista osaamista.
Pienellä säästöllä laaja vaikutus koulutustarjontaan
Vahvuuksien lisäksi OECD tunnisti Suomen jatkuvan oppimisen järjestelmässä myös puutteita, kuten koulutustarjonnan painottumisen tutkintoon valmistavaan koulutukseen eli lyhytkestoista, räätälöityä koulutusta on tarjolla liian vähän. Suomessa koulutuksen järjestäjät ovat periaatteessa autonomisia, mutta hallinto ohjaa autonomiaa tehokkaasti rahoituksen avulla – tässä tapauksessa tutkintokoulutuksen suuntaan.
Vaikka ammatti- ja erikoisammattitutkintojen rahoitus on selvästi perustutkintoja matalampi, uudella lainmuutoksella halutaan sitä edelleen pienentää. Tavoitellulla pienehköllä säästöllä voi olla laaja vaikutus koulutustarjontaan. Suuret alueelliset koulutuksenjärjestäjät todennäköisesti suuntaavat tarjontansa yhä enemmän perustutkintoihin ja pienet erikoistuneet toimijat ovat vaarassa kadota vieden mukanaan harvinaiset, vähemmän kannattavat koulutusalat.
Onko tämä opetushallinnon päämääränä ja onko tämä oikea toimenpide työelämän murroksen nykyisessä vaiheessa? Monimuotoisuus lisää resilienssiä – ainakin luonnon ekosysteemeissä.
Vihreän siirtymän osaamistarpeet vaativat pitkäjänteistä rahoitusta
Vihreän siirtymän mukanaan tuomat osaamistarpeet on huomattu monella taholla. Tarjotut ratkaisut painottuvat korkeakoulutuksen sekä erilaisten hankkeiden ja kokeilujen lisäämiseen. Myös yhteistyötä eri koulutusasteiden välillä on tarkoitus lisätä. Käytännössä vahva traditio ja sektoreittain jaettu rahoitus vaikeuttavat tällaisen toiminnan vakiintumista. Vain pitkäjänteisen ja ennustettavan rahoituksen avulla koulutuksen järjestäjät pystyvät yhdessä työelämän kanssa vastaamaan osaamistarpeisiin ja takaamaan suomalaisten toimijoiden menestymisen kilpailussa.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen työelämäosaamista sekä osaamista eri ammattien ja toimialojen ympäristönäkökulmiin liittyen ei kannata jättää käyttämättä.
Eeva Hämeenoja
Mia O’Neill
Kirjoittajat ovat Suomen ympäristöopisto SYKLIn rehtoreita, Hämeenoja vuosina 2002–2020 ja O’Neill joulukuusta 2020 alkaen.