Ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin uudistus tähtää opiskelijoiden nopeampaan siirtymiseen työelämään ja tutkinnon suorittaneiden osalta keskittymään tutkintoa pienempiin kokonaisuuksiin. Uudistukset ovat varmasti tervetulleita peruskoulutuksen puolelle, mutta ne unohtavat ammatillisen koulutuksen laajemman tehtävän.
Vuoden 2018 reformissa luovuttiin ammatillisten erikoisoppilaitosten luokituksesta. Suomesta silti löytyy edelleen erikoistuneita, valtakunnallisesti toimivia koulutuksen järjestäjiä, joita uusi rahoitusmalli ei huomioi. Kun tarkastellaan koulutuksen järjestäjiä, joiden opiskelijoista yli 80 % tai enemmän on jo suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon, huomataan, että käytännössä kaikki nämä oppilaitokset ovat erikoistuneita koulutuksen järjestäjiä. On selvää, että työelämässä edenneet, täydennyskoulutusta kaipaavat asiantuntijat, hakeutuvat nimenomaan erikoistuneiden oppilaitosten koulutuksiin suorittamaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja täydentääkseen aiempaa, mahdollisesti hyvinkin vanhaa, koulutustaan.
Erikoistuneet koulutuksen järjestäjät vastaavat joustavasti työelämän tarpeisiin
Erikoistuneet koulutuksen järjestäjät ovat alansa asiantuntijoita, ja tämän myötä viimeisin tieto ja osaaminen siirtyvät työelämään. Nämä koulutuksen järjestäjät toimivat tehokkaasti ja tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa tuottaen suoritettuja tutkintoja tasaisessa kasvussa. Ne voivat palvella valtakunnallisesti toimivia yrityksiä eri paikkakunnilla. Joustavat toimintatavat sopivat myös pienille ja mikroyrityksille, joihin uudet työpaikat pääosin syntyvät. Ne pitävät huolta harvinaisten alojen koulutustarjonnasta ja täydentävät alueellisten toimijoiden tarjontaa. Näin pystytään edullisesti ja joustavasti vastaamaan työelämän tarpeisiin koko maan alueella.
Kun uudessa rahoitusmallissa kasvatetaan vaikuttavuusrahoituksen osuutta (jota ei makseta niistä opiskelijoista, jotka ovat olleet töissä koko opintojen ajan), poistetaan opiskelijamaksujen keräysmahdollisuus ja 100 miljoonan euron leikkauksetkin suunnataan perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneisiin, viedään erikoistuneilta koulutuksen järjestäjiltä huomattava osuus rahoituksesta erinomaisista tuloksista huolimatta.
Vaatimukset kasvavat, mutta mahdollisuus koulutuksen täydentämiseen evätään
On kuultu kysyttävän, mikseivät yritykset kustanna työntekijöidensä koulutusta. Kuitenkin ne organisaatioita, jotka täydennyskoulutusta eniten tarvitsevat, ovat pk-yrityksiä, julkisia organisaatioita tai 3. sektorin toimijoita, joilla ei ole ylimääräisiä resursseja henkilöstön syvälliseen koulutukseen. Pk-yrityksiltä ja vastaavilta organisaatioilta vaaditaan nykyään paljon: on hiilineutraaliustavoitteita, vastuullisuusraportointia, liiketoiminnan kehittämistä vihreän siirtymän mukaiseksi; varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen puolella henkilöstöltä odotetaan ympäristökasvatuksen tuntemusta, ja jokaisen kiinteistönhoitajankin tulisi tuntea energiatehokkuuden ja kiertotalouden perusteet työssään. Vaatimuksia tulee jatkuvasti, mutta mahdollisuus täydentää koulutusta evätään.
”Uudistus toisensa jälkeen uhkaa ajaa työikäisen väestön koulutuksen ja jatkuvan oppimisen marginaaliin.”
Sykli kouluttaa myös huoltovarmuuden kannalta olennaisia aloja. Esimerkiksi vesihuollon ammatti- ja erikoisammattitutkintoa ei tarjoa aktiivisesti yksikään toinen koulutuksen järjestäjä. Leikkaukset kuitenkin kolahtavat näihinkin osaamisaloihin, sillä etenkin vesihuollon osaamisalalla erikoisammattitutkintoa suorittavalla on vähintään ammattitutkinto taustalla – tutkinto suoritetaan usein siirtyessä työnjohto- tai asiantuntijatehtäviin organisaatiossa. Erikoistuneiden ammatillisten koulutuksen järjestäjien tarjoama koulutus suoritetaankin usein oppisopimuksella työn ohessa, ja se on kansantaloudellisesti järkevä sijoitus.
On selvää, että ammatillisen koulutuksen on osallistuttava säästötalkoisiin muiden tavoin. Mutta uusi ehdotettu rahoitusmalli rankaisee niitä koulutuksen järjestäjiä, jotka ovat toimineet tehokkaasti ja asiantuntevasti työelämän ehdoilla.
Uudistus toisensa jälkeen uhkaa ajaa työikäisen väestön koulutuksen ja jatkuvan oppimisen marginaaliin, vaikka työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan. Nuorten kouluttaminen on elintärkeää mutta emme voi rajoittua vain siihen. Uudistumiskykyistä ja osaavaa aikuiskoulutusta tarvitaan kipeästi nyt ja tulevaisuudessa. Nopeasti muuttuva työelämä edellyttää erikoisosaamista ja asiantuntemusta. Uudessa rahoitusmallissa näille ei anneta arvoa.
Kirjoittaja
Mia O’Neill
toimitusjohtaja, rehtori- 0505860284
- mia.oneill@sykli.fi