Siirry sisältöön

Ilmastokasvatuksen polkupyörämalli koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen työn tukena

Julkaistu: 2.12.2019

Virpi Jussila ja Ulla Myllyniemi

Sitä tunnetta en unohda, kun lapsena sain ottaa polkupyörän esille ensimmäisen kerran keväällä. Aurinko paistoi ja olo oli kepeän huoleton. Polkupyörän tuumakoko kasvoi kilpaa polkijan kanssa. Usein uusi pyörä oli jo valmiiksi tuttu ja pitkään odotettu eli isosiskon vanha. Syksyn tullen pyörä huollettiin huolellisesti kuntoon, jotta keväällä oltiin taas valmiita heti täyteen menoon.’

Syksyllä on myös kouluissa ja päiväkodeissa aika huoltaa KEKE -polkupyörät kuntoon, jotta päästään keväällä nauttimaan työn tuloksista. Suomalaisen tutkijaryhmän suunnitteleman polkupyörämallin voi ottaa oppilaitoksien kestävän kehityksen vuosisuunnitelman konkreettiseksi työvälineeksi. Vaikka se on alun perin suunniteltu kokonaisvaltaiseen ilmastokasvatukseen, sopii se muuhunkin kestävän kehityksen työhön. Mallin avulla kestävä kehityksen työssä huomioitavat asiat avautuvat ymmärrettävästi niin koulun henkilökunnalle kuin myös vanhemmille sekä päättäjille ja tulevat monipuolisesti huomioiduiksi.

Kun yhteiselle KEKE -matkalle lähdetään, on tärkeää tehdä suunnitelmat yhdessä. Päämäärän lisäksi on löydettävä keinot, jotka innostavat kaikkia polkemaan kohti yhteistä tavoitetta. Jokaisen yhteisön jäsenen pyörä tulee saada liikkeelle. Pyörän osien tulee toimia myös sujuvasti, että matka etenee. Siksipä kannattaa tehdä pyörähuolto ja varmistaa kaikkien osien toimivuus ja huomiointi.

POLKIMET, KETJUT JA JARRUT: toiminta ja toiminnan esteet

KEKE- retki on toimintaa, johon lapsi voi osallistua ja saada oman pyörän pyörät liikkeelle. Toiminnan tuleekin olla lapsen näkökulmasta mielekästä ja ikätason mukaista. On tärkeää, että lapsi saa olla mukana tätä retkeä jo suunnittelemassa. Retken tavoitteena voi olla aktiivinen liikkuminen lähiluonnossa, fiksut ruokakäytänteet, kaveritaitojen vahvistaminen tai omaan kulttuurihistoriaan tutustuminen, eli miltä vain kestävän kehityksen osa-alueelta. On kuitenkin muistettava läpi koko retken, että aikuinen ajaa edellä. Hän on mallina kaikessa tekemisessä ja aikuisen välittäminen sekä sitoutuminen on lapselle tärkeä kokemus. Yhdessä tekemällä opitaan, mutta myös helpotetaan iän myötä esiin mahdollisesti nousevia huolen ja ahdistuksen tunteita.

Ilman jarruja ei voi ajella, eli liian suuret tavoitteet kaatuvat omaan mahdottomuuteensa. Toisaalta jarrut pohjassa pyörä ei myöskään kulje. Jarrut, ne tulisi kasvatuksessa tunnistaa. Painaako jarrua itse kuski vai pitääkö sitä joku muu yhteisössä pohjassa. Aikuisten jarru voi olla ajan, tuen tai tiedon puute. Lapsen jarru voi olla mielekkään retken puute, sisäinen ristiriita tai jopa puhdas merkityksettömyys.

ETUPYÖRÄ: tieto

Lapsi saa parhaiten tietoa toiminnan kautta eli KEKE- retken myötä.  Myös aikuinen oppii matkalla, kun uskaltaa heittäytyä mukaan. Aikuisen tehtävä on hankkia ajantasaista, monialaista ja luotettavaa tietoa kestävän kehityksen eri aloilta. Aikuinen myös muokkaa tiedon lapselle ymmärrettävään muotoon. Jokainen yhteisössä kantaa oman osansa lapselle saapuvasta tiedosta ja toimii yhteisen sanoman välittäjänä.

TAKAPYÖRÄ: ajattelun taidot

KEKE- retki antaa mahdollisuuden vahvistaa ajattelun taitoja. Tieto ja ajattelun taidot kulkevat käsi kädessä, sillä tieto täytyy prosessoida, jotta se sisäistyisi ja muuttuisi toiminnaksi.  Tarvitaan myös rohkeutta kyseenalaistaa ja arvioida kriittisesti meille saapuvaa tietoa. Jos kukaan ei uskalla kyseenalaistaa, ei muutosta totutuista tavoista tapahdu kestävään suuntaan!

RUNKO: identiteetti, arvot ja maailmankuva

Nämä muovautuvat kaikkialla, missä lapsi liikkuu. Myös runko kasvaa, kun elämänkokemus kasvaa. Vastaan tulee kriittinen piste, jonka jälkeen arvoja ja asenteita on haastavampi muuttaa.  Kasvattajilla on tärkeä rooli ja tehtävä antaa mallia esimerkiksi siitä, että maapallo ei ole loputon materiaalin lähde. Kantokyvyllä on rajat ja rajojen sisällä tulisi toteutua oikeudenmukainen jako. Yhdessä voidaan luoda uutta tapaa suhtautua asioihin ja arvottaa niitä. Harjoitellaan huolehtimaan tavaroista, korjaamaan, tuunaamaan ja lainaamaan. Valitsemaan ekologinen vaihtoehto, vaikka se olisikin vaikeampi toteuttaa. Polkupyörän rungossa luuraa myös lapsen merkitykselliset luontokokemukset ja elämykset. Näiden avulla voidaan vahvistaa lasten luontosuhdetta ja herätellä ympäristöherkkyyttä. Tässä ulkona oppimisella ja luontoliikunnalla on oma vahva roolinsa.

SATULA: motivaatio ja osallisuus

Joskus lapsen pyörän runko voi olla ristiriidassa koulun tai päiväkodin tarjoaman rungon eli pyörämallin kanssa tai toisinpäin. Tällöin tarvitaan rohkeutta avata avointa keskustelua ketään syyllistämättä. Ylämäessä tarvitaan joskus myös työntöapua eli lisää motivaatiota, ettei kuski hyppää pois pyörän selästä. Silloin pyöräilykaverien tuki on tärkeä! Yleensä motivaatio myös kasvaa, kun retkeä on saanut olla suunnittelemassa mukana ja se etenee toivotulla tavalla. Kokemus myös kasvaa jokaisen retken myötä ja helpottaa uusien suunnittelua.

OHJAUSTANKO: tulevaisuus

KEKE  -retkellä tulee olla suunta ja realistinen päämäärä. Matkalla ei väsy, jos tavoite on tarpeeksi lähellä ja sopivan kokoinen niin oppilaan kuin koko yhteisön näkökulmasta. Perille pääsyn jälkeen on aika nauttia tavoitteen saavuttamisesta, levätä ja kerätä voimia uuteen retkeen. Liian kauan ei kannata levätä, sillä polkupyörä tarvitsee jatkuvaa liikettä, ettei se ruostu. Kouluissa sopivat tavoitteet kirjataan vuosisuunnitelmaan, tarkistetaan keväällä ja jatketaan saman teeman vahvistamista tai luodaan uudet tavoitteet syksyllä. Näin päämäärät pysyvät koko ajan selkeinä ja voimat sitä kohti polkemiseen riittävinä.

LAMPPU: toivo ja tunteet

Toivon lamppu. Kuva: Verna, 8 v.

Miten vaikeaa onkaan kulkea, jos lamppu ei pala pimeän hetkellä. Kun lapsi kokee ahdistusta ympäristöasioista, on aikuisen tehtävä sytyttää lamppu. Kun aikuisen lamppu meinaa sammua on yhteisön ja johdon tuki tärkeä. Tulevaisuus tulee lapsen edessä olla valoisa ja toivoa täynnä. KEKE-työhön on hyvä kirjata sisälle toivon näkökulma esimerkiksi kirjaamalla suunnitelmaan myös tehdyt teot ja saavutetut tavoitteet, ja viestittämällä niistä ympäröivälle yhteisölle. Näin KEKE –työ tulee kaikille näkyväksi. Näin malli leviää ja motivoi muitakin retkelle mukaan. Työn arvo ja motivaatio kasvaa tekijänsäkin silmissä. Me teemme yhdessä ja sillä on merkitystä sekä vaikutusta! Me kannamme kortemme kekoon ja se on riittävää.

Iloisia pyöräretkiä meille kaikille! ?

Jos haluat tietää lisää, niin katso tämä puolen tunnin video polkupyörämallista:

 


Kirjoittajina ovat Ilo kasvaa ulkona- hankkeen projektipäällikkö, biologi ja ympäristökasvattaja Virpi Jussila sekä luokanopettaja, ulkoilmapedagogi ja ympäristökasvattaja Ulla Myllyniemi.

Viimeisimmät blogikirjoitukset