Hulevesien hallinta, lämpösaarekeilmiö ja luonnon köyhtyminen ovat ilmiöitä, joiden kanssa monet kunnat painivat. Näihin ilmiöihin tarvitaan toimivia, monihyötyisiä ratkaisuja, sillä ilmastonmuutos ja luontokato etenevät junan lailla. Viheralan käytännöt luontopohjaisten ratkaisujen kehittämisessä -hankkeessa pureudutaan muun muassa edellä mainittuihin ongelmiin helpotusta tuovien luontopohjaisten ratkaisujen edistämiseen. Hanke toteutetaan Kanta- ja Päijät-Hämeen alueiden kunnissa, mutta tavoitteena on tuottaa materiaalia ja käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää muissakin kunnissa.
Hankkeen ydinkohderyhmiä ovat kunnalliset päätöksentekijät, kaupunkiympäristön suunnittelijat, kaavoittajat, eri hallintokuntien asiantuntijat, rakentamisen ja kunnossapidon projektipäälliköt, työmaavastaavat ja työntekijät sekä mahdolliset aliurakoitsijat.
Hankkeessa kohdekunnista valitaan neljä pilottikuntaa, joille hankekokonaisuus on hieman laajempi kuin hankkeeseen osallistuville työpajakunnille. Pilottikunnissa esimerkiksi valitaan kohteita, joissa luontopohjaiset ratkaisut olisivat varteenotettava vaihtoehto.
VIRKEÄ-hankkeessa on mukana yhteensä kahdeksan kuntaa Kanta- ja Päijät-Hämeen alueilta. Hankekunnat on jaettu työpaja- ja pilottikuntiin. Pilottikunnille tehdään mm. erilliset NBS-suunnitelmat ja työpajakunnat osallistuvat hieman kevyemmin hanketoimiin. Pilottikuntia ovat Hämeenlinna, Riihimäki, Orimattila ja Hollola. Työpajakuntia ovat Heinola, Hausjärvi, Kärkölä ja Asikkala.
Hankkeessamme järjestetään kaikille Suomen kunnille ja niiden oleellisille sidosryhmille (esimerkiksi viheralan ja teknisen sektorin toimijoille) avoimia tapahtumia.
- Ensimmäinen kaikille avoin tapahtuma on NBS-webinaari, joka pidetään 31.10. kello 9-10.
(NBS= Luontopohjaiset ratkaisut)
Lisää tietoa ja resursseja
Luontopohjaiset ratkaisut -käsite, englanniksi Nature-Based Solutions (NBS), ei ole vielä vakiinnuttanut paikkaansa kuntien työkalupakissa. Hankkeessa käsitteestä käytetään seuraavaa määritelmää: Luonnon prosesseja tai rakenteita säilyttävä, vahvistava, palauttava, imitoiva tai kompensoiva ratkaisu ihmisen kokemiin ongelmiin ihmisen muokkaamassa ympäristössä. Luontopohjainen ratkaisu voi olla esimerkiksi rakennetun ympäristön lomassa oleva puustoinen viheralue, joka viilentää ympäristöään haihduttamalla kosteutta lieventäen lämpösaarekeilmiötä. Sama viheralue myös imee ja suodattaa hulevesiä tuoden apua kaupunkitulviin ja ehkäisee ravinteiden vesistöihin huuhtoutumista. Lisäksi viheralue tarjoaa elinympäristön erilaisille eliöille ja virkistysalueen ihmisille.
Aikaisemmista selvityksistä (mm. Sitra ja Kuntaliitto) käy ilmi, että kunnat kaipaisivat ilmasto- ja monimuotoisuustyöhön tukea ja osaamista, kuten resursseja, ohjeistusta ja hyvien käytäntöjen levittämistä. Tietoa erilaisista luontopohjaisista ratkaisuista on tarjolla, mutta näiden soveltaminen kunnissa on silti ollut melko vaatimattomalla tasolla.
Hyödyt ulottuvat kohdekuntia laajemmalle
Hankkeen tavoitteena on tunnistaa luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämiseen vaikuttavia päätöksentekoketjuja ja henkilöitä. Lisäksi hankkeessa tarjotaan tunnistettuihin haasteisiin suunnattua koulutusta ja luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämistä tukevaa materiaalia.
Pelkän tiedonjaon sijaan hankkeessa pyritään tuottamaan selkeitä ja konkreettisia ohjeita / koulutuksia, jotka vastaavat kunnissa tunnistettuihin haasteisiin. Koulutusmateriaalien ja raporttien avulla myös hankkeen ulkopuoliset kunnat voivat paneutua selvityksiin ja tuloksiin hankkeen päätyttyä. Näiden toimien kautta hanke pyrkii edistämään ilmasto- ja biodiversiteettityötä sekä Hämeessä että laajemmin kansallisella tasolla.
Mukana olevat organisaatiot:
SYKLI on hankkeen päätoteuttaja ja osatoteuttajana on Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pilottikuntia ovat Hämeenlinna, Riihimäki, Orimattila ja Hollola. Työpajakuntia ovat Heinola, Hausjärvi, Kärkölä ja Asikkala.
Hankkeen kesto:
01/2024-12/2025
Hankkeen rahoitus:
EAKR-rahoitus
Kysy lisää:
Jukka-Pekka Hares
asiantuntija, hiilineutraali kiertotalous- 044 901 8677
- jukka-pekka.hares@sykli.fi