Uudessa hallitusohjelmassa näkyy kokonaisvaltainen kestävän kehityksen ajattelu. Jo ohjelman nimi, Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta, kertoo tätä viestiä.
Ilmastonmuutoksen torjunta ja kiertotalouden edistäminen eivät ole vain ympäristöministeriön tavoitteita, vaan ne koskevat koko yhteiskuntaa ja eri hallinnon aloja. Ilmastovaikutusten arviointi tulee osaksi kaikkea lainvalmistelua.
Ilmastonmuutoksen haasteesta huolimatta yhteiskunnallista päätöksentekoa ei voida tehdä pelkästään ympäristön ehdoilla, vaan myös sosiaaliset vaikutukset ja talouden kestävyys on otettava huomioon. Osallistavassa Suomessa pitäisi tavoitella ilmapiiriä, jossa tunne osallisuudesta ja välittämisestä saa aikaan aktiivisuutta ja ponnistelua koko joukkueen onnistumisen puolesta.
Eikä joukkue ole vain suomalaiset, vaan ympäristökysymykset ovat yhteisiä koko maailmalle. Suomi yksittäisenä toimijana ei voi muuttaa kovin paljon. Hallitusohjelman tavoitteena kuitenkin on, että Suomi voi olla kokoaan suurempi ja kantaa globaalin vastuunsa. Edelläkävijänä ja kehittäjänä toimiminen ei heikennä meitä, vaan tuo hyvinvointia Suomeen.
Hiilineutraalius on mahdollista
Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali 2035 mennessä. Ensisijaisesti hiilineutraaliutta lähdetään tavoittelemaan energiapolitiikan kautta. Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Päästövähennysten lisäksi mukaan otetaan hiilinielujen vahvistaminen, mikä tarkoittaa ennen kaikkea aiempaa tarkempaa metsien, soiden ja maatalousmaan käytön tarkastelua.
Uusiutuvaan energiaan siirtymisen lisäksi energiantehokkuuden edistäminen on toimi, jota voivat harjoittaa niin kunnat, yritykset kuin yksityishenkilöt. Hallitusohjelmassa asumisen ja rakentamisen energiatehokkuuden parantamista ei ole unohdettu, vaikkakin olemassa oleva rakennuskanta saa merkitykseensä nähden liian vähän huomiota. Kiinteistöjen korjauksissa pitää energiatehokkuuden ohella ottaa huomioon sisäilmakysymykset.
Syklin koulutuksissa ja kehittämistyössä energia- ja materiaalitehokkuus ovat tärkeitä työvälineitä hiilineutraaliutta tavoiteltaessa. Yrityksillä ja kunnilla on myös kasvavaa kiinnostusta ottaa toiminnassaan huomioon laajemmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä kiertotalouden mahdollisuuksia. Tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan toimialakohtainen näkökulma, mikä saavutetaan parhaiten oppilaitoksen ja asiakkaan yhteistyöllä.
Osaamisella menestykseen
Osallisuuden lisäksi hallitusohjelman otsikkoon on nostettu osaaminen, joka on Suomen menestymisen edellytys. Osaaminen ja mahdollisuus osaamisen uudistamiseen tuo myös turvaa työn murroksessa.
Ammatillinen koulutus on kärsinyt viime vuosina leikkauksista. Uudessa hallitusohjelmassa ammatillisen koulutuksen tärkeyttä korostetaan huomion keskittyessä edelleen nuoriin. Nuorten rooli ja asema ovat erittäin tärkeitä. Työelämä kuitenkin muuttuu niin nopeasti, että nykyajan ammattilaiset tarvitsevat jatkossakin mahdollisuuden uudistaa ja laajentaa osaamistaan tai mahdollisuuden hankkia kokonaan uusi ammatti. Jatkuvan ja elinikäisen oppimisen toivoisi tulevan vielä vahvemmin esille hallitusohjelmassa.
Hallitusohjelman mukaan kestävä kehitys, ilmastonmuutos ja digitalisaatio on otettava huomioon kaikilla koulutusasteilla. Sykli on koko toimintansa ajan tuonut kestävän kehityksen näkökulmaa eri ammatteihin ja sellaisille toimijoille, jotka eivät ole ympäristöalan ammattilaisia. Käytännön tekoja ja vaikuttavuutta syntyy, kun ammattilaiset näkevät oman roolinsa laajojen tavoitteiden toteutuksessa.
Jotta ilmastonmuutoksen vastainen taistelu voitettaisiin ja kiertotaloutta saataisiin edistettyä, tarvitaan toimivat osaamisketjut suunnittelusta, markkinoinnista ja viestinnästä aina käytännön toteutuksiin ja ylläpitoon asti. Tarvitaan enemmän koulutusasteiden välistä yhteistyötä ja koulutusmaailman avautumista. Kilpailu rahoituksesta ja sääntely eivät saisi estää tätä.
Oppilaitokset muutoksen edistäjinä
Hallitusohjelma on kunnianhimoinen: siinä on valtava määrä isoja asioita ja toisaalta myös pieniä yksityiskohtia. Kysymys herää, kuinka tämä kaikki viedään käytäntöön.
Oppilaitosten tärkein rooli on tietenkin opiskelijoiden osaamisen edistäminen ja muiden asiakkaiden palvelu ja tavoitteellinen tukeminen. Ilmastonmuutos ja kiertotalouden edistäminen vaativat lähivuosina valtavan määrän työtä. Voisiko muutoksen toimeenpanoon käyttää koulutussektoria laajemmin ja monipuolisemmin?
Opiskelijoidensa lisäksi oppilaitoksilla on yhteydet päättäjiin, kuntalaisiin ja elinkeinoelämään. Rahoitusta voisi löytyä rakennerahastoista, jos hankerahaa voitaisiin jatkossa suunnata innovaatioiden lisäksi myös uusien säännösten ja menettelyjen testaukseen ja toimeenpanoon.
Hallitusohjelma haastaa meidät ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kiertotalouden edistämiseen kestävän kehityksen hengessä. Olemme kaikki yhdessä rakentamassa tätä yhteiskuntaa ja viemässä asioita eteenpäin. SYKLI ainakin on mukana, vahvana lenkkinä ilmasto-osaamisketjussa.