Osana vastuullisuustyötään Sykli on selvittänyt vuoden 2022 hiilijalanjälkensä. Prosessi on ollut kiinnostava ja opettavainen. ”On tärkeää, että tiedämme, mistä päästömme muodostuvat. Tarvitsemme dataa, jotta voimme etsiä erilaisia tapoja vähentää päästöjä”, sanoo Lotta Saarinen, jonka vastuulla on päästövähennyssuunnitelman laatiminen.
”Sykli on arvioinut hiilijalanjälkeään aiemminkin, mutta palasina. Esimerkiksi liikematkustamisen päästöistä meillä on ollut kohtalaisen hyvä käsitys, mutta kokonaiskuva on puuttunut”, kertoo Joonas Raaska, joka vastasi hiilijalanjälkilaskennasta. ”Nyt halusimme tehdä päästövähennystyömme pohjaksi laajan ja perusteellisen laskelman, jota voimme samalla käyttää esimerkkinä koulutuksissamme. Otimme mukaan myös arvoketjun epäsuorat päästöt eli niin kutsutun Scope 3 -tason. Epäsuorat päästöt kiinnostavat, sillä ne muodostavat usein hyvin merkittävän osan kokonaispäästöistä.”
Mitä hiilijalanjälkilaskenta tarkoittaa käytännössä?
Sykli noudatti hiilijalanjälkilaskennassa GHG Protocol Corporate -standardia, jossa on selkeästi määritelty eri askeleet. Ensiksi piti rajata, mitä laskelmaan otetaan mukaan. ”Syklissä linjasimme, että meidän toiminnassamme olennaisia päästölähteitä ovat opiskelijoiden matkat kodin ja koulutuspaikan välillä, työntekijöiden matkat kodin ja työpaikan välillä, liikematkustus, ostetut tuotteet ja palvelut, kaukolämpö, jätteet sekä energian tuotannon siirtohäviöt”, Joonas selittää.
Seuraavaksi piti selvittää, mitä dataa on mahdollista saada ja mistä. Huomionarvoista on, että lähes kaikkiin tietolähteisiin liittyy epävarmuutta. Hiilijalanjälkilaskennassa ei tavoitellakaan absoluuttista totuutta, korostaa Joonas. Hiilijalanjälki on parhaimmillaankin vain suuntaa antava arvio.
Syklin toimitilojen omistajilta kysyttiin kiinteistöjen lämmön ja sähkön kulutuksesta sekä jätemääristä. Ne on laskettu Syklin vuokraamien tilojen neliöiden mukaan. Työntekijöiltä ja opiskelijoilta kysyttiin sähköisellä lomakkeella, millä kulkuvälineellä he kulkevat Sykliin ja kuinka pitkiä matkoja. Ostettujen palvelujen ja tuotteiden osalta laskelmassa käytettiin euromääräisiä päästökertoimia. Nekin tuovat laskelmaan epätarkkuutta, sillä hankinnan euromääräinen arvo ei välttämättä kerro paljoakaan siitä, miten kestävä tai ympäristöystävällinen hankinta on.
Jos esimerkiksi hankkisimme koulutustiloihimme halpoja uusia kalusteita, niiden päästöt näyttäisivät laskelmassa vähäisiltä, kun päästöt lasketaan euromääräisen hankintahinnan mukaan. Jos taas ostaisimme korkealaatuisia ja kalliita vintage-kalusteita, ne nostaisivat päästölukemaa, vaikka tosiasiassa niiden hiilijalanjälki olisi huomattavasti alhaisempi, Joonas havainnollistaa.
Mikä on Syklin hiilijalanjälki?
Syklin vuoden 2022 hiilijalanjäljeksi saatiin 168 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2e). Mistä se muodostuu?
Suoria päästöjä Syklillä ei ole ollenkaan, sillä Syklillä ei ole esimerkiksi omia ajoneuvoja.
Ostoenergian epäsuorien päästöjen osalta huomioitiin kiinteistöjen lämmitys ja sähkönkulutus. Kaukojäähdytystä ei ole käytetty Syklin kiinteistöissä. Sähkö oli kaikissa kiinteistöissä uusiutuvaa, joten päästöt sähkön osalta ovat pyöreä nolla. Lämmityksen päästöjä syntyi Syklin kolmessa toimipisteessä 17,7 tCO2e. Tähän vaikutti toimipisteiden pinta-ala ja se, millä kaukolämpö tuotetaan.
Muiden epäsuorien päästöjen osalta suurimmat päästölähteet olivat Syklillä opiskelijoiden matkat koulutuksiin (37,2 %), liikematkustus (23,9 %), ostetut tuotteet ja palvelut (17,0 %) sekä henkilökunnan matkat työpaikalle (9,1 %). Liikematkustus pitää sisällään ajokilometrit, majoittumiset, lennot ja laivamatkat, kun Syklin henkilöstö matkustaa työtehtävissä eri paikkakunnille esimerkiksi kouluttamaan. Ostetut tuotteet ja palvelut kattavat ICT-palvelut, elektroniikan, kalusteet sekä opetus- ja koulutusmateriaalit.
Opiskelijoiden matkojen päästöt muodostavat reilun kolmanneksen Syklin kaikista päästöistä. Sykli voi vaikuttaa niihin lähinnä ohjauksella. Toki vaikutusta on myös esimerkiksi sillä, missä koulutuspaikat sijaitsevat. Syklissä on käytössä kouluttaja matkustaa -periaate, eli kouluttaja siirtyy opiskelijoiden luo eikä toisin päin.
Mitä hiilijalanjälkilaskennassa kannattaa ottaa huomioon?
Hiilijalanjälkilaskenta vei aikaa suunnilleen yhden työviikon. ”Prosessi voi olla monimutkainen, eikä tässä ole oikotietä onneen”, kuvaa Lotta. Hyvä uutinen on, että kun laskennan on kerran tehnyt, seuraavilla kerroilla se sujuu paljon suoraviivaisemmin.
Lotta ja Joonas vinkkaavat, että hiilijalanjälkilaskennassa on tärkeää kirjata kaikki vaiheet ja niissä tehdyt päätökset hyvin tarkasti muistiin. Mistä tiedot on saatu? Mitä päästökertoimia on käytetty? Mitä epävarmuustekijöitä tietoihin liittyy? Näin prosessi on mahdollista toistaa samanlaisena tulevina vuosina vertailukelpoisen tiedon saamiseksi.
Kun lähtötilanne on selvitetty, päästöjen kehitystä on helppo seurata. Suora vertailu toiseen oppilaitokseen voi olla vaikeaa, koska laskentaperusteet saattavat olla varsin erilaisia. Voimme kuitenkin esimerkiksi vertailla eri päästökategorioiden suhteellisia osuuksia ja suurimpia päästölähteitä oppilaitosten välillä.
Hiilijalanjälkilaskennan tärkein lopputulos ei olekaan tarkka lukema hiilidioksidiekvivalenttitonneina ilmaistuna, vaan ymmärrys siitä, mitkä ovat organisaation toiminnan suurimmat päästölähteet.
Mitä seuraavaksi?
”Hiilijalanjäljen laskeminen on vain ensimmäinen askel vähähiilisyystyössä. Seuraava vaihe on päästöjen vähentäminen tiedon perusteella. Pitää valita toteutettavissa olevat, järkevät ja vaikuttavat päästövähennystoimet”, muistuttaa Lotta. Mitä kustannuksia eri päästövähennystoimiin liittyy? Mitkä ovat helppoja, mitkä haastavampia? Syklissä on tehty sangen kunnianhimoista ympäristövastuutyötä jo pitkään, joten helpot päästövähennystoimet on pääsääntöisesti tehty.
Sykli kumoaa tällä hetkellä päästönsä kotimaisen toimijan kautta, mutta Syklin näkemyksen mukaan se ei vielä tee Syklistä hiilineutraalia.
Olennaista on myös muistaa, että Syklin ydintehtävä on rakentaa kestävää tulevaisuutta kouluttamalla osaajia työelämään ja kehittämällä organisaatioiden toimintaa. Syklin toiminnalla on siis paljon positiivisia ympäristövaikutuksia. Näin ollen emme voi tehdä sellaisia päästövähennystoimia, jotka heikentävät Syklin mahdollisuuksia toteuttaa päätehtäväänsä.
Toimintatapojen pitää olla paitsi ekologisesti, myös sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä. Jos esimerkiksi tarkastellaan puhtaasti ekologista kestävyyttä, etäopetus on paras vaihtoehto, koska kouluttajien ja opiskelijoiden matkustuksesta syntyvät päästöt jäävät pois. Pelkkä etäopetus ei kuitenkaan ole välttämättä sosiaalisesta näkökulmasta kestävää, sillä opiskelijoiden hyvinvointi ja yhteisöllisyys kärsivät. Tässäkin asiassa etsitään jatkuvasti toimivampia käytäntöjä. Kun kehitämme toimintatapojamme kestävämpään suuntaan, on paljon erilaisia näkökulmia, jotka täytyy huomioida.
Eikä ympäristötyö jää tähän! Seuraava haaste on lähteä selvittämään Syklin toiminnan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Luontovaikutusten mittaamisessa on onneksi paljon apua siitä, että hiilijalanjälki on jo selvitetty.
Mistä tukea hiilijalanjälkilaskentaan?
Tuntuuko työn aloittaminen hankalalta? Tai onko prosessin aikana tullut eteen pulmia? Sykli tarjoaa koulutusta ja tukea hiilijalanjälkilaskentaan yrityksille ja muille organisaatioille. Autamme hiilijalanjäljen laskemisessa, laskentaan liittyvien epävarmuuksien tulkinnassa, päästövähennyspotentiaalin tunnistamisessa ja päästövähennyspolun kirkastamisessa.
Jos kaipaat sparrausta, ota yhteyttä:
Joonas Raaska, projektipäällikkö
044 381 5819
joonas.raaska@sykli.fi.