Jos pohdit elämääsi lapsuudesta tähän hetkeen, millaisia muutoksia olet huomannut lähiympäristössäsi?
Tällä kysymyksellä monesti aloitamme, kun kierrämme ammatillisissa oppilaitoksissa kouluttamassa kestävästä tulevaisuudesta. Osallistujien vastaukset kertovat säiden muutoksesta, mutta usein myös tuttujen lintulajien katoamisesta lintulaudalta ja lähimetsästä, kalojen ja riistaeläinten muuttuneista reiteistä tai lapsuuden sienimetsän menetyksestä. Näiden havaintojen kautta luonnon tilan ja monimuotoisuuden heikkeneminen konkretisoituvat muutoksiksi, jotka koskettavat meitä kaikkia.
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytettävä vuoteen 2030 mennessä
Kuluneiden kuukausien aikana luontokato on ollut näyttävästi esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Joulukuussa saavutetun YK:n luontosopimuksen mukaisesti luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on sitouduttu pysäyttämään vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii kunnianhimoista työskentelyä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.
Työtä tehdessämme on keskeistä huomioida luontokadon ja ilmastonmuutoksen keskinäiset kytkennät. Tiedeyhteisön mukaan (ilmastopaneeli IPCC ja luontopaneeli IPBES) ilmastonmuutos ja luontokato on pyrittävä ratkaisemaan mahdollisimman pitkälle yhdessä. Jos ongelmista yritetään ratkaista vain toinen, tullaan epäonnistumaan molemmissa.
Kunnianhimoinen työskentely vaatii tuekseen tavoitteita ja mittareita. Yritysmaailmassa vastuullisuustyön pioneerit pilotoivat tällä hetkellä osana toimintaansa luontohaittojen mittaamista ja vähentämistä sekä haittojen kompensoimista. Tieteeseen perustuvat tavoitteet (SBT) luontohaittojen laskemiselle valmistuvat kuluvan kevään aikana, ja niitä pilotoidaan jo useissa suomalaisissakin yrityksissä. Vastuullisuustyön suunnannäyttäjät kokevat luontotyön välttämättömäksi työsaraksi, jonka kanssa kannattaa ryhtyä toimiin välittömästi.
Ymmärrystä luontovaikutusten mittaamisesta tarvitaan jatkossa myös oppilaitoksissa ja ammatillisen koulutuksen kentällä oppilaitosten toimintakulttuurin uudistamiseksi. Nyt käytävä keskustelu luontokadosta, luontohaittojen vähentämisestä ja luontopositiivisuudesta alleviivaa tarvetta tuoda luontovaikutukset osaksi oppilaitosten vastuullisuustyötä. Samalla luontopositiivisuuteen liittyviä tavoitteita voidaan tuoda myös valmisteilla olevaan ammatillisen koulutuksen kestävyystiekarttaan. Vaikka yhteinen mittaristo on monelta osilta vielä kehitteillä, korostaa YK:n luontosopimus tarvetta aloittaa työskentely luontohaittojen kartoittamiseksi ja vähentämiseksi mahdollisimman pian.
Luontopositiivisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa
Vuonna 2021 ilmestynyt Dasguptan raportti nosti laajan yleisön tietoon luonnon ja ekosysteemipalveluiden arvon ihmiselle ja taloudelle. Hiljattain julkaistu Muutospolkuja Suomessa Dasguptan raportin pohjalta -selvitys puolestaan tekee näkyväksi sen, että toimintatapoja tulee muuttaa kaikilla hallinnon ja elinkeinoelämän tasoilla, jotta luonnon kantokyvyn ylittyminen ei vaaranna ihmisten hyvinvointia. Sama selvitys korostaa koulutuksen roolia muutospoluilla kohti luontoviisasta yhteiskuntaa ja taloutta. Selvityksen ehdotukset haastavat ammatillisen koulutuksen kenttää: luonnon monimuotoisuus ja ekologian perusteet tulisi saada vahvemmin osaksi opetussuunnitelmaa kaikilla koulutusasteilla. Opettajat tarvitsevat lisäkoulutusta. Työelämässä toimivat ammattilaiset ja asiantuntijat voivat työllään joko ylläpitää vallitsevia kestämättömiä työkäytäntöjä tai uudistaa niitä kestävämmiksi. Tämä koskee myös opettajia!
Luonnon monimuotoisuus voi kuulostaa vain etäisesti ammatilliseen koulutukseen liittyvältä asialta. Kaikki toimintamme on kuitenkin riippuvaista luonnosta ja toisaalta vaikuttaa luontoon. 61 ammatillisen oppilaitoksen yhteinen VASKI-hanke kehottaakin ammatillisen koulutuksen toimijoita käärimään hihat ja pohtimaan luontotyön roolia ammatillisessa koulutuksessa. Tähän tarjoutuu loistava tilaisuus kevään Luontopositiivinen ammatillinen koulutus -webinaareissa.
13.4. klo 9.00–11.00 Visiona luontopositiivinen ammatillinen koulutus 2030
4.5. klo 9.00–11.00 Luontopositiivisuuden johtaminen ammatillisessa oppilaitoksessa
Lue lisää webinaareista ja ilmoittaudu mukaan »
Tiina Taipale toimii Syklissä asiantuntijana sekä VASKI-hankkeen projektipäällikkönä. Työelämän kehittäjänä Tiina motivoituu ajatuksesta, että kaikilla tulisi olla mahdollisuus työllään rakentaa kestävämpää tulevaisuutta.
Elina Hinkkanen työskentelee Syklissä ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen kouluttajana ja asiantuntijana. Elina on keskittynyt erityisesti ammatillisen kestävyyskasvatuksen kehittämiseen. Elina uskoo ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen olevan tärkeä avain muutoksessa kohti kukoistusta ja monimuotoisuutta vaalivaa kulttuuria.