Suomessa toimii toistatuhatta vesihuoltolaitosta, ja vuosittain muutamalla niistä havaitaan THL:n tilastojen mukaan vesiepidemia. Vaikka vakavat häiriötilanteet ovat harvinaisia, niiden vaikutukset voivat olla merkittäviä. Riskienhallinta ja ennakoiva varautuminen ovatkin vesilaitoksille tärkeä osa päivittäistä toimintaa.
Syklin talousvesiasiantuntija Pirjo Daavittila keskusteli ProMinentin Anja Temmeksen kanssa siitä, miksi häiriötilanteisiin kannattaa varautua ennakolta ja miten osaamista voidaan ylläpitää käytännössä.
Miksi vesilaitosten kannattaa harjoitella häiriötilanteita?
Pirjo: Päivitetty vesihuoltolaki korostaa entisestään häiriötilanneharjoittelun merkitystä, vaikka velvoitteet eivät sinänsä ole uusia. Määräys valmiudesta saada desinfiointi käyntiin kuudessa tunnissa tuli talousvesiasetukseen jo vuonna 2014. Samalla asetuksessa korostettiin riittävää osaamista desinfioinnin toteuttamiseen.
Anja: Jotta sairastapauksilta vältyttäisiin ja talousvesi olisi turvallista käyttää, on desinfioinnin käyttöönottoa syytä harjoitella niillä laitoksilla, joilla se ei ole jatkuvassa käytössä. Monilla laitoksilla hankittiinkin tuolloin tarvittavat laitteet ja kirjattiin toimintamallit varautumissuunnitelmiin. Pelkkä laitteiston hankinta ei kuitenkaan riitä, vaan osaaminen säilyy vain harjoittelemalla.
Milloin on hyvä aika harjoitella?
Pirjo: Harjoitteluun ei laitoksilla tunnu löytyvän aikaa arjen tohinassa. Paras aika harjoittelulle on silloin, kun häiriötilannetta ei ole päällä. Rauhallisessa tilanteessa voidaan asentaa kloorinsyöttölaitteet käyttövalmiiksi ja tutustua käyttöohjeisiin. Samalla henkilöstö voi yhdessä pohtia, miten juuri heidän kohteessaan toimitaan poikkeustilanteessa.
Anja: Kun laitteen käyttö alkaa sujua, kannattaa testata vielä kerran. Hyvä tapa on kuvata työvaiheista video tai laatia selkeät kirjalliset ohjeet valokuvineen. Näistä materiaaleista on paljon hyötyä myöhemmissä harjoituksissa tai uusien työntekijöiden perehdyttämisessä.
Mitä turvallisuusasioita harjoittelussa tulee huomioida?
Pirjo: Desinfioinnin tarkoitus on turvata talousveden laatu, mutta tärkeä asia on huomioida myös työntekijöiden työturvallisuus.
Anja: Yleisimmin häiriötilanteissa käytetty desinfiointiaine on natriumhypokloriitti. Sen käsittelyssä työturvallisuus on ensiarvoisen tärkeää, joten suojavarusteiden tulee olla helposti saatavilla niin kiinteiden kuin siirrettävienkin syöttölaitteiden läheisyydessä.
Millaiset valmiudet laitoksella tulisi olla?
Pirjo: Vesilaitosten käyttöön on tarjolla valmiita ohjeita ja koulutusta. Esimerkiksi Vesilaitosyhdistyksen julkaisema opas Talousveden klooraus (VVY julkaisu nro 59, 2014) kokoaa yhteen tilapäisen kloorauksen tärkeimmät asiat.
Laitoksella tulisi olla käytettävissään:
- natriumhypokloriitin annostelulaitteisto
- sopivat liitokset kemikaalin syöttämiseksi talousvesiverkostoon
- sähköä
- klooripitoisuuden mittauslaitteisto
- käyttökelpoista natriumhypokloriittia.
Näiden lisäksi tarvitaan ennalta laadittu suunnitelma, selkeä kirjallinen ohjeistus sekä osaaminen desinfioinnin käynnistämiseksi.
Anja: Vaikka oppaan lukee nopeasti, käytännön toteutus vaatii aikaa. Harjoitteluun kannattaa varata riittävästi resursseja ja perehdyttää useampi laitoksen työntekijä laitteiston käyttöön. Mitä nopeammin desinfiointi saadaan käyntiin, sitä paremmin asiakkaiden turvallinen vedenkäyttö voidaan varmistaa.
Pirjo: Todellisissa tilanteissa mukana tulee aina olla myös terveydensuojeluviranomainen, ja harjoituksiin osallistuminen hyödyttää heitäkin.
Miten harjoittelun merkitys näkyy käytännössä?
Pirjo: Eräällä suomalaisella pohjavesilaitoksella oli ennen korona-aikaa panostettu sekä kiinteän että siirrettävän kloorauslaitteiston käytön harjoitteluun. Eri kohteisiin oli laadittu yksityiskohtaiset ohjeet ja hankittu työkalupakki suojavarusteineen. Korona-aikana harjoittelu kuitenkin väheni.
Kun laitoksella myöhemmin syntyi tarve lisätä natriumhypokloriittia lähtevään veteen, prosessinhoitaja löysi vuosia aiemmin laaditut laminoidut ohjeet ja tarvittavat suojavarusteet. Vuosien ajan kemikaalin käyttökelpoisuudesta oli onneksi huolehdittu. Ohjeiden avulla klooraus onnistui, ja verkostoveden klooripitoisuutta seurattiin fotometrillä.
Tapaus osoitti, että hyvin laaditut ohjeet tukevat toimintaa myös paineen alla. Samalla havaittiin tarve laajentaa osaamista useammalle työntekijälle. Tämän seurauksena laitoksella päätettiin panostaa jälleen säännölliseen harjoitteluun.
Mitä terveisiä haluaisitte lähettää vesilaitoksille?
Anja: Varautuminen kannattaa aina. Kloorausoppaat ja laitteiden käyttöohjeet kannattaa ottaa aktiiviseen käyttöön ja harjoittelusta tehdä säännöllinen osa toimintaa. Kun osaamista ylläpidetään ennakoivasti, häiriötilanteissa voidaan toimia turvallisesti ja tehokkaasti.
Pirjo: Koulutamme Syklissä monipuolisesti myös vesihuoltoalaa. Voimme sparrata myös laitoksen omia koulutustapahtumia.
Vahvista vesihuollon osaamistasi
Suomen ympäristöopisto SYKLI tarjoaa vesihuoltoalan ammattilaisille ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksia sekä organisaatioiden tarpeisiin räätälöitäviä tilauskoulutuksia. Koulutuksissa vahvistetaan henkilöstön osaamista ja valmiuksia toimia myös erilaisissa häiriötilanteissa.