Mietit ehkä, mihin vesialan osaamista tarvitaan. Vettähän tulee hanasta ja pytty vetää.
Vessa ja vesiposti
Muksut-yhtye lauloi 1960-luvulla kämpästä Liisankadulla. Palveluina olivat vessa, vesiposti, keittokomero ja huone runoilija Pentti Saarikosken mukaan. Vesi tuli ja meni, mutta ei välttämättä joka kotiin erikseen. Puolessa vuosisadassa vesihuolto on kehittynyt, ja keskitetty vesihuoltopalvelu on useimpien suomalaisten saatavilla. Kaikkialla maailmassa tilanne ei ole yhtä hyvä. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet nostavat puhtaan juomaveden ja sanitaation yhdeksi tavoitteeksi.
Kadunkulman vesipostista vesihuoltopalvelu on kehittynyt Suomessa pitkälle. Jokaisessa kodissa on useita hanoja ja suihkuja. Tuleva vesi on laadukasta ja (lähes) aina saatavilla. Viemäri vie vesivessan tuotokset jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi ja luonnon kiertokulkuun palautettavaksi.
Jokainen meistä käyttää reilun sata litraa juomakelpoista vettä joka päivä – arkena ja pyhänä. Myös teollisuus ja palvelut käyttävät vettä. Mietipä vaikka uimahallia ilman vettä!
Kun vesi ei virtaa
Valtaosan ajasta vesihuolto toimii moitteetta. Uutisista voimme toisinaan lukea, että jossain päin maatamme juomavesi on keitettävä toistaiseksi. Jotain on siis mennyt pieleen, jos Suomessa hanavettä ei voi juoda sellaisenaan. Vika korjataan, ja pian taas voimme nauttia hanaveden raikkaudesta. Vesi tarvitsee kiehauttaa vain teetä varten.
Vesihuoltoalan väki kyllä tietää, että ilman ponnisteluja vesi ei verkostossa virtaa. Moni huomaakin arkisen palvelun vasta silloin, kun se ei toimi. Miten itse toimisin, jos hanasta ei tulekaan mitään? Entäs kun viemäristä puskee vettä kellarin lattialle? Miksi kukaan ei tee mitään?
Kun asiakas huomaa, että vesihuoltopalvelu ei toimi, asia on yleensä jo laitoksella havaittu ja toimiin ryhdytty. Myös ennakkoon tehdään paljon työtä, jotta vesihuolto toimisi moitteetta joka hetki.
Jatkuvaa parantamista ja oppimista
Jatkuvalla parantamisella tarkoitetaan sitä, että asioita pyritään tekemään yhä paremmin ja paremmin. Näin toimitaan vesihuollossakin. Aina ei riitä, että vanhaa tapaa parannetaan, vaan välillä on keksittävä ihan uusi tapa toimia.
Vessa ja vesiposti -laulun ajoista vesihuoltokin on kehittynyt valtavasti. Automaatio ja digitalisaatio ovat muuttaneet toimintaa merkittävästi. Samalla on kasvanut huoli kyberturvallisuudesta. Jatkuvatoimiset mittarit seuraavat veden laatua, ja jätevedestä otetaan ravinteita talteen.
Kun pienen pieni virus valtasi ja sulki maailman, puhtaan veden tarve oli ilmeinen. Käsiä pestiin ahkerasti. Monet siirtyivät etätöihin, mutta vesilaitoksilla oli väkeä paikalla. Kuka muu olisi toimittanut puhdasta vettä jatkuvaa käsienpesua varten tai vahtinut, että jätevesi puhdistuu riittävästi?
Seuraavaksi maailmaa uhkasi ajoittainen sähköpula. Pitkän sähkökatkon aikana vettä riittäisi ehkä vesitornillisen verran, mutta jätevesi ei liikkuisi viemärissä ilman sähköllä toimivia pumppuja. Miten siitä selviäisin? Onnellisia tuossa tilanteessa olisivat kuivakäymälän omistajat, mutta hiukset pitäisi hoitaa kuivashampoolla.
Jotta muutoksiin pystytään vastaamaan, tarvitaan osaavia tekijöitä. Vanha sanonta pätee: työ tekijäänsä opettaa. Koulutuksellakin on kuitenkin paikkansa. Silloin ei tarvitse keksiä kaikkea itse, vaan voi iloita muiden oivalluksista ja kokemuksista. Meillä Suomen ympäristöopisto Syklissä voit opiskella vesihuoltoa ja suorittaa esimerkiksi vesihuoltoalan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Voit tutustua koulutustarjontaamme tästä.
Maailman vesipäivänä olen kiitollinen kaikista vesihuollon osaajista, jotka pitävät huolen arkemme sujuvuudesta.
Blogin kirjoittaja
Pirjo Daavittila
Blogitekstin kirjoittaja Pirjo Daavittila toimii vesihuollon asiantuntijana ja kouluttajana osaamisalanaan talousvesi. Lisäksi hän on mukana vesihuollon hanketoiminnassa.