Suomen suot ovat olleet pitkään merkittävä luonnonvara, erityisesti energiantuotannossa, mutta myös eläintilojen kuivikkeena sekä puutarhojen kasvualustoissa. Sitran vuoden 2020 selvityksen mukaan noin puolet turpeen globaalista energiakäytöstä tapahtuu Suomessa. Turpeen nosto on tuonut työtä ja vaurautta monille alueille, mutta se on myös jättänyt jälkensä ympäristöön. Turvetuotannon päättyessä herää kysymys, mitä tehdä näille ihmisen muokkaamille autiomaille.
Tässä blogitekstissä tarkastelen suon tulevaisuutta turvetuotannon jälkeen – voisiko suoluonnon ennallistaminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen kulkea käsi kädessä?
Energiaa ja ennallistamista
Suomen pinta-alasta noin kolmannes on suota, ja turvetuotanto on ollut merkittävä teollisuudenala, erityisesti maaseudulla. Tämä ala on tarjonnut työtä, mutta aiheuttanut myös ympäristöhaittoja, kuten luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, vesistöjen rehevöitymistä ja hiilidioksidipäästöjä. Turvetuotannon vähentyessä herää huoli työpaikkojen menetyksestä ja maaseudun elinvoimasta. Vapautuville turvemaille etsitään nyt laajasti uusia, taloudellisesti hyödyllisiä käyttötapoja. Esimerkkejä ovat uusiutuvan energian tuotanto, kuten tuuli- ja aurinkovoima, sekä biotalouden hankkeet, kuten biokaasun tuotanto ja biomassan hyödyntäminen, jotka voivat tuoda uusia työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Toisaalta entisten turvetuotantoalueiden ennallistaminen voi tarkoittaa vesitasapainon palauttamista, kasvillisuuden ja eläimistön monimuotoisuuden lisäämistä sekä ilmastovaikutusten lieventämistä. Näillä keinoin voitaisiin edistää Suomen maankäyttösektorin ilmastotavoitteita ja torjua luontokatoa. Yhteiskunnallisesti parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi on tärkeää yhdistää liiketoiminnalliset mahdollisuudet ja ekologiset näkökulmat kestäväksi kokonaisuudeksi ottaen huomioon paikalliset tarpeet ja ympäröivät alueet.
SuoLiike-hanke: Uusia mahdollisuuksia suotaloudelle
Euroopan eri maissa on kokeiltu erilaisia ratkaisuja turvetuotannosta vapautuneiden alueiden hyödyntämiseksi. Irlannissa esimerkiksi Bord na Móna -yhtiö on alkanut ennallistaa turvetuotantoalueitaan palauttamalla vesitasapainoa ja istuttamalla alueille kosteikkokasveja ja -lajeja. Ruotsissa on puolestaan keskitytty biomassan tuotantoon ja bioenergian kehittämiseen entisillä turvetuotantoalueilla.
Keväällä 2024 alkanut ”Suoviljelystä uutta liiketoimintaa Kymenlaaksoon − SuoLiike” -hanke etsii vaihtoehtoja alueiden jatkokäyttöön erityisesti maataloussektoria ajatellen. Hankkeessa pyritään löytämään tapoja hyödyntää turvetuotannosta vapautuneita alueita tavalla, joka kunnioittaa luonnon monimuotoisuutta ja tukee paikallistaloutta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uusien viljelykasvien kokeilua, biomassakasvien ja biotalouden kehittämistä, samalla huolehtien turvepeltojen hiilitaloudesta, jotta alueet eivät jatkossa olisi hiilidioksidipäästölähteitä. Lisäksi kestävän metsänhoidon ja maatalouden menetelmät voivat olla osa kokonaisvaltaista ratkaisua.
Suot turvetuotannon jälkeen tarjoavat Suomessa sekä haasteita että mahdollisuuksia. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisessä lähtökohtana pitää olla ympäristöystävällisyys. On mahdollista yhdistää ekologiset tavoitteet ja taloudelliset hyödyt, kunhan ratkaisut ovat kokonaiskestäviä ja huomioivat paikalliset tarpeet. SuoLiike-hankkeen kaltaiset projektit voivat edistää kokeiluja, miten turvetuotannosta vapautuneita alueita voidaan hyödyntää viljelyssä tavalla, joka edistää sekä luonnon monimuotoisuutta ja luo uudenlaista suotaloutta.
Tämä blogiteksti on ensimmäinen osa Suon Reunalla -blogisarjaa.
Lähteet
Soimakallio, S. et al. (2020) Turpeen rooli ja sen käytöstä luopumisen vaikutukset Suomessa: Tekninen raportti. Sitran julkaisuja. https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/06/turpeen-rooli-ja-sen-kaytosta-luopumisen-vaikutukset-suomessa-tekninen-raportti.pdf (Luettu 1.7.2024)
Bord na Móna. 2021. Restoring peatlands and adapting to climate change. https://www.bordnamona.ie/restoring-peatlands/ (Luettu 1.7.2024).
Swedish Bioenergy Association. 2022. Bioenergy from peatlands. https://www.svebio.se/bioenergy-from-peatlands/ (Luettu 1.7.2024).
Kirjoittaja
Anna Kemppinen
Projektipäällikkö, hiilineutraali kiertotalous- 044 74740 74
- anna.kemppinen@sykli.fi