Syksyllä 2023 on käynnistynyt kaupunkialueen hiilivirtoihin keskittyvä hanke, jossa SYKLI on päätoteuttajana. Hankkeessa selvitetään, millaista uutta ja täydennettävää dataa kaupunkien vähähiilisyystyön tueksi voidaan tuottaa kaupunkialueiden luontoympäristöjen hiilinielujen osalta. Hankkeen fokus on laserkeilausdatan jalostamisessa, satelliittidatan hyödyntämisessä sekä hiilensidontaa kuvaavien prosessipohjaisten mallien hyödyntämisessä. Hanke on nimeltään Digitaalinen kaupunkihiili 2.0.
Rakennetun ympäristön hintana on usein eurojen lisäksi hiilinielujen ja biodiversiteetin katoaminen. Kaupunkialueen hiilinielujen säilyttäminen ja miksei jopa lisääminen on vähintäänkin moraalisesti perusteltua. Tekniikka mahdollistaa jo kasvihuonekaasujen koneellisen imuroinnin ja varastoinnin maan alle, mutta kasvien rooli ainoana luonnollisena hiilensitojana on elintärkeä nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi kasvillisuus lisää ympäristön viihtyvyyttä ja biodiversiteettiä sekä mahdollistaa pölyttäjien tärkeän työn.
Ilmakehästä poistettu hiilidioksidi pitää saada pysymään maaperässä
Kasvit toimivat hiilinieluina kasvaessaan, mutta silloin kuin auringon valoa ei ole saatavilla, ne ovat päästön lähteitä ja uloshengittävät hiilidioksidia takaisin ilmakehään. Kasvihengityksen lisäksi hiilidioksidia vapautuu maahengityksessä. On tärkeää, että ilmakehästä poistettu hiilidioksidi saadaan pysymään maassa, joten maaperän kunnolla ja esimerkiksi sopivalla kosteuspitoisuudella on hiilenkierrollisesti suuri merkitys. Lisäksi hyväkuntoisessa maaperässä kasvi voi hyvin ja kasvaa nopeasti eli sitoo hiilidioksidia tehokkaasti.
Kausiluontoiset kasvit eivät yleensä ehdi sitomaan hiilidioksidia enempää kuin ekosysteemi vapauttaa. Esimerkkinä pellot, joista vain pieni osuus toimii vuositasolla hiilinieluina. Puutkin toimivat keskimäärin ensimmäiset noin 14 vuotta päästön lähteenä ennen kuin alkavat sitomaan hiilidioksidia enemmän kuin vapauttavat ilmakehään. Kestää peräti 30 vuotta ennen kuin puuekosysteemi on sitonut enemmän hiilidioksidia kuin vapauttanut. Tästä syystä on erittäin tärkeää huomioida istutuspaikka ja käyttötarkoitus, jotta kasvi saisi rauhassa kasvaa mahdollisimman pitkään. Puut ovat kasveista tehokkaimpia hiilensitojia, mutta nuori tai kaadettu puu ei sido hiilidioksidia. Suomessa puustoa vielä ainakin toistaiseksi riittää, mutta urbanisaation myötä kaupunkivihreän merkitys tulee korostumaan.
Eliöstö ja kasvien juuret hoitavat maaperää ja tehostavat hiilen varastointia
Monimuotoinen ja monikerroksinen puutarha on hiilipuutarhurin avain onneen. Eri kasvilajien monipuoliset juuristot hoitavat maaperää yhdessä mikrobien, matojen ja hieman isompienkin mönkijöiden kanssa eri syvyyksissä. Nurmikkoa ei kannata leikata joka viikko (myös pölyttäjät tykkäävät, kun voikukat saavat kasvaa hieman pidempään) ja ruohosilppu kannattaa säilyttää maassa. Lehtiäkään ei kannata haravoida jätesäkkeihin, vaan nekin voi silputa ruohonleikkurilla ja jättää maahan pieneliöiden ruoaksi, mikä tehostaa hiilensidonnallisesti tärkeää hajotustoimintaa.
Teksti: Jiri Luojukoski
Hanke pähkinänkuoressa
Digitaalinen kaupunkihiili 2.0 hankkeessa selvitetään millaista uutta ja täydentävää dataa sekä menetelmäsuosituksia kaupunkien vähähiilisyystyön tueksi voidaan tuottaa rakennettujen luontoympäristöjen hiilinielujen osalta. Keskiössä on laserkeilausdatan jalostaminen, satelliittidatan tulkinta ja hiilensidontaa kuvaavien prosessipohjaisten mallien hyödyntäminen. Näistä datalähteistä hanke tuottaa pilottiluonteista paikkatietoa, jonka hyödynnettävyyttä ja merkitystä arvioidaan kaupunkiorganisaatioissa käytännön tasolla.
Hankkeen tuloksena syntyy julkaisu kaupunkien luontoympäristöihin liittyvän vähähiilisyystyön edistämismenetelmistä. Toinen tuotos on kaupunkimallin virtuaalinen ympäristö ja lisäksi tuotoksena syntyy suoraan hyödynnettävissä olevia datavarantoja. Ensimmäisiä osatuotoksia jaetaan jo vuoden 2024 puolella hankkeen viestintäkanavien kautta.
Hankkeen päätoteuttajana on Suomen ympäristöopisto SYKLI ja osatoteuttajina Aalto-yliopisto, Maanmittauslaitos ja Ilmatieteen laitos. Hanke on alkanut syyskuussa 2023 Uudenmaan alueella ja myöhemmin rahoituspäätöksen varmistumisen jälkeen samansisältöinen hanke alkaa myös Kanta-Hämeen alueella, jolloin hankekonsortioon mukaan tulee myös Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK.
Hankkeet ovat avoimia yritysyhteistyölle ja yrityksiltä otetaankin aloitteita ja ehdotuksia vastaan siitä, millaisiin haasteisiin hankkeesta toivottaisiin vastauksia ja onko jotain, mitä voitaisiin edistää ja kehittää yhdessä eteenpäin.
Kirjoittaja Jiri Luojukoski toimii Syklissä asiantuntijana ja kouluttajana erityisesti hiilenkierron ja IoT-teknologian toimialueilla. Hänen intohimonaan on erilaisten projektien ideointi ja toteutus. Kouluttajana hän toimii esimerkiksi vähähiilisyyden asiantuntija – EAT-koulutuksessa. Lisäksi Jiri on Syklin robotiikkavastaava.