Siirry sisältöön

Suomen ympäristöopisto SYKLI

Suomen ympäristöopisto SYKLI
Kahvikuppi ja kirja.

Oppisopimuskoulutus

Tällä sivulla

Oppisopimus on kirjallinen sopimus oppiajalle

Oppisopimus solmitaan koko oppiajalle – opiskelijan, hänen työnantajansa ja Syklin välille. Oppisopimuksen ehtona on, että opiskelijan keskimääräinen viikoittainen työaika on vähintään 25 tuntia. Oppisopimus solmitaan opiskelijan työsopimuksen rinnalle, eikä se muuta varsinaisen työsopimuksen ehtoja. Opiskelijalle työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa työpäiviltä, ja oppisopimusaikana lomat kertyvät normaalisti. Oppisopimuksen kautta saadaan opiskelijan opinnoille valtionosuusrahoitus, jolloin Syklin järjestämä koulutus on työnantajalle maksuton. Työnantaja nimeää opiskelijalle vastuullisen työpaikkaohjaajan, joka ohjaa opiskelijan osaamisen hankkimista työtehtävissä ja mahdollistaa opiskelijan osallistumisen Syklin järjestämään tietopuoliseen koulutukseen (ns. lähiopetuspäiviin) sekä osallistuu opiskelijan näyttöjen arviointiin.

Tietopuolisen koulutuksen järjestää Suomen ympäristöopisto SYKLI. Opiskelija osallistuu näihin koulutuspäiviin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmansa eli HOKSin mukaisesti. Lähiopetuspäivät voivat olla opiskelijalle palkattomia päiviä tai työnantaja voi maksaa näiltä päiviltä normaalin palkan – tämäkin asia sovitaan oppisopimusta laadittaessa. Suurimmalle osalle Syklin opiskelijoista, työnantaja maksaa palkan myös lähiopetuspäiviltä, koska työntekijän kouluttaminen on myös työnantajan etu. Mikäli opiskelija ei saa palkkaa tietopuolisen koulutuksen lähiopetuspäiviltä, on hän oikeutettu hakemaan Sykliltä opintososiaalisia etuuksia. Opiskelijalta Sykli perii opiskelijamaksun.

Yrittäjän oppisopimuskoulutus perustuu koulutuksen järjestäjän Suomen ympäristöopisto Syklin ja yrittäjän väliseen koulutussopimukseen. Oppisopimuskoulutus sopii mm. yrittäjän oman ammatillisen osaamisen laajentamiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen sekä sukupolvenvaihdoksen tukemiseen. Yrittäjän oppisopimuskoulutukseen sovelletaan samoja ohjeita, säännöksiä ja määräyksiä kuin muuhunkin oppisopimuskoulutukseen lukuun ottamatta työsuhteeseen liittyvää lainsäädäntöä. Yrittäjän mentorina toimii esim. toinen saman alan yrittäjä. 

Virkasuhteisen oppisopimus perustuu virkamiehen ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen sopimukseen (virkamiehen oppisopimus), kun työnantaja ja koulutuksen järjestäjä sopivat koulutuksen järjestämisestä. Virkamiehen oppisopimus voidaan tehdä myös sellaisen henkilön kanssa, joka on virkasuhteeseen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelusuhteessa. 

Suomen ympäristöopisto SYKLI antaa ammatillisiin tutkintoihin valmistavaa tai muuta ammattitaitoa lisäävää oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävä lisäkoulutus perustuu opiskelijan aikaisempaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja/tai työkokemukseen, ja sen tavoitteena on edistää ammattitaidon ylläpitämistä tai ammatissa tarvittavien eritysvalmiuksien hankkimista. Lisäkoulutuksessa ammattitaitoa syvennetään ja laajennetaan. Tutkintoon valmistava ammatillinen koulutus kestää keskimäärin 1,5–2 vuotta. 

Oppisopimuksen osapuolten roolit 

Oppisopimus solmitaan aina kirjallisesti opiskelijan, työnantajan ja Syklin välille. Opiskelija, työpaikkaohjaaja ja Syklin kouluttaja käyvät opintojen henkilökohtaistamiskeskustelun, jossa opiskelijalle määritellyt oppimistavoitteet kirjataan opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmaan eli HOKSiin. 

OPISKELIJAN ROOLI

  • solmii ja allekirjoittaa oppisopimuksen työnantajansa ja Syklin kanssa
  • perehtyy tutkinnon perusteisiin ja niiden osaamisvaatimuksiin
  • työskentelee työnantajansa ohjeiden ja määräysten sekä tutkinnon osaamistavoitteiden mukaisesti
  • osallistuu opintojen aloituskeskusteluun Syklin kouluttajan ja työpaikkaohjaajansa kanssa HOKSin laatimiseksi ja hyväksyy sen allekirjoituksellaan
  • osallistuu Syklin järjestämään tietopuoliseen koulutukseen HOKSin mukaisesti
  • tekee tarvittavan näyttöaineiston (=portfolion) tutkinnon suorittamista varten
  • antaa näytöt työpaikallaantutkinnon suorittamiseksi
  • vastaa Opetushallituksen Amis-palautekyselyyn HOKSin laadinnan ja tutkinnon suorittamisen jälkeen


TYÖNANTAJAN ROOLI

  • solmii ja allekirjoittaa oppisopimuksen työntekijänsä ja Syklin kanssa
  • noudattaa työlainsäädäntöä ja työehtosopimusta
  • maksaa opiskelijalle vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa
  • nimeää opiskelijalle vastuunalaisen työpaikkaohjaajan
  • tarjoaa opiskelijalle työtehtäviä, jotka antavat valmiudet tutkinnon suorittamiseen
  • järjestää opiskelijalle mahdollisuuden osallistua Syklin järjestämään tietopuoliseen koulutukseen
  • järjestää opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa näytöt työpaikalla
  • vastaa työpaikkakyselyyn oppisopimuksen päätyttyä

Työnantajan edustajaksi oppisopimukseen nimetään henkilö, joka vastaa oppisopimusopiskelijan työskentely-yksiköstä esihenkilötasolla ja joka allekirjoittaa oppisopimuksen (voi olla sama henkilö, kuin työpaikkaohjaaja).

Työnantajan edustaja sitoutuu vastaamaan Opetushallituksen työpaikkakyselyyn, oppisopimuksen päätyttyä. Palautekyselyssä arvioidaan oppilaitoksen toimintaa oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä. 


TYÖPAIKKAOHJAAJAN ROOLI  

  • osallistuu opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKSin) laadintaan opiskelijan ja Syklin kouluttajan kanssa, ja hyväksyy sen allekirjoituksellaan
  • perehtyy suoritettavan tutkinnon perusteisiin ja osaamistavoitteisiin
  • neuvoo ja ohjaa opiskelijaa työtehtävissä tarpeen mukaan
  • antaa palautetta opiskelijalle oppimisen edistymisestä
  • järjestää opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa näytöt työpaikalla
  • osallistuu opiskelijan näyttöjen arviointiin
  • vastaa työpaikkaohjaajakyselyyn oppisopimuksen päätyttyä

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan työpaikkaohjaajaksi nimetään esim. työntekijän esihenkilö tai kokenut työtoveri, joka voi osallistua näyttöjen arviointiin. Työpaikkaohjaaja sitoutuu vastaamaan Opetushallituksen työpaikkaohjaajakyselyyn tutkinnon osittain, oppisopimuksen päättyessä. Palautekyselyissä arvioidaan oppilaitoksen toimintaa opiskelijan oppisopimuskoulutuksessa.  

SYKLIN ROOLI

  • neuvoo ja tiedottaa oppisopimuskoulutuksesta
  • solmii oppisopimuksen opiskelijan ja hänen työnantajansa kanssa
  • järjestää opintojen aloituskeskustelun opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa HOKSin laatimiseksi
  • järjestää HOKSin mukaisesti tietopuolisen koulutuksen opiskelijalle
  • maksaa mahdolliset opintososiaaliset etuudet opiskelijalle
  • ohjaa opiskelijaa tutkinnon suorittamiseen
  • järjestää tutkinnon suorittamisen näytöt ja antaa hyväksytyistä näytöistä tutkinto/osatutkintotodistuksen

Oppisopimuskoulutukseen liittyvä lainsäädäntö 

TYÖOIKEUS 

  • Työsopimuslaki (TSL 55/2001) 
  • Muu työlainsäädäntö 

OPETUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖ 

  • Laki- ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (L 531/2017, A 673/2017) 
  • Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (L 532/2017) 
  • Asetus oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan opintososiaalisista etuuksista A 679/2017 
  • Asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista (A1244/2020) 

LISÄKSI 

  • Määräykset tutkinnon perusteista 

Yrittäjän oppisopimus perustuu koulutussopimukseen yrittäjän ja Suomen ympäristöopisto Syklin välillä. Virkamiehen oppisopimus perustuu virkamiehen ja työnantajan välille tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen sopimukseen. Näihin sopimuksiin ei sovelleta työsuhteeseen liittyvää lainsäädäntöä.  

Oppisopimuksen ehdot 

Kirjallisessa oppisopimuksessa on mainittava seuraavat asiat: 

  1. Sopimuksen voimassaoloaika 
  1. Koeajan pituus 
  1. Tavoiteltava tutkinto 
  1. Opiskelijan palkkauksen perusteet 

Työsopimuksen on oltava voimassa oppisopimuksen keston ajan. Uudessa työsuhteessa työnantaja tekee määräaikaisen työsopimuksen opiskelijan kanssa. Työsopimuksen alkamis- ja päätymispäiviksi merkitään samat päivämäärät kuin oppisopimuksessa on. Oppisopimus ei muuta toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen ehtoja. 

Opiskelun ja työsuhteen tai yrittäjyyden on oltava opintotukilain määritelmän mukaisesti oppisopimuskoulutuksessa päätoimista. Tämä tarkoittaa sitä, että oppisopimustyösuhteen viikkotuntimäärän on oltava vähintään 25 tuntia viikossa. Oppisopimusta ei voida solmia, jos opiskelija on äitiyslomalla, hoitovapaalla, armeijassa, siviilipalveluksessa, virka- tai vuorotteluvapaalla tai työaika ei muutoin täytä 25 tunnin viikoittaista työssäoloaikaa. 

Oppisopimuksessa uuden työntekijän koeaika on enintään neljä kuukautta. Työnantajan velvollisuus on selvittää alan työehtosopimuksen mukainen koeaika. Alle kahdeksan kuukauden koulutuksissa koeaika voi olla enintään puolet oppiajasta. Jos työntekijä on jo aloittanut työsuhteen oppisopimusta solmittaessa, merkitään mahdollinen jäljellä oleva koeaika oppisopimukseen.  

Koulutustyöpaikan tulee täyttää asianmukaisen ja monipuolisen oppisopimuskoulutuksen toteuttamisen edellytykset. Tämä tarkoittaa, että työpaikalla on riittävästi toimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa koulutuksen järjestämiseksi. 

Oppisopimusajan palkka määräytyy alan työehtosopimuksen mukaisesti. Työnantaja maksaa palkan ja siihen liittyvät henkilösivukulut. 

Sairausajan palkanmaksussa noudatetaan työssäoloaikana työlainsäädäntöä. Jos opiskelija sairastuu tietopuolisen koulutuksen aikana (lähiopetuspäivänä) ja oppisopimuksessa on mainittu, ettei palkkaa makseta tietopuolisen koulutuksen ajalta, laki ei velvoita työnantajaa maksamaan palkkaa eikä Suomen ympäristöopisto Sykliä maksamaa päivärahaa ko. ajalta. Kun oletettu tietopuolinen koulutusjakso loppuu, ja sairausloma jatkuu sitä seuraavalle työjaksolle, siirtyy palkanmaksuvelvoite työnantajalle. Jos opiskelija sairastuu työaikana, ja sairausaika jatkuu seuraavalle tietopuolisen koulutuksen jaksolle, työnantajan on maksettava palkkaa myös tältä jaksolta, ellei opiskelija ole etukäteen hakenut palkatonta työlomaa ko. jaksolle. 

Opiskelija kuuluu työnantajan tapaturmavakuutuksen piiriin työssäoloaikana (työmatkat ja työaika). Jos tietopuolisen koulutuksen ajalta maksetaan palkkaa, opiskelija on työnantajan tapaturmavakuutuksen piirissä myös tietopuolisen koulutuksen aikana. Jos opiskelijalle ei tietopuolisen koulutuksen ajalta makseta palkkaa, voi opiskelija itse hankkia vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen.  

Oppisopimusopiskelijan lomaoikeuteen sovelletaan vuosilomalakia. Oppisopimus-koulutuksessa tietopuoliseen koulutukseen osallistumispäivät lasketaan työssäolon veroisiksi päiviksi, vaikka nämä päivät olisivatkin palkattomia päiviä eli ne kerryttävät normaalisti vuosilomaa. Työnantaja ei voi määrätä opiskelijaa vuosilomalle tietopuolisen koulutuksen ajaksi. 

Oppisopimuskoulutus jatkuu työnantajan vaihtuessa yrittäjän liikkeen luovutuksen yhteydessä (esim. yrittäjä myy liikkeensä toiselle yrittäjälle). Tällöin kaikki työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle – myös oppisopimus jatkuu edelleen. 

Oppisopimusopiskelijaa, joka on palkattu suoraan määräaikaiseen työsuhteeseen, ei pääsäännön mukaan voi lomauttaa.  Lomautusoikeus voi syntyä, jos määräaikainen työntekijä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena, ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, mikäli hän olisi tuolloin työssä. Mikäli opiskelija on vakituinen työntekijä eli hänellä on oppisopimuksen lisäksi toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, hänet voi lomauttaa samoilla ehdoilla kuin muutkin työntekijät. Tällöin opiskelija on oikeutettu lomautusajalta työttömyyspäivärahakorvaukseen. 

Mikäli työnantaja ja opiskelija sopivat työsuhteen alkaessa palkattomasta ajasta, kun etukäteen tiedetään, ettei työnantajalla ole mahdollisuus tarjota työtä (esim. koulujen kesäloman aikana), ei oikeutta työttömyyspäivärahaan synny. 

Oppisopimuksen muutokset 

Oppisopimusta voidaan muuttaa perustellusta syystä. Oppisopimuksen muutoksia ovat vastuunalaisen työpaikkaohjaajan vaihtuminen, oppisopimusajan lyhentäminen tai jatkaminen, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) sisällön oleellinen muuttaminen, oppisopimuksen keskeytyminen (esim. asevelvollisuuden tai äitiysloman ajaksi) ja oppisopimuksen purkaminen.  

Oppisopimuksen muutoksista sovitaan aina yhdessä Suomen ympäristöopisto Syklin koulutustarkastajan kanssa. Oppisopimuksen jatkaminen, keskeytyminen tai purkaminen edellyttää aina sopimista opiskelijan ja työnantajan välillä. Kaikista oppisopimukseen liittyvistä muutoksista tulee ilmoittaa Syklin koulutustarkastajalle: kirsi.kalminen@sykli.fi

Oppisopimuksen purkaminen 

Oppisopimuksen purkaminen koeajalla: Uuden työntekijän työ- ja oppisopimuksen voi purkaa työntekijä/opiskelija tai työnantaja yksipuolisesti koeajan aikana. Tällöin purkamisen syyksi riittää vetoaminen koeaikaan. 

Purkaminen koeajan jälkeen: Työntekijä ja työnantaja voivat purkaa oppisopimuksen välittömästi yhteisellä päätöksellä. Työantajalla on oikeus purkaa sopimus koulutuksenjärjestäjän (=koulutustarkastajan) luvalla silloin, kun löytyy perusteet, jotka työsopimuslain mukaan oikeuttaisivat työsopimuksen irtisanomiseen. Koulutuksen-järjestäjä voi purkaa sopimuksen opiskelijaa ja työnantajaa kuultuaan, jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta lain (531/2017) tai sen nojalla annetun asetuksen (A673/2017) säännöksiä tai koulutuksenjärjestäjän ja työnantajan välillä tehdyn sopimuksen määräyksiä. Oppisopimus voidaan purkaa yksipuolisesti myös silloin, kun työnantaja lopettaa liikkeensä, joutuu konkurssiin tai kuolee.  

Purkamisperuste TSL 8 luku 1 §: Työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista ja laiminlyöntiä, että työnantajalta ei kohtuudella voida edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. 

Työntekijä saa vastaavasti purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. 

Purkamisoikeuden raukeaminen TSL 8 luku 2 §: Purkamisoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun sopijapuoli sai tiedon 1§:ssä tarkoitetun purkamisperusteen täyttymisestä. Jos purkaminen estyy pätevän syyn vuoksi, sen saa toimittaa 14 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta. 

Työsopimuksen purkautuneena pitäminen TSL 8 luku 3 §: Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään 7 päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Jos työnantaja on poissa työpaikaltaan vähintään 7 päivää ilmoittamatta sinä aikana työntekijälle pätevää syytä poissaololleen, työntekijä saa katsoa työsopimuksen purkautuneen. Jos poissaolosta ei ole voitu ilmoittaa toiselle sopijapuolelle hyväksyttävän esteen vuoksi, työsopimuksen purkaminen peruuntuu. 

Työnantajan edustajan ja työpaikkaohjaajan tehtävät

TYÖNANTAJAN EDUSTAJA 

Työnantajan edustajaksi oppisopimukseen nimetään henkilö, joka vastaa oppisopimusopiskelijan työskentely-yksiköstä esihenkilötasolla ja joka allekirjoittaa oppisopimuksen (voi olla sama henkilö kuin työpaikkaohjaaja). Työnantajan edustaja sitoutuu vastaamaan Opetushallituksen työpaikkakyselyyn, oppisopimuksen päätyttyä. Palautekyselyssä arvioidaan oppilaitoksen toimintaa oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä. 

TYÖPAIKKAOHJAAJA 

Oppisopimuskoulutuksessa noin 80 prosenttia oppimisesta tapahtuu työpaikalla työtä tehden. Jokaiselle oppisopimusopiskelijalle nimetään vastuunalainen työpaikkaohjaaja, joka vastaa opiskelijan työssäoppimisen suunnittelusta, toteuttamisesta sekä antaa palautetta opiskelijan osaamisen kehittymisestä ja oppilaitoksen toiminnasta.  

Työpaikkaohjaajana voi toimia esim. työntekijän esihenkilö tai kokenut työkaveri, jolla on tosiasiallinen mahdollisuus, hyvä ammattitaito ja kyky ohjata työssä oppimisessa, ja muissa opinnoissa. Työpaikkaohjaaja osallistuu opiskelijan näyttöjen arviointiin. Työpaikkaohjaaja sitoutuu myös vastaamaan Opetushallituksen työpaikkaohjaajakyselyyn tutkinnon osittain, oppisopimuksen päättyessä. Palautekyselyssä arvioidaan oppilaitoksen toimintaa opiskelijan oppisopimuskoulutuksessa.  

Yrittäjän omassa oppisopimuksessa mentorina voi toimia esim. toinen yrittäjä. 

Kuvassa kerrotaan Opetushallituksen keräämästä työelämäpalautteesta. Työpaikkaohjaajalta kysytään palaute oppisopimuksen päättyessä. Työnantajalta kysytään palaute kaksi kertaa vuodessa.
Lähde: Opetushallitus

Oppisopimuksen suunnitelmat

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) 

Valtioneuvoston asetus A 673/2017 ja Laki ammatillisesta koulutuksesta (L 531/2017) määräävät, että jokaiselle oppisopimusopiskelijalle on laadittava kirjallinen henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa selvitetään ja tunnustetaan opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen ja suunnitellaan, millaista osaamista opiskelija tarvitsee sekä miten osaamista hankitaan eri oppimisympäristöissä. Samalla suunnitellaan mahdollisesti tarvittavat tukitoimet. Koulutuksessa keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Osaamisen tunnustaminen on säädetty koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi. Asetuksessa säädetään tarkemmin HOKSiin merkittävistä tiedoista sekä osaamisen tunnustamisesta. Suunnitelman laativat yhdessä opiskelija, työnantaja ja koulutuksen järjestäjä. 

Koulutukseen hakeutumisvaiheessa opiskelijalle tehdään lähtötason osaamiskartoitus, jonka avulla saadaan tieto opiskelijan nykyisestä osaamisesta ja oppimistarpeista. Kartoituksessa selvitetään myös mahdolliset oppimiseen vaikuttavat tekijät, kuten esimerkiksi lukihäiriö.  Kartoituksessa saadut tiedot kirjataan HOKSiin. 

Kunkin oppisopimusopiskelijan opinnot toteutuvat HOKSin mukaisesti. Suunnitelmassa on otettava huomioon ja luettava hyväksi opiskelijan aikaisempi osaaminen, koulutus ja työkokemus. Suunnitelma on tavoitteellinen ja konkreettinen dokumentti opiskelijan opintojen sisällöstä ja etenemisestä. Suunnitelmaa seurataan ja tarvittaessa tarkennetaan koulutuksen aikana. 

Valtioneuvoston asetuksen A 673/2017 mukaisesti koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 

  1. Suoritettavan tutkinnon tai koulutuksen tiedot 
  1. Suunnitelma tulevista näytöistä 
  1. Osaamisen arvioijat 
  1. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 
  1. Opiskelijan erityistuen tarve ja toimenpiteet tuen varmistamiseksi 
  1. Tutkintokoulutuksen ja muiden tarvittavan ammattitaidon hankkimistapojen tarve 
  1. Oppisopimuskoulutuksen työpaikkaohjaajan ja vastuuopettajan tiedot, keskeiset työtehtävät työpaikalla sekä työpaikalla järjestettävän koulutuksen ja tietopuolisten opintojen ajoittuminen oppisopimusajalle 

Työelämässä oppimisen suunnittelu 

Työelämässä oppimisen suunnittelu on onnistuneen työssäoppimisen perusta. Hyvä suunnitelma tukee opiskelijan oppimista, mahdollistaa oppimistavoitteiden toteutumisen ja auttaa työpaikkaohjaajaa ohjaustyössään. Työssäoppimisen suunnittelun perustana toimii opiskeltavan alan valtakunnallinen tutkinnon peruste. HOKSiin kirjataan työtehtävät, joita tekemällä opiskelija oppii tutkinnon tavoitteiden mukaisia asioita. Suunnitelmassa näkyvät myös työjärjestelyt, joiden avulla mahdollistetaan työssä oppiminen ja ammattitaidon kehittyminen.  Työelämässä oppimisen toteutusaikataulu, työpaikkaohjaajat ja yhteyshenkilöt kuuluvat myös tähän suunnitelmaan.  

Tutkinnon suorittamisen suunnittelu 

Koulutuksen järjestäjän tulee oppisopimuskoulutukseen osallistuville järjestää osana koulutusta mahdollisuus suorittaa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa säädetty tutkinto. Tämä huomioidaan oppisopimusta tehtäessä, HOKSia laadittaessa ja tietopuolista opetusta annettaessa. Tämä edellyttää, että oppisopimuskoulutuksen järjestäjä, työnantaja ja opiskelija yhteistyössä tutkinnon järjestäjän kanssa laativat tutkinnon suorittamissuunnitelman liitettäväksi HOKSiin. Oppisopimusopiskelijalle osaamisen näytöt suunnitellaan ja järjestetään joustavasti osana oppimisprosessia tietopuolisen opetuksen edetessä tutkinnon osittain ensisijaisesti opiskelijan työpaikalla todellisissa työtilanteissa. Opiskelijan velvollisuus on osallistua näyttöihin osana opintoja. 

Tietopuolisen koulutuksen suunnittelu 

Tietopuolisen koulutuksen perustana ovat Opetushallituksen hyväksymät näyttötutkinnon perusteet sekä opiskelijan HOKS. Koulutuksen järjestäjä laatii tutkintoon valmistavan tietopuolisen koulutuksen suunnitelman, ns. koulutusrungon lähiopetuspäivistä. Suunnitelmassa kerrotaan lähiopetuspäivien ajankohdat ja niiden opetussisällöt. Oppisopimusopiskelija osallistuu tietopuoliseen koulutukseen oman HOKSinsa mukaisesti tunnustaen opiskelijan aikaisemmat tietopuoliset opinnot ja työkokemuksen perustella jo aikaisemmin saavutettu osaaminen. 

Tutkinto, arviointi ja todistukset


Ammatilliset tutkinnot 
Tutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (L 531/2017) ja asetuksessa (A 673/2017). Tutkintojen vaatimustaso on määritelty Opetushallituksen hyväksymissä tutkinnon perusteissa. Tutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Ammattitaito osoitetaan mahdollisimman aidoissa työtilanteissa suorittajan HOKSin mukaisesti.  

Ammatilliset tutkinnot muodostuvat työelämästä ja sen kehittymistarpeista johdetuista tehtäväkokonaisuuksista, jotka voivat koostua portfoliosta, kirjallisista tuotoksista, kirjallisista kokeista tai työnäytöistä. Tutkinnon osa muodostaa ammattipätevyyden osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi ja arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Näyttötilaisuudet järjestetään ja tutkinto suoritetaan joustavasti tutkinnon osa kerrallaan. Koko tutkinnon suorittamisen sijasta tavoitteena voi olla myös vain yhden tai muutaman tutkinnon osan suorittaminen.  

Työ- ja elinkeinoelämä osallistuu ammatillisten tutkintojen suunnitteluun ja toimeenpanoon. Työelämän ja opetusalan asiantuntijoista koostuvat Työelämätoimikunnat osallistuvat näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistamiseen. Käytännössä tätä tehdään seuraamalla ammatillisten tutkintojen järjestämistä valtakunnallisen palaute-, seuranta- ja arviointitiedon avulla sekä tekemällä vierailukäyntejä näyttöympäristöihin. Koulutuksenjärjestäjät eli oppilaitokset vastaavat tutkintotilaisuuksien laadinnasta ja sopimisesta, tutkintosuoritusten arvioinnista ja näyttöjen järjestelyistä. 

Näytöissä arvioidaan työelämässä tarvittavaa ammattitaitoa. Arviointiin osallistuvat tutkinnon suorittaja, opettaja ja työelämän edustaja (yleensä työpaikkaohjaaja). Itsearviointi on osa näytön virallista arviointia. Arvioinnissa pyritään aina objektiivisuuteen. Arviointiasteikko ja -kriteerit on kuvattu tutkinnon perusteissa. Hylätystä suorituksesta annetaan kirjallinen palaute, jossa kerrotaan tutkinnon osien hyväksytyt ja hylätyt/täydennettävät kohdat. Palautteen avulla tutkinnon suorittaja voi täydentää ammattitaitoaan valmistautuessaan näytön uusintaan.  

Näyttötutkinnoissa on kolme eri tasoa: 

  • Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Samat perustutkinnot voi suorittaa myös kolmivuotisena ammatillisena peruskoulutuksena. 
  • Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito. Tutkinnon ammattitaitovaatimukset on määritelty siten, että niiden saavuttaminen edellyttää alan peruskoulutusta tai sitä vastaavia tietoja ja taitoja, ja lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja sekä noin kolmen vuoden työkokemusta alalta. 
  • Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Tutkinnon ammattitaitovaatimukset on määritelty siten, että niiden saavuttaminen edellyttää alan peruskoulutusta tai sitä vastaavia tietoja ja taitoja, ja lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja sekä noin viiden vuoden työkokemusta alalta. 

Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto, ammatti- tai erikoisammattitutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. 

Työssäoppimisen palaute
Työssäoppimisen palaute on tärkeä osa oppisopimuskoulutusta ja oppimisprosessia. Palautteen avulla ohjataan ja tuetaan työssäoppimista koko oppimisprosessin ajan. Työpaikkaohjaajalla on tärkeä rooli palautteen antajana. Onnistumiskokemuksia painottava palaute ohjaa ja motivoi opiskelijaa.  

Kokonaisuutena palautteen tulee olla oppimista edistävää: ohjaavaa, korjaavaa, kannustavaa, jatkuvaa, asiallista, rehellistä ja kehittävää.  


Oppisopimuskoulutukseen osallistumistodistus 
Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä Suomen ympäristöopisto SYKLI antaa pyydettäessä opiskelijalle tutkintoon valmistavasta oppisopimuskoulutuksesta osallistumistodistuksen. Todistuksessa näkyy opiskeluajankohta, opiskeltu tutkinto sekä opiskellut tutkinnon osat. 

Lisäkoulutuksessa, joka ei valmista näyttötutkintoon, annetaan pyynnöstä opiskelijalle todistus opintojen suorittamisesta.  

Tutkintotodistus 
Tutkintotodistuksen saadakseen opiskelijan on suoritettava hyväksyttävästi tutkintoon kuuluvat tutkintosuoritukset. Suomen ympäristöopisto SYKLI myöntää tutkintotodistuksen hyväksytysti suoritettujen näyttöjen jälkeen. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta annettavassa todistuksessa arviointiasteikko on: hyväksytty/hylätty. 

Maksut ja etuudet


Opiskelijamaksu 
Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa L 531/2017 tarkoitetussa ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa opiskelijalta perittävä maksu voi olla enintään 25 prosenttia koulutuksen järjestäjän arvioimista koulutuksen järjestämisestä aiheutuvista keskimääräisistä kustannuksista. Suomen ympäristöopisto Syklin perimät opiskelijamaksut ovat 300 euroa/ammattitutkinto ja 500 euroa/erikoisammattitutkinto (hintatieto 1.1.2023, pidätämme oikeuden muutoksiin).  Opiskelijamaksulasku lähetetään aina opiskelijan kotiosoitteeseen.  

Palkanmaksu
Työnantaja sitoutuu maksamaan oppisopimusopiskelijalle vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa sivukuluineen. Työnantajaa ei velvoiteta maksamaan palkkaa tietopuolisen koulutuksen ajalta. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Suomen ympäristöopisto SYKLI ei maksa työnantajalle koulutuskorvausta.  

Yrittäjän oppisopimuskoulutuksen rahoitus määräytyy samalla tavalla kuin muussakin oppisopimuskoulutuksessa. Koulutukseen kuuluva tietopuolinen koulutus on yrittäjälle maksutonta. Oppisopimuksessa oleva yrittäjä on oikeutettu saamaan opintososiaalisia etuuksia. Yrittäjällä saattaa myös olla oikeus aikuiskoulutustukeen yrityksen ulkopuolella tapahtuvan koulutuksen ajalta. Lisätietoja tästä tuesta saa Työllisyysrahastosta

Palkkatuki
Oppisopimuskoulutukseen palkkatukea voidaan myöntää koko koulutuksen ajaksi. Jos tuen määrä perustuu työttömyyden kestoon, se on enintään 30 %, 40 % tai 50 % palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden ajan. Koulutuksen loppuajan tuki on enintään 30 % palkkauskustannuksista. Palkkatuen enimmäismäärä säädetään valtion talousarviossa. Palkkatukea haetaan erillisellä TE-toimiston lomakkeella.  

Työttömälle työnhakijalle tehdään työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakusuunnitelma ennen oppisopimuskoulutuksen aloittamista. Työnantajan tulee selvittää ennen työsuhteen/ oppisopimuskoulutuksen aloittamista tuen myöntämisen perusteet työllistettävän työ- ja elinkeinotoimistosta. TEMin sivuilta löydät Lisätietoa palkkatuesta

Opintososiaaliset etuudet 
Oppisopimuksen solmimisvaiheessa kirjataan oppisopimukseen tieto siitä, maksaako työnantaja palkan oppisopimusopiskelijalle tietopuolisen opetuksen ajalta eli ns. lähipäiviltä, ja onko opiskelija oikeutettu päivärahoihin ja matkakorvauksiin. Mikäli työnantaja ei maksa palkkaa tietopuolisen koulutuksen ajalta (ns. lähipäivät), on opiskelija oikeutettu saamaan Sykliltä opintososiaalisia etuja. Etuuksia maksetaan ainoastaan oppisopimuksen voimassaolon aikana. Opiskelijalle tietopuolisen koulutuksen ajalta maksetut opintososiaaliset edut (päiväraha ja perheavustus) ovat verotettavaa tuloa, ja Sykli imoittaa ne tulorekisteriin.

Opintososiaaliset edut ovat: 

  • Päiväraha: 15 €/päivä 
  • Perheavustus: 17 €/päivä, jos opiskelijalla on alle 18-vuotiaita huollettavia lapsia. Myös ottolapsesta maksetaan perheavustusta, jos tämä on merkitty väestörekisteriin opiskelijan huolettavaksi. 
  • Majoituskorvaus: 8 €/päivä, jos opetus järjestetään muualla kuin opiskelijan tai työpaikan kotipaikkakunnalla. Yksittäisiltä päiviltä ei makseta majoituskorvausta. 
  • Matkakorvaus: mikäli matka kotoa koulutuspaikalle on yli 10 kilometriä, korvataan yksi meno-paluu matka per lähiopetusjakso halvimman julkisen kulkutavan mukaan tai kilometrikorvauksena, KELA:n korvaushinnan mukaisesti 0,33 eur/km. Yksi lähiopetusjakso muodostuu yhdestä tai useammasta peräkkäisestä lähiopetuspäivästä. Jos sinulla siis on lähiopetusta maanantaina ja tiistaina, sinulle maksetaan yhden kerran meno-paluu kotoa koulutuspaikalle sekä yhdeltä yöltä majoituskorvaus, mikäli Sykli ei ole järjestänyt majoitusta.

Opintososiaaliset etuudet maksaa Suomen ympäristöopisto Syklin oppisopimustoimisto. Etuuksia haetaan sähköisellä lomakkeella. Linkki lomakeeseen toimitetaan opiskelijan sähköpostiin oppisopimuksen solmimisvaiheessa. Lomakkeeseen merkitään tietopuolisen koulutuksen opetuspäivät, joihin osallistumisen vahvistaa vastuukouluttaja. Matkakorvausta haettaessa, tulee alkuperäiset matkaliput liittää mukaan hakemukseen.  

On suositeltavaa, että opintososiaalisia etuuksia ei haeta yksittäisen koulutuspäivän jälkeen, vaan laskulle kerätään 3 lähiopetusjaksoa. Opintososiaalisia etuuksia maksetaan ainoastaan oppisopimusajalla, joten huolehdi, että laskutat viimeisen lähiopetusjakson ennen oppiaikasi päättymistä. Viimeiseen laskuun voi siis tulla vähemmän kuin kolme lähiopetusjaksoa.

Työsuhteessa oleva oppisopimusopiskelija on työntekijä, eikä ole oikeutettu opiskelija-alennuksiin (esim. VR:n opiskelija-alennus) tai Kelan opintoetuuksiin. 

Ammattitutkintostipendi 
Ammattitutkintostipendi myönnetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteella. (Huomio: Hallitusohjelmaan on kirjattu ammattitutkintostipendin lakkauttaminen 1.8.2024 alkaen.)

Ammattitutkintostipendi on 414 euroa ja stipendi on veroton kertakorvaus.  
 
Stipendin saamisen edellytyksenä on, että olet tutkinnon suorittamispäivänä alle 68-vuotias. Tutkinnon suorittamispäiväksi katsotaan tutkintotodistukseen merkitty päivämäärä. 

Stipendin muut myöntämisen edellytykset ovat: vähintään viiden vuoden työssäolo ja Suomessa asuminen. 

Lisätietoja: Työllisyysrahaston ammattitutkintostipendi

Hyödyllisiä linkkejä

Lisätietoja työsuhteeseen liittyvistä velvoitteista ja oikeuksista löytyy oman alan työehtosopimuksesta, oman alan työnantaja- ja työntekijäliitosta, työsuojelupiiristä ja työsuhdeasioiden valtakunnallisesta palvelupuhelimesta. 

Oppisopimus: www.oppisopimus.net 

Opetushallitus: https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus Lisätietoja oppisopimuskoulutuksesta sekä tutkinnoista. 

ePerusteet: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi Tutkintojen perusteet löytyvät täältä. 

Osaan: https://osaan.fi/#/ Opetushallituksen tuottama palvelu, jossa voi käydä arvioimassa omaan osaamistaan. 

Ohjaan.fi: https://ohjaan.fi/Tukea ja työvälineitä työelämässä oppimisen ohjaukseen 

Opintopolku: www.opintopolku.fi Koulutustiedon internet-palvelu, joka kokoaa yhteen netistä löytyvät koulutusta ja opiskelua käsittelevät tiedot. Opintoluotsi on opetusministeriön tuottama palvelu. 

Parasta osaamista -hankkeen materiaalipankki: https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/ 

Työ- ja elinkeinotoimistot: www.te-palvelut.fi Lisätietoa palkkatuesta sekä työnantajapalvelusta. 

Työsuojelupiirit: www.tyosuojelu.fi Lisätietoa työsuhteeseen liittyvistä velvollisuuksista, oikeuksista sekä palkoista. 

Finlex: www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto Valtion säädöstietopankki, josta löytyy tietoa eri alojen työehtosopimuksista. 

Työllisyysrahasto: https://www.tyollisyysrahasto.fi/ Lisätietoa ammattitutkintostipendistä, aikuisten opintotuesta ja yrittäjän aikuiskoulutustuesta. 

Suomi.fi: https://www.suomi.fi/etusivu/ Julkishallinnon verkkopalveluiden yhteinen osoite. Asiointi ja lomakkeet -osio sisältää valikoiman verohallinnonorganisaatioiden ja kuntien lomakkeita (esim. työsopimusmalli) ja sähköisiä asiointipalveluja. 

Lisätietoja

Kirsi Tuikkala-Kalminen

järjestelmäasiantuntija, koulutustarkastaja