Yksi tekoälyn merkittävimmistä kehityssuunnista on autonomisen tekoälyn yleistyminen. Se ei ole ihme. Kukapa meistä ei haluaisi itsenäisesti toimivia tekoälyapureita, jotka tekevät osan töistämme ja niitäkin töitä, joille ei koskaan tunnu löytyvän aikaa.
Tekoälyagenteista on riittänyt puhetta ja pöhinää jo vuoden verran. Samalla kiinnostavia agenttiesimerkkejä ilmestyy jatkuvasti lisää. Tekoälyagentit osaavat haistella markkinoiden heikkoja signaaleja, tehdä analyysejä, kirjoittaa raportteja, hioa strategioita, tehdä aloitteita, vastata sähköposteihin ja soittaa jopa puheluja. Myös organisaatioiden sisäisessä toiminnassa käyttömahdollisuudet ovat moninaiset. Tekoälyagentit huolehtivat vaikkapa varastosaldojen seurannasta, tekevät tilauksia, hoitavat asiakaspalvelua, seuraavat verkkokaupan toimintaa, havainnoivat työilmapiirin kehittymistä jne. Ja kaikki tämä on vasta alkua.
Mikä on nyt toisin?
Toki edellä lueteltuja ratkaisuja ja toiminallisuuksia on nähty ennenkin. Mutta uutta on nyt se, että tekoälyagenttien luominen voi olla hyvinkin yksinkertaista, nopeaa ja kustannustehokasta.
Agenttien luomisessa käytetään tyypillisesti luonnollista kieltä. Valitulla agenttialustalla tekoälylle siis vain yksinkertaisesti kerrotaan – joko puhuen tai kirjoittaen – millainen tekoälyagentti halutaan.
Ohjelmointia ei tarvita tyypillisesti lainkaan. Agentin luomisen tärkein kyvykkyys on ehkä siinä, että tietää millaisia toimintoja halutaan ja että osaa sanoittaa haluamansa toiminnot. Myös agentin toiminnan päämäärää ja tarkoituksen taustoittamista tarvitaan.
Agenttien luomiseksi on olemassa kymmenittäin erilaisia applikaatioita ja alustoja. Niistä pitäisi osata valita sopivimmat. Mutta kun tietää mitä on tekemässä, myös sopivien työkalujen valinta helpottuu. Toki agentin luomiseen valittu alusta voi myös itse pystyä suosittelemaan tarvittavia työkaluja ja muutenkin avustamaan agentin kehityksessä.
Jotta agentin toiminnallisuus saadaan riittävän monipuoliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi, on agentille usein tarpeellista antaa oikeuksia päästä käyttämään erilaisia tietoresursseja, kuten vaikkapa omia Google Driven kansioita. Myös pääsy agentin omaan sähköpostiin voi osoittautua tarpeelliseksi. Tällaisten oikeuksien antamista on syytä harkita huolella. Myös organisaation tietoturvapolitiikka ja datakäytännöt on syytä tarkistaa.
Kohti uutta työtä ja uusia työnkuvia
Toistaiseksi parhaat tekoälyagentit näyttävät olevan sellaisia, jotka suorittavat suhteellisen yksinkertaisia ja rajattuja tehtäviä. Tämän lähestymistavan kääntöpuolena on se, että tarvittavien agenttien määrä voi nousta melko suureksikin. Agenttien määrän kasvaessa, muodostuu niiden seuraamisesta, ohjauksesta ja muokkaamisesta oma uusi työtehtävänsä, joka enemmän tai vähemmän muistuttaa ihmisten esihenkilönä toimimista. Toisaalta esimerkkejä on jo agenteista, jotka seuraavat ja varmistavat toisten agenttien toimintaa.
Näyttää vääjäämättömästi siltä, että tekoälyagenttien hyödyntämisestä tulee vähitellen uusi normaali. On tiedettävä, millaisia agentteja tarvitaan, miten ne saadaan kustannustehokkaasti luotua, miten niiden toiminta varmistetaan ja miten niihin liittyvää kehitystyötä kannattaa organisoida.
Kyse on uudesta tavasta tehdä työtä, jossa ihmisen rooli tulee muuttumaan. Jo aivan lähitulevaisuudessa edessämme on uudenlainen työelämä, jossa yhden henkilön orkestroimat tekoälyagentit saattavat yhden työpäivän aikana hoitaa perinteisiä työtehtäviä kymmenien tuntien edestä. Ja agenteillehan työt maistuvat myös yön pimeinä tunteina ja parhaimpina loma-aikoinakin.
Artikkelin kirjoittajat
Ari Laitala
Ari toimii Syklissä asiantuntijana ja on perehtynyt tekoälyn hyödyntämiseen koulutustoiminnassa ja kiertotaloudessa
Neda Rezvani
Neda toimii Syklissä harjoittelijana ja kehittää tekoälyagentteihin liittyviä koulutus- ja hankesisältöjä