Miksi tulevaisuuden sanitaatiota ei tulisi rakentaa huuhtelun varaan?

Teksti on julkaistu 19.11.2025 Maailman käymäläpäivänä.

Tänään 3,5 miljardilta ihmiseltä maailmassa puuttuvat kunnolliset sanitaatiopalvelut. Tämä tarkoittaa puolta maailman väestöstä. Lisäksi 1,7 miljardilla ei ole pääsyä edes perustason käymälään. Vähiten kehittyneissä maissa sanitaation puute on lähes kaksinkertaisesti todennäköisempää kuin muualla, ja se heikentää erityisesti nais- ja tyttöoletettujen asemaa matala- ja keskituloisissa maissa.

Unelmien ”nenän puuteroimishuone”

Sulje silmäsi ja kuvittele unelmiesi käymälä. Monen mielessä se on kaakeloitu lattiasta kattoon ja varustettu vesihuuhtelupytyllä. Tämä on myös oma kuvitelmani: pytty, joka veden avulla huuhtoo tuotoksemme pois aistiemme ulottuvilta. Mutta mihin tämä vedellä huuhtominen on johtanut Suomessa viimeisen 50 vuoden aikana?

Putkia, putkia ja lisää putkia

Suomessa tarvitaan paljon putkea per asukas, jotta jätevedeksi muuttunut tuotoksemme saadaan johdettua puhdistamolle. EuReaun (2021) tutkimuksen mukaan 80 % väestöstämme kuuluu järjestetyn jätevesijärjestelmän piiriin. Nykyjärjestelmillä tämä tarkoittaa 12 metriä viemäriverkostoa jokaista käyttäjää kohden, kun keskiarvo Euroopassa on noin puolet tästä. Sama pätee vesijohtoon. Lisäksi meidän verkostomme sijaitsee syvemmällä kuin monessa muussa maassa.

Alalla ollaan yksimielisiä siitä, ettei vesihuoltoverkostosta ole pidetty riittävästi huolta. Vaikka saneerausvelan tarkkaa määrää ei voida laskea kuntotiedon puutteen vuoksi, arvioiden mukaan investointeja tulisi lisätä vesijohdon osalta yli 500 % ja viemäriverkoston osalta 450 % vuoteen 2040 mennessä, jotta velka saataisiin hallintaan.

Vesi ei ole loputon

Olemme tottuneet ajatukseen, ettei Suomessa, joka on tuhansien järvien maa ja hyvien pohjavesivarantojen äärellä, tarvitse huolehtia veden riittävyydestä. Vesivessajärjestelmä ei ole ongelma, vai onko? Tänä kesänä Tukholmassa kehotettiin säästämään talousvettä: suihkut lyhyiksi ja hanan juoksutus minimiin. Voimme siis unohtaa ajatuksen, että meillä olisi vettä loputtomasti.

Jäteveden puhdistus keskittyy ravinteiden poistamiseen, mutta nykyiset menetelmät eivät palauta ravinteita tai biomassaa ruokapöytäämme. Typpi poistuu kaasuna ja fosfori sidotaan muotoon, joka ei ole kasvien käytettävissä, vaikka jätevesiliete päätyisi viljelymaalle, mitä Suomessa vahvasti vierastetaan. Puhdistetun jäteveden käyttö ravinteikkaana kasteluvetenä on vielä kaukaisempaa.

On aika luopua vesivessasta

Kaikki tämä kertoo, ettei vesihuuhteluun perustuva sanitaatiojärjestelmä täytä kestävyyden vaatimuksia ympäristön, teknologian eikä talouden osalta. Maailman nopean väestönkasvun ja kaupungistumisen vuoksi tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja. Ensin on kuitenkin luovuttava ajatuksesta, että kunnollinen saniteettijärjestelmä tarkoittaa vesivessaa. Käytin kirjoitukseni alussa kiertoilmaisua ”nenän puuteroimishuone”, koska en löytänyt suuhun sopivaa nimitystä, joka ei viittaisi vesihuuhteluun. WC, vessa ja vesiklosetti: kaikki juontuvat englannin kielen termistä water closet.

Jää nähtäväksi, toteutuuko kollegani visio: ohittavatko nykyiset kehittyvät maat meidät ja muut nykyiset kehittyneet valtiot siirtymällä suoraan kestävämpiin ratkaisuihin, kun me jäämme menneisyyden vangiksi?

Lopuksi lainauksena Paska juttu -julkaisusta (Valve & Nuortie, 2010. s. 36) teidänkin ajatuksianne ravisuttamaan. Tässä sontaoivallukset koottuina:

1. Huussi on jotain ihan muuta, kuin nostalgiaa ja mökkiromantiikkaa.
2. Kaikkien on päästävä pissalle ja kakalle. Joka päivä, johonkin.
3. Sama vesi on kiertänyt maapallolla jo aikojen alusta. Mistään ei tule uutta vettä.
4. Vesivessa on meille itsestään selvyys, maailmanlaajuisesti mahdottomuus.
5. Keinolannoitteisiin käytetty fosfori loppuu ennen öljyä. Ihmisvirtsa on lannoitteista paras ja kompostoitu käymälätuotos loistava maanparannusaine. Se on ehtymätön kansantuote. Mutta vesistöihin ei kusta. Annukan lisäys: Tänä kesänä olin pakotettu vaihtamaan radiokanavaa, kun juontajat pohtivat, että pikku lampeen voi pissiä vain vähän ja isoon järveen enemmän ☹
6. Suomessa asiat ovat melko hyvin. Byrokratia on kuitenkin kehityksen este.
7. Maailman jätevesistä puhdistetaan kunnolla vain 10–15 %. 2025 päivitys: UNU-INWEHn mukaan maailmanlaajuisesti jätevesistä puhdistetaan 52 %, mutta prosentti vaihtelee suuresti. Korkean tulon maissa 74 %, korkeamman keskiluokan tulon maissa 43 %, matalan keskitulonmaissa 16 % ja matalantulon maissa 4,3 %.
8. Huono sanitaatio tappaa kehitysmaissa enemmän kuin AIDS. Joka päivä 5000 lasta kuolee ulosteen aiheuttamiin sairauksiin. Käymäläpula on etenkin tyttöjen ja naisten ongelma. WASH-aiheisten (vesi, sanitaatio ja hygienia) tautitaakka-arvioiden mukaan (WHO, 2024) 1,4 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain riittämättömän juomaveden, sanitaation ja hygienian seurauksena. Valtaosa näistä kuolemista tapahtuu matalan ja keskitulotason maissa. 2019 alle 5-vuotiaita kuoli 1100 lasta päivässä ripuliin.
9. Huono sanitaatio on maailman pahin katastrofi.
10. Kuivakäymälä ei haise, ei edes sisätiloihin rakennettu.

Kirjoittaja

Annukka Soinola

asiantuntija, vesihuolto

• 044 7498642
• annukka.soinola@sykli.fi

Lähteet:

EurEau. 2021. Europe’s Water  in Figures  An overview of the European drinking water and waste water sectors. https://www.eureau.org/resources/publications/eureau-s-publications/5824-europe-s-water-in-figures-2021/file

Kokkonen Y. 15.8.2025. Vesipula Tukholmassa – asukkaita kehotetaan säästämään kraanavettä. Yleisradio Oy. https://yle.fi/a/74-20177674

Kuulas. A., Renko T. & R. Kuivamäki. 2020. Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040. https://www.vesilaitosyhdistys.fi/site/assets/files/5546/vesihuollon_investointitarpeet_vvy_10092020_final.pdf

UNU-INWEH (The United Nations University Institute for Water, Environment and Health). 2025. Global Wastewater Status. https://unu.edu/inweh/tools-and-resources/global-wastewater-status

Valve A. & Nuortie E. 2010. Paska juttu – kymmenen oivallusta sonnasta. LIKE. Otavan Kirjapaino Oy.

WHO. 2019. Burden of disease attributable to unsafe drinking-water, sanitation and hygiene. https://iris.who.int/server/api/core/bitstreams/b6e80a48-7ed9-464e-a891-e99174f680ca/content

WHO. 2024. Sanitation. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/sanitation

WHO & UNICEF. 2025. Progress on household drinking-water, sanitation and hygiene 2000-2024: Special focus on inequalities. UN-Water. https://washdata.org/reports/jmp-2025-wash-households

Kuvat:
Ilona Pakarinen