Metsäpuutarha tuli Viikin kampukselle

Niin se metsäpuutarha tuli Helsinkiin viime keväänä 2024. Mikä se on, miksi ja miten se tuli ja miten se jaksaa?

Mikä se on?

Metsäpuutarha toimii metsän tavoin, kun korkeiden puiden lisäksi siellä kasvaa pieniä puita (eri ikäisiä) ja pensaita ja maaperää peittää esimerkiksi marjakasvit tai metsän kukat, jos valoa on riittävästi. Kaikki kasvavat samasta yhteisestä maaperästä, minne on kehittynyt monisyinen yhteinen juuristo, jota metsässä kutsutaan Wood Wide Web. Juuriston kautta kulkee ravinteita ja hiiltä, joka on tulosta fotosynteesistä missä auringon energialla on kasville syntynyt hiiliyhdisteitä, joista osa ohjautuu suoraan juuristoon ja maaperään. Juurissa liikkuu myös mikrobeja kuten bakteereja, mutta erityisesti siellä on mykorritsa sieniä, jotka edelleen toimittavat kasveille hiiltä ja esim. fosforia. Metsäpuutarha (MP) on täysin uusi ihmisen suunnittelema ja tekemä ’luontotyyppi’ missä on monenlaisia kasveja, jotka muodostavat vahvan ja MP:lle tyypillisen kerroksellisuuden.

Siellä kasvaa hedelmäpuita ja pensaita ja hedelmät sekä marjat voidaan korjata talteen metsäpuutarhasta (Viikin metsäpuutarhassa kasvaa mansikoita). Kaupunkiviljelyn kaveriksi on kaupunkiin tullut metsäpuutarha, joka eroaa viljelystä siinä, että ei käytetä lannoitteita vaan pyritään alusta asti luomaan maaperä, joka pystyy tukemaan kaikkien kasvien riittävää kasvua.

Miksi metsäpuutarha tuli Helsinkiin?

Tämä tarkoittaa myös, että ei maksimoida kasvua vaan resilienssiä, kestävyyttä, joka saavutetaan luontosuunnittelulla. Käytetään luonnon omia menetelmiä kasvukuntoisen maaperän synnyttämiseen. Viikkiin on ’haudattu’ merkittävä määrä lahopuuta kohopenkkeihin, jotka hitaasti hajoavat lahottajasienten ja muiden mikrobien toimesta ja varmistaa, että sienet viihtyvät maaperässä. Kun metsäpuutarha on lähtenyt hyvin kasvamaan, sitä ei liiemmälti hoideta vaan luonto hoitaa itse ja kastelua ei tarvita.

Se onkin filosofinen kysymys ja käytännössä liittyy siihen, miten ideoita syntyi 2023 keväällä pidetyssä Helsingin Yliopiston ja kaupungin Circulator 2.0 yritystoiminta inkubaattorissa. Kun ilmastokriisi tuli konkreettisemmaksi, hiilen sitomista suunnitetiin eri tavoin monta vuotta ja luontokato oli jäänyt hiilen kierron jalkoihin, ja silloin tuli tarve tehdä jotain. Tieteen ja teknologian kautta tutkijat ovat tehneet työtään kestävyyden saavuttamiseksi, mutta sen vaikutus käytäntöön, arkipäivään on ollut minimaalista. Tutkijalle tuli ajatus tehdä jotain konkreettista heti, joten metsäpuutarha perustettiin Viikin kampukselle. 

Miten?

MP pystytettiin yhteisvoimin, biohiiltä käytettiin kasvien kasvun vauhdittamiseksi ja sen alkuhoito kesän aikana toimi vapaaehtoisvoimin. Siinä toteutui sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys missä yhdessä teimme mielekästä ja hauskaa työtä luonnon puolesta pizzapalkalla (Helsingin Yliopiston Sparkle rahoituksella voitiin pystyttää MP). MP on myös opetusalusta ja viime kesänä pidettiin ensimmäinen ’luento’ työn ohessa Biohiilestä ja sen merkityksestä maanparannusaineena, jota käytettiin puiden ja pensaiden istutuksessa.

Miten se jaksaa?

Kasvien kuolleisuus syksyllä kasvukauden päättyessä oli pientä. Grand Opening pidettiin myöhään syksyllä elokuvataiteen vauhdittamana. Timo Vesala esitti Treebound taideseminaarin siitä, miten metsä ja puu näkyy elokuvissa ja miten suomen metsiä ei pitäisi polttaa tai keittää selluksi vaan tehdä korkean arvon tuotteita. MP:n tärkeään monitoroimiseen on toistaiseksi tuloksetta haettu rahaa ja seuraavia hakemuksia suunnitellaan, koska on oleellista saada monitorointi hei alkamaan seuraavalla kasvukaudella.

TaiMet, TaikaMetsä ry on perustettu tuomaan uusia metsäpuutarhoja kaupunkeihin ja ydinporukka on yliopiston tutkijoita:

Santeri Tuovila, Helsinki incubators, University of Helsinki
Peter Petros, Forest sciences, University of Helsinki
David Israel, TaiMet, Helsinki
Kim Yrjälä, Suomen ympäristöopisto SYKLI & University of Helsinki

Blogin kirjoittaja

Kim Yrjälä toimii Syklissä tieteellisenä asiantuntijana erityisesti liittyen soiden kestävään käyttöön, maa- ja metsätalouden hiilen kiertoon sekä maaperän terveyteen. Kestävä kiertotalous biomassojen pyrolyysin hyödyntämisellä tuottamaan biohiiltä on lähellä hänen sydäntään. Hänen tavoitteenaan on tuoda ekologista ajattelua kaupunkisuunnitteluun lisäämään monimuotoisuutta, tehostamaan hiilen sitomista ja korostamaan terveen maaperän merkitystä kaupungeissa.

21.3.2025 vietetään Maailman metsäpäivää!
Metsät tarjoavat ravintoa, suojaa ja hyvinvointia niin ihmisille kuin luonnolle. Vuoden 2025 teemana on Metsät ja ruoka – erinomainen syy juhlistaa metsäpuutarhojen merkitystä kestävän ruoan tuotannossa ja luonnon monimuotoisuuden vaalijana!