Useasti keskustelu kestävyystyöstä kulminoituu kestävyysraportointiin. Kestävyystyö rakentuu kuitenkin monista eri teemoista. Se vaatii yhteistyötä, avoimuutta ja rohkeutta uudistua. Kun kestävyysraportointi, hiilijalanjälki, kiertotalous, tuotekehitys ja luontovaikutukset nivoutuvat yhteen, syntyy kokonaisuus, joka ei vain täytä vaatimuksia – vaan luo arvoa, vaikuttavuutta ja tulevaisuuden kilpailukykyä.
1. Kestävyysraportointi – pakollinen paha vai mahdollisuus uudistua?
Juuri nyt suurin haaste on epävarmuus tulevasta sääntelystä. Euroopan komissiossa valmistellaan uusia linjauksia, ja suuret yritykset raportoivat jo ESRS-standardien mukaisesti osana CSRD-direktiivin toimeenpanoa. Tämä vaikuttaa suoraan pk-yrityksiin: arvoketjujen läpinäkyvyyden vuoksi tietopyynnöt lisääntyvät, ja monilla aloilla – kuten rakennus-, kiinteistö- ja logistiikka-alalla – kestävyystiedot ovat jo tarjousvaiheessa kilpailutekijä. Myös rahoitusmarkkinat vauhdittavat muutosta. Rahoittajat asettavat kunnianhimoisia vastuullisuustavoitteita, ja kestävyystiedot ovat edellytys rahoituksen saamiselle.
Kestävyysraportti on paljon enemmän kuin lakisääteinen velvoite – se voi olla arvoa tuottava osa liiketoimintaa. Raportti itsessään ei tuota arvoa, mutta sen taustalla oleva prosessi – datan keruu, analysointi ja viestintä – vahvistaa kilpailukykyä ja tukee strategista päätöksentekoa. Kestävyysraportointi linkittyy vahvasti, strategiseen ennakointiin, riskienhallintaan ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen ja vastuulliseen sidosryhmäviestintään. Se on pk-yrityksille kasvava mahdollisuus erottua, vastata sidosryhmien odotuksiin ja vahvistaa kilpailukykyä. Se tarjoaa konkreettisen työkalun vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen.
Pk-yrityksillä resurssit ovat rajalliset, ja siksi on tärkeää aloittaa kestävyystyö olennaisesta. Hyvä lähtökohta on tunnistaa yritystoiminnan keskeisimmät vaikutukset toimintaympäristöön – ja toisin päin. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa raaka-aineiden saatavuuteen tai hinnoitteluun? Miten yritys voi varautua tulevaan? Aina toimiva tapa on käydä asiasta keskustelua sidosryhmien kanssa. Vapaaehtoiset raportointistandardit (VSME) tarjoavat oivallisen apuvälineen alkuun pääsemiseksi.
2. Hiilijalanjälki ja päästövähennyspolut – numerot, jotka ohjaavat päätöksiä
Hiilijalanjäljen laskenta on strateginen työkalu, joka auttaa tunnistamaan suurimmat päästölähteet ja ohjaa resurssien kohdentamista. Kun päästöjen vähennys-, ja hallintapolut rakennetaan datan ja skenaarioiden pohjalta, ne eivät jää juhlapuheiksi – ne muuttuvat konkreettisiksi toimenpiteiksi, joilla on mitattava vaikutus.
3. Kiertotalous – liiketoimintamalli, joka haastaa vanhan logiikan
Kiertotalous on uudenlainen tapa ajatella arvoa: miten tuotteet suunnitellaan, käytetään ja niiden arvo palautetaan takaisin talouden kiertoon. Yrityksille tämä tarkoittaa mahdollisuutta luoda uusia palveluita, liiketoimintamalleja, ansaintamalleja ja asiakassuhteita. Kiertotalousratkaisuja ovat muun muassa tuotteen muuttamista palveluksi, jakamisalustoja, tuotteen elinkaaren pidentämistä, resurssitehokkuutta ja kierrätystä, sekä uusiutuvuutta. Kiertotalouden liiketoimintamallien avulla yritykset voivat luoda uutta arvoa asiakkaille ja sidosryhmilleen vahvistaen samalla omavaraisuutta ja minimoida ympäristökuormituksensa. Kiertotalous voi olla näin vastaus resurssien niukkuuteen, kustannustehokkuuteen ja vastuullisuuteen.
4. Kestävä tuotekehitys – innovaatioita, jotka kestävät aikaa ja ympäristöä
Kun tuotekehityksessä huomioidaan tuotteen koko elinkaari, syntyy ratkaisuja, jotka ovat sekä ympäristöystävällisiä että taloudellisesti kannattavia. Materiaalivalinnat, energiatehokkuus, pitkäikäisyys, modulaarisuus, huollettavuus ja kierrätettävyys ovat osa modernia innovaatioprosessia. EU:n markkinoita koskeva kestävän tuotesuunnittelun asetus sisältää sisältövaatimusten lisäksi digitaalisen tuotepassin, jonka avulla tuotetiedot ovat sidosryhmien saatavilla. Kestävä tuotesuunnittelu koskee myös palvelutuotteita, jossa palvelu-, ja järjestelmätason muotoilun periaatteet korostuvat.
5. Luontovaikutusten arviointi – näkymätön muuttuu näkyväksi
Luontovaikutusten arviointi nousee yhä tärkeämmäksi osaksi kokonaisvaltaista kestävyystyötä. Luonto ei ole pelkkä tausta liiketoiminnalle – se on sen edellytys. Luontovaikutusten arviointi tuo näkyväksi sen, miten yrityksen toiminta vaikuttaa ekosysteemeihin, biodiversiteettiin ja luonnonresursseihin. Se on laadukkaan luontotiedon kerryttämistä, luonnonarvojen huomioon ottamista ja siten luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Tämä tieto voi ohjata investointeja, riskienhallintaa ja sidosryhmävuoropuhelua aivan uudella tavalla.
SynergiaSykli-kestävyysverkostossa pohditaan näitä kestävyystyön ajankohtaisia teemoja yhdessä. Verkosto tarjoaa selkeyttä, vertaistukea ja asiantuntijatietoa juuri nyt, kun kestävyysasiat ovat murroksessa. SynergiaSykli on luottamusyhteisö, josta olet aina haaveillut.
Liity sinäkin vastuullisten suunnannäyttäjien joukkoon!
Blogitekstin kirjoittaja on Nina Maarit Partanen, joka toimii SynergiaSykli-kestävyysverkoston ryhmänvetäjänä ja yhteistyöjohtajana vastuualueenaan kumppanuudet, tuotekehitys ja kehittämishankkeet. Yhteistyöjohtaja koordinoi asiakkuuksia ja yhteistyökuvioita ja pitää langat käsissään kehittämishankkeiden etenemisestä.