Internetin käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosikymmeninä. Vuodesta 2010 lähtien netin käyttäjämäärä on yli kaksinkertaistunut ja dataliikenne on kasvanut 25-kertaiseksi. Videostriimaus, tiedostojen lataaminen ja uudet digipalvelut, kuten verkkopelaaminen ja virtuaalitodellisuudet, lisäävät datan määrää entisestään. Myös IoT-laitteiden määrä kasvaa nopeasti: Vuonna 2025 maailmassa on arviolta yli 21 miljardia verkkoon kytkettyä IoT-laitetta, ja määrä kasvaa noin 14 % vuosittain. Jokainen laite tuottaa ja siirtää dataa, mikä kasvattaa tietoliikenteen ja datakeskusten energiankulutusta entisestään.
Tietoliikenteen päästöt ovat globaalisti jopa lentoliikennettä suuremmat ja IPCC:n mukaan Laitteet, datakeskukset ja ICT-verkot käyttävät yhteensä 6–12 % maailman energiasta. Ympäristöjalanjälki lisääntyy entisestään, ellei siihen puututa. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka hillitsevät päästöjä ja tukevat kestävää kehitystä, kuitenkaan pysäyttämättä digitaalista murrosta.
Suomessa on tällä hetkellä lukuisia datakeskusten hankeavauksia ja vaikka energia onkin pääosin puhdasta, on silti syytä olla huolissaan lisääntyvän energiantarpeen suhteen. Puhdaskin energia aiheuttaa aina päästöjä ja vähentää hiilinieluja. Lisäksi esimerkiksi lämmitykseen kuluu paljon energiaa, joten kireällä pakkassäällä energiantarve on runsasta.
Tekoälyn energiankulutuksesta ja päästöistä tiedetään vielä vähän
Tekoälyn ja kielimallien, kuten ChatGPT:n ja Googlen Geminin ilmastovaikutuksista tiedetään vielä hyvin vähän. Yksinkertainen tekstikysely kuten, “kerro vitsi”, kuluttaa vähän, kun taas laaja tekstinluonti tai erityisesti videon generointi kuluttaa paljon enemmän. Mallien koulutusvaihe on kaikkein energiaintensiivisin, ja sen osuus kokonaispäästöistä on merkittävä. On myös hyvä huomioida, että tarkkoja lukuja on vaikea saada, sillä teknologiajätit eivät julkaise yksityiskohtaisia tietoja energiankulutuksesta. Hannah Ritchien artikkelissa (2025) mainitaan, että Gemini LLM:n yksi tekstikysely kuluttaa noin 0,24 Wh energiaa, joka on suunnilleen saman verran kuin mikroaaltouuni yhden sekunnin ajan. Tosin tämä arvio on peräisin Googlelta itseltään. Artikkelissa mainitaan myös, että ChatGPT:n hiilijalanjälki on hyvin pieni verrattuna moniin muihin arjen toimintoihin, kuten videostriimaukseen tai sähköpostien liitetiedostojen lähettämiseen.
Jokainen tätäkin tekstiä lukeva hyödyntää tietoliikenteen tarjoamia mahdollisuuksia. Itsekin työskentelen läppärin äärellä useita tunteja päivässä ja työpäivän jälkeen saatan siirtyä selaamaan kännykkää tai pädiä. Ilman digitaalisuutta emme tulisi toimeen. Tätä asiaa pohdimme juuri viime viikolla kouluttajakollegan kanssa Rovaniemellä, jossa aurinkomyrsky kaatoi mobiiliverkkoja. Ilman mobiiliyhteyttä olisi vaikeuksia päästä junaan tai bussiin, lätkämatsiin tai konserttiin. Jopa ostosten maksaminen olisi välillä mahdotonta, koska ainoa mukana oleva maksukortti on monesti sähköinen. Huoltovarmuutta tulisi kohdistaa entistä enemmän tietoliikenteeseen.
Digitaalisuus tarjoaa myös kädenjälkivaikutuksia
Digitaalisuus ja tekoäly tarjoavat toki paljon positiivisia hiilikädenjälkivaikutuksiakin. Tekoäly voi esimerkiksi optimoida logistiikkaa, joka vähentää päästöjä. Ennustemallit voivat tasapainottaa sähköverkkoa ja auttaa hyödyntämään aurinko- ja tuulivoimaa tehokkaammin. Virtuaalikokoukset jakavat mielipiteitä, mutta ainakin päästöt ovat niiden myötä vähentyneet, kun ei tarvitse matkustaa vaikkapa toiselle puolen maapalloa kokoustamaan. Laskentatyökalut auttavat organisaatioita tunnistamaan päästövähennyskohteita ja tekemään ilmastoystävällisiä valintoja digitalisuuteen liittyen.
Olen ehdottomasti digitaalisen murroksen kannalla ja kannustan hyödyntämään digiä ja tekoälyä vastuullisesti. Joskus kannattaa kuitenkin pohtia, ovatko kaikki videopalaverit ja pilveen tallennetut tiedostot tarpeellisia, tai valitsisiko vapaa-ajalla striimauksen sijaan mieluummin salitreenin tai kävelylenkin.
Juuri alkanut hanke Tietoliikenteen ja tietotekniikan hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen avoin laskentapalvelu – DigiOptimi tarjoaa avoimen laskentapalvelun, jonka avulla organisaatiot voivat arvioida tietoliikenteen ja tietotekniikan hiilijalanjälkeä ja kädenjälkeä. Tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja tarjota työkaluja, joilla voidaan tehdä tietoisia, ilmastoystävällisiä valintoja. Samalla tutkimme, miten tekoäly ja digiratkaisut voivat olla osa ratkaisua, esimerkiksi optimoimalla datakeskusten energiatehokkuutta ja vähentämällä turhaa dataliikennettä.
Digitaalinen maailma on arjessamme välttämätön, mutta sen ympäristövaikutukset eivät ole vielä täysin tunnettuja. Hankkeen avulla haluamme vaikuttaa: kun tiedämme vaikutukset, voimme toimia paremmin.
Hankkeen toteutusaika on 1.11.2025-31.10.2027 ja sen rahoittajina toimivat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Uudenmaan liitto. Hanketoteuttajina ovat Sykli ja Avoin ry.
Blogin kirjoittaja
Jiri Luojukoski
Blogitekstin kirjoittaja Jiri Luojukoski toimiii Digioptimi-hankkeen projektipäällikkönä ja Syklissä asiantuntijana ja kouluttajana erityisesti hiilenkierron ja IoT-teknologian toimialueilla. Kouluttajana hän toimii esimerkiksi vähähiilisyyden asiantuntija – EAT-koulutuksessa. Lisäksi Jiri on Syklin robotiikkavastaava.
Blogitekstissä käytetyt lähteet:
- IoT Analytics. (2025, October 28). Number of connected IoT devices growing 14% to 21.1 billion globally. https://iot-analytics.com/number-connected-iot-devices/
- O’Donnell, J., & Crownhart, C. (2025, May 20). We did the math on AI’s energy footprint. Here’s the story you haven’t heard. MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2025/05/20/1116327/ai-energy-usage-climate-footprint-big-tech/
- Ritchie, H. 2025. What’s the carbon footprint of using ChatGPT or Gemini? [August 2025 update]. https://www.sustainabilitybynumbers.com/p/ai-footprint-august-2025
- Töyrylä, K. 2024. Netin käyttö aiheuttaa jopa isommat päästöt kuin lentoliikenne – silti tekoäly voi auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. https://yle.fi/a/74-20109379
- UNCTAD. 2023. Curbing the digital economy’s growing environmental footprint. https://unctad.org/news/curbing-digital-economys-growing-environmental-footprint