Maailman laatupäivää vietetään vuosittain marraskuun toisena torstaina. Tänään onkin hyvä hetki pysähtyä hetkeksi havainnoimaan, mitä laatu ja sen tekeminen tarkoittaa omalla työpaikalla. Onko meillä yhtenäinen näkemys laadusta? Mitkä mahdollisuudet meillä kullakin on laadun tekemiselle omassa työssämme? Entä vastaako laatukäsityksemme sitä, mitä asiakkaat, yhteistyökumppanit ja muut sidosryhmät meiltä odottavat?
Mitä se laatu oikein on?
Laatu voi tarkoittaa virheettömiä tuotteita, nopeita toimitusaikoja, erinomaista asiakaspalvelua tai huippuluokan elämystä. Se voi tarkoittaa pitkäikäistä ratkaisua, korkeaa asiakkaiden suositteluprosenttia tai asiakassuhteiden pituutta. Toimialoilla ja organisaatioilla on omia laadun käsitteen tulkintoja, mutta myös yhteisiä sanoituksia laadulle. Tavoitteena on asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen ja heidän odotustensa ylittäminen. Kunkin organisaation on kuitenkin tärkeää määritellä, mitä laatu tarkoittaa juuri meillä ja miten sen tekeminen mahdollistuu.
Eri rooleissa työskentelevillä henkilöillä on kullakin oma tärkeä roolinsa laadun tuottamisessa. Tämä edellyttää organisaation sisäistä tekemisen ohjausta. Tarvitaan yhteistä sanoitusta ja mittareita laadulle, kuten ”asiakas löytää etsimänsä tuotteen helposti” tai ”asiakastyytyväisyyskyselymme tulokset ovat vähintään 9/10”.
Laatu toteutuu vasta, kun nämä sanoitukset ovat oikeasti arkea. Onko työntekijöillä aikaresurssia, tietotaitoa ja työvälineet toimia roolissaan sanoitusten mukaisesti? Mahdollistaako organisaatio yhtenäiset, laatua tukevat toimintatavat? Seurataanko laadun toteutumista? Miten sisäistä ja ulkoista palautetta oikeasti hyödynnetään? Etsitäänkö kehittämisratkaisuja yli tiimirajojen ja sidosryhmiä osallistaen? Entä miten johtamiskulttuurilla varmistetaan ennakoiva työote muuttuvien asiakastarpeiden ja toimintaympäristön aallokossa?
Vastuullisuus merkittävänä laatutyön muutosvoimana
Hyvänä esimerkkinä muutoksen tuulista on kestävyysajattelun ja -sääntelyn voimistuminen. Asiakkaat, yhteistyökumppanit, rahoittajat sekä omat ja tulevat työntekijät ovat yhä laajemmin kiinnostuneita siitä, miten organisaatio kantaa vastuunsa planeetan ekologisen kantokyvyn rajoissa toimimisesta. Niin yrityksiltä kuin kaikenlaisilta organisaatioilta edellytetään tietoisuutta niiden ekologisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä sekä suunnitelmallisia tavoiteohjelmia kestävyyden edistämiseksi. Esimerkkinä tästä ovat CO2-päästöjen vähennystavoitteet ja toimenpidepolut niiden saavuttamiseksi. Sana vastuullisuus tarkoittaa siis kestävyyden edistämistä organisaatiotasolla.
EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) ja sen pohjalta laadittu pk-yrityksille suunnattu VSME (Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs) ovat puolestaan konkreettia ohjausinstrumentteja, jotka tuovat kestävyystyöstä raportoimisen ylimmän johdon agendalle. Ja jotta on raportoitavaa, tarvitaan tavoitteellisia kestävyysohjelmia ja niiden toteutumisen varmistamista: johtamista, vastuunjakoa, mittarointia ja seurantaa – eikä vähiten henkilöstön osaamista.
Isojen yritysten raportointivelvoitteet valuvat arvoketjujen kautta pk-yrityksille, joilta edellytetään tietoa, toimia ja raportointia niiden omasta kestävyystyöstä. Enää ei riitä laatuvaatimukset täyttävä komponentti tai siivouspalveluyrityksen laatusertifikaatti. Toimintaympäristö edellyttää laatutyön rinnalla toimintamalleja kestävyyskysymysten tavoitteelliselle ratkaisemiselle. Käytännössä termit kaksoisolennaisuusanalyysi, vastuullisuusohjelma, siirtymäsuunnitelma tai kestävyysraportointi ovat arkipäiväistyneet eri toimialojen kaikenkokoisten yritysten ja organisaatioiden keskustelukulttuuriin. Ne, jotka ottavat vastuullisuuden oikeasti osaksi strategista johtamista, ovat suunnannäyttäjiä muille.
Laatutyön opeista tukea kestävyysmatkalle
Laadun varmistamisen, kehittämisen ja johtamisen toimintamallit tarjoavat erinomaisen pohjan myös vaikuttavalle vastuullisuustyölle. Perustana ovat selkeät tavoitteet, prosessit, vastuut, mittarit ja seuranta. Henkilöstön osaaminen ja heidän sekä sidosryhmien osallisuus mahdollistavat työn todellisen vaikuttavuuden. Johto näyttää suuntaa, varmistaa resurssit ja motivoi joukkojaan. Laatu- ja vastuullisuustyö kannattaakin yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi, joka selkeyttää johtamista ja tuottaa tuloksia. Laatu ja vastuullisuus tuottavat yhdessä menestyksen – ja mikä tärkeintä – kestävyyssiirtymän, joka mahdollistaa maapallon ja ihmisten hyvinvoinnin, kestävän tulevaisuuden.
Blogin kirjoittaja Minna Myllykoski toimii Syklin laatupäällikkönä ja vastuullisuustiimin jäsenenä. Hän kouluttaa vastuullisuusjohtamista ja toimii Ekokompassin auditoijana. Minna on ollut aktiivisessa roolissa työstämässä Syklin kestävyystiekarttaa ja kestävyysraporttia sekä rakentamassa entistä toimivampaa laatu- ja kestävyystyön kokonaisuutta.
Ota yhteyttä, jos kaipaat tukea oman organisaation laatu- ja vastuullisuustyön kehittämiseen tai henkilöstön kouluttamiseen. Tai ilmoittaudu mukaan Vastuullisuusjohtamisen asiantuntija -koulutusohjelmaan, johon voit hakeutua sinulle sopivana ajankohtana. Tutustuthan myös Syklin omaan vastuullisuustyöhön.
Ota yhteyttä: minna.myllykoski@sykli.fi
