Kuka viljeli, valmisti, tarjoili tai myi sinulle tänään syömäsi ruoat? Kuka on hoitanut lapsiasi tai terveyttäsi? Kuka on huoltanut kotiasi, työpaikan kiinteistöä tai korjannut kulkuneuvoasi? Asialla on ollut alansa koulutettu ammattilainen, joiden osaamisen varassa arkemme ja yhteiskuntamme useimmat toiminnot ja palvelut lepäävät.
Yhteiskuntaamme on uudistettava kestävämpään suuntaan. Elämäntapamme suurimmat ilmasto- ja ympäristövaikutukset syntyvät siitä, miten asumme, syömme, liikumme ja kulutamme. Kestävään elämäntapaan siirtyminen edellyttää uuden oppimista – ja poisoppimista – ammattiosaajilta ja koulutukselta, ihan meiltä kaikilta. Noin puolet Suomen nuorista kouluttautuu ammatillisella polulla, joten ammattiosaajilla on valtava merkitys muutoksessa.
Ammattilaisten osaaminen ansaitsee arvostuksemme ja juhlan. Siksi vietämme ammattiosaamisen päivää tammikuun viimeisenä päivänä. Tässä kirjoituksessa nostamme esiin kolme näkökulmaa, joilla haastamme ammatillisen koulutuksen toimijoita mukaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Haaste 1: Havahdu nykymallin kestämättömyyteen – ammattilaiset oppaina kestävään elämäntapaan
Eri alojen ammattilaisten tekemä työ turvaa meille arkipäiväisen hyvinvointimme edellytykset. Mittaushistorian lämpimin vuosi 2024 teki näkyväksi, että näitä hyvinvointimme edellytyksiä uhkaa aivan uudessa mittakaavassa ihmisen toiminnan ilmastoon ja ekosysteemeihin kohdistama kuormitus.
Syvenevässä ilmastokriisissä ja pahenevan luontokadon keskellä tarvitaan ammatillisen koulutuksen ja ammattilaisten kiireellistä havahtumista siihen, ettei meillä ei ole enää varaa opettaa ammatteja huomioimatta planeetan rajoja. Tarvitsemme tilalle opettamista ja oppimista, jossa elämäntapamme uudistaminen kestäväksi on asetettu ammattiosaamisen keskiöön.
Oman alansa raaka-aineiden ja kestävien toimintamallien osaajina ammattilaiset voivat toimia oppaina hyvän kestävän arjen rakentamisessa. Tämä vaatii jokaiselta ammattiopettajalta tietoisia ponnisteluja niin tietojen ja osaamisen päivittämisen kuin uusien opetusinnovaatioiden luomisen suhteen.
Jokaisen alan ammattilaisella on mahdollisuus toimia kestävän toimintatavan oppaana omalla osaamisalueellaan, esimerkiksi:
- Elintarvike- ja ravintola-ala: Uusien kestävämpien ruokailutottumusten vakiinnuttamisessa tarvitaan ammattilaisten kykyä valmistaa ja suositella maittavaa kasvispainotteista ruokaa.
- Kauppa ja liiketalous: On edistettävä kaupan työntekijöiden osaamista, jotta he voivat edistää kestävää tuotantoa valikoimissa ja palvella asiakkaita muuttuvien tarpeiden mukaan. Liiketalouden ammattilaiset voivatkin työllään eri tavoin edistää siirtymistä kohti kiertotaloutta, esim. markkinointiviestinnän keinoin.
- Kiinteistö- ja rakennusala: Kestävän asumisen mahdollistaminen edellyttää ammattilaisten ymmärryksen ja osaamisen kehittämistä rakennusten elinkaariajattelusta ja kestävistä materiaaleista.
Haaste 2: Kuvittele parempi kestävä tulevaisuus – kestävän tulevaisuuden ammattilaiset näyttävät suuntaa
Harva ihminen haluaa hengittää pakokaasuja tai kuunnella liikenteen meteliä. Silti ajatus liikenteen sähköistymisestä tai joukkoliikenteen kasvusta herättää monissa pelkoja ja monenlaisia muita tunteita arjen ja liikkumisen kallistumisesta tai oman vapauden kaventumisesta.
Kestävän elämäntavan rakentamisessa tarvitaankin yhä enemmän kykyä ja taitoa heittäytyä yhdessä kuvittelemaan hyvää, sujuvaa ja turvallista arkea, joka on samalla kestävää. Ammattikoulutuksen arjessa tämä tarkoittaa kykyä kuvata ja selittää kestävän työelämän toimintatapoja, opettaa ja oivalluttaa tulevia ammattilaisia, yhdessä heidän kanssaan. Nuoret tulevat tekemään muutosta työpaikoillaan, ja heillä on meille paljon annettavaa. Työelämä on otettava entistä vahvemmin tähän työhön mukaan.
Kestävyyssiirtymässä ammattilaisten on toimittava suunnannäyttäjinä ja autettava kestävien ratkaisujen valtavirtaistamisessa tekemällä valinnat helpoiksi. Näin tapahtuu nyt monissa taloyhtiöissä, joissa energiamurros etenee kiinteistöhuollon tai isännöinnin ammattilaisten edistämänä tuoden samalla säästöjä asukkaille. Yhä useammin kiinteistöhuollon ammattilaiset osaavat suositella myös luonnon monimuotoisuutta ja samalla asukkaiden terveyttä sekä asumisviihtyvyyttä vahvistavia toimia. Lisäksi ammattilaisilta odotetaan osaamista räätälöidä ratkaisuja paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi hyvä, kestävä liikennejärjestelmä ja siihen liittyvät palvelut rakentuvat erilaisten ratkaisujen ympärille kaupungeissa kuin haja-asutusalueilla.
Kestävän elämäntavan rakentamisessa tarvitaan jatkuvaa asiantuntemuksen kehittämistä, mutta myös omien ennakkoajatusten ja mielenmallien haastamista. On esimerkiksi opittava pois ajatuksesta, että kestävä tulevaisuus tarkoittaa pelkästään kivuliasta luopumista elämäntavastamme ja tyytymistä johonkin vähempään. Sen sijaan on yhdessä sanoitettava, miten kestävän elämäntavan ratkaisut auttavat meitä säilyttämään nyt itsestäänselvyytenä pitämiämme luonnonympäristöjä ja niiden tarjoamia raaka-aineita ja hyvinvointia, sekä luomaan yhä parempaa elämää, arkea, palveluja ja hyödykkeitä.
Muutoksen keskellä on tärkeää huolehtia, ettemme ammattilaisina jää oman asiantuntijuutemme vangiksi. Pitkä työkokemus, oma koulutushistoriamme, ajattelumme ja myös toimintaympäristömme rakenteet voivat olla uudistumisen, oppimisen ja poisoppimisen hidasteita, jopa esteitä. Haluammeko säilyttää vanhaa ja olemassa olevaa ja siihen tähtäävää koulutusjärjestelmää? Miten uudistamme opetussuunnitelmia ja tutkintovaatimuksia vastaamaan kestävän tulevaisuuden vaatimuksia? Voimmeko rohkaistua uudistamaan opetusta ja asenteita?
Oppilaitostyöyhteisöillä, johtamisella ja oppimiskulttuurilla on tässä kaikessa valtava rooli, sillä kestävyysmurrosta ei kukaan voi tehdä yksin. Yksilötasolla voimme kuitenkin jokainen muovata omaa elämänmittaista oppimispolkuamme. Kannattaa ottaa aikaa ja tarkastella omaa ammattilaisen osaamispakkia ja toimintamalleja tietoisesti ja lempeän kriittisesti – valmiina jättämään pois sen mille ei enää ole käyttöä, ja antautumaan uuden oppimiselle. Halu ja kyky oppia jatkuvasti on myös ammattilaisen paras työmarkkinavakuutus.
Haaste 3: Toimi ja rohkaise toimintaan – kestävän elämäntavan oppimisesta uutta merkitystä työhön ja elämään
Kestävyyskriisin kanssa samanaikaisesti tuntuu etenevän merkitys- tai jopa mielenterveyskriisi. Sekä työelämässä olevat ja opiskelijat kamppailevat lisääntyneiden kuormitusoireiden ja mielenterveyden haasteiden kanssa. Monilla nuorilla ja varttuneemmillakin mielenterveyden kuormitukseen liittyy huoli ympäristön tilasta ja tulevaisuudesta kestävyyskriisien aikakaudella.
Parhaimmillaan havahtuminen tapoihin, joilla kestävää elämää voi edistää osana omaa arkea, voi tuoda aivan uudenlaista kokemusta elämän ja työn merkityksellisyydestä. Muutos vaatii poisoppimista siitä tuudittavasta ajatuksesta, että nykyiset tapamme tehdä töitä olisivat jo valmiiksi kestäviä tai eivät vaatisi tarkastelua. Lisäksi se vaatii poisoppimista ajatuksesta, ettei arjen valinnoillamme tai työmme sisällöillä ole merkitystä aikamme suurimpien haasteiden ratkaisussa.
Rakentaessamme kestävää elämäntapaa uudistamalla tapojamme syödä, liikkua, asua tai käyttää hyödykkeitä kestäväksi, olemme mukana turvaamassa elämän edellytyksiä paitsi itsellemme, myös lapsillemme. Lisäksi toimimme konkreettisesti myös niiden lasten ja aikuisten hyvinvoinnin eteen, joita ilmastonmuutos jo nyt estää käymästä koulussa, pakottaa jättämään kotinsa tai luopumaan perinteisestä elinkeinostaan.
Ammattilaisten työllä on suuri vaikutus monien arkeen. Ammatillisen koulutuksen toimijoiden on uskallettava astua kestävän tulevaisuuden polulle. Voimme osaltamme auttaa muovaamaan elämäntavastamme yhden planeetan rajoihin mahtuvaa. Otatko oppimishaasteen vastaan?
Tämä artikkeli on julkaistu samansisältöisenä Suomen ympäristöopisto Syklin, Kartalla – På Kartan -kestävyysverkoston ja Mukamas Learning Design OY:n sivustolla.
Kirjoittajista:
Tiina Taipale opettaa Suomen ympäristöopisto Syklissä ympäristöalan erikoisammattitutkintoa. Lisäksi hän toimii Ammatillisen koulutuksen kestävyystiekarttaa jalkauttavan Kartalla – På Kartan -hankkeen projektipäällikkönä. Tiinan missiona on rakentaa työelämää, jossa meidän jokaisen olisi mahdollisuus työssämme vaalia elämän edellytyksiä – ei tuhota niitä.
Vilma Mutka on liikunnanopettajan ja rakennusalan yrittäjän tytär, joka on kasvatettu amiksen keittiön ruuilla. Hän on työelämän oppimisaktivisti, puhuja, oppimismuotoilun valmentaja sekä yrittäjä ja toimitusjohtaja perustamassaan Mukamas Learning Design Oy:ssä. Hänen missionaan on tuoda oppiminen johtamisen ytimeen ja rakentaa maailmaan lisää oppivia työyhteisöjä ja organisaatioita, joissa ihminen ja liiketoiminta voivat kukoistaa. Vilma kirjoittaa kirjaa johtajana kasvun merkityksestä moderneissa oppivissa organisaatioissa.
Suomen ympäristöopisto Sykli ja Ammatillisen koulutuksen kestävyysverkosto (Kartalla – på Kartan) järjestää Ammattiosaamisen päivän kunniaksi keskustelutilaisuuden kestävän tulevaisuuden ammattiosaamisesta!
Mitä: Kestävän tulevaisuuden ammattiosaaminen -webinaari
Missä: Teams
Milloin: 31.1.2025 klo 9-10
Keskustelutilaisuudessa käsittelemme kestävyysmurroksessa tarvittavaa osaamista, ammatillisen koulutuksen roolia ja kestämättömistä toimintatavoista poisoppimisen haastetta. Ilmoittaudu täältä!