Vihdoinkin olen saanut työhöni kauan kaivatun avustajan, työparin, tehtävien sujuvoittajan ja sparrausparin – tekoälyn. Monet byrokraattiset ja turhauttavat työtehtävät helpottuvat, ja aikaa vapautuu ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen ytimeen: ihmisten kohtaamiseen, kestävän kehityksen edistämiseen ja luontosuhteen vahvistamiseen.
Ymmärrän, että teknologiakehitys ja digitalisaatio luontokasvatuksen kontekstissa voi herättää vastustusta ympäristö- ja kestävyyskasvattajien keskuudessa. Kuitenkin tarkastellessamme menneisyyttä, voimme pohtia, millaista lisäarvoa esimerkiksi webinaaritekniikka on tuonut meille. Sen avulla olemme pystyneet kouluttamaan huomattavan määrän uusia kasvattajia ja luomaan laajempia kansainvälisiä verkostoja työmme tueksi. Parhaimmillaan teknologia tuo ihmisiä yhteen.
Tekoäly on ollut ympäristö- ja kestävyyskasvattajien käytössä jo pitkään, vaikka emme sitä välttämättä ole tiedostaneetkaan. Olemmehan hyödyntäneet työssämme erilaisia paikkatietojärjestelmiä, sekä lajikuvan ja lintujen äänten tunnistusapplikaatioita. Lisäksi olemme viestineet työstämme tekoälyavusteisissa somepalveluissa ja kuunnelleet meille tekoälyn suosittelemaa musiikkia jo useita vuosia.
Mikä tekoäly sitten oikeasti on?
Tekoäly on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettyjä toimintoja.
Tarkemmin ottaen se on kielimalli, jonka toiminta perustuu siihen, että se laskee seuraavien sanojen todennäköisyyksiä tilastollisesti. Tekoäly ei varsinaisesti ymmärrä mitään. Siksi se tekee virheitä ja sen faktat tulee aina tarkistaa.
Tekoälyä on rakennettu noin 60 vuotta. Toki tämänkin teknologian kehittymiseen liittyy paljon haasteita ja riskejä, joita on syytä tunnistaa. Riskejä ovat New Yorkin yliopiston professori Gary Marcuksen mukaan isossa kuvassa muun muassa poliittinen manipulointi ja väärän terveystiedon välittäminen maailmanlaajuisesti.
Miksi sitten kestävyys- ja ympäristökasvattajien tulisi hyödyntää tekoälyä työnsä välineenä?
Viime syksynä OpenAI-tutkimusorganisaatio avasi maailmanlaajuisesti kaikille käyttäjille avoimia tekoälypalveluja. Yksi näistä palveluista on chattipohjainen GPT-3, joka ymmärtää suomen kieltä, vastaa kysymyksiin ja luo erilaisia tekstejä käyttäjän pyynnöstä.
ChatGPT-3 on ilmainen, mutta sen kielimalli on opetettu vuoteen 2021, joten se ei ymmärrä maailman tapahtumia vuoden 2021 jälkeen. Maksullisen ChatGPT-4-kielimalli on sen sijaan päivitetty tähän päivään asti. Samanaikaisesti avattiin myös DALL·E 2 -kuvageneraattori, joka tuottaa kuvia tekstikuvauksen perusteella. Kehitys tekoälyssä etenee nopeasti ja sovelluksia syntyy maailmanlaajuisesti noin sata viikossa.
Tekoälypohjaisia kuvagenerointimalleja hyödyntämällä voimme tuottaa ympäristö- ja kestävyyskasvatukseen juuri sopivat kuvituskuvat tai muut grafiikat omalta tietokoneeltamme vain muutamassa sekunnissa. Ympäristökasvatusmanuaalit ja ulkona oppimisen kirjat voidaan kuvittaa tekoälyn luomilla kuvilla, joissa esiintyy fotorealistisia lapsia erilaisissa luontoharjoitteissa tai voimme pyytää koneelta erilaisia kuvitustyylejä, kuten öljyvärimaalaus tai tussityöt.
Mikäli tämä blogi sai kiinnostuksesi heräämään tekoälystä ja haluat kehittää ymmärrystäsi tekoälyyn liittyen, voit perehtyä teemaa lukemalla esimerkiksi Jukka Kolarin ja Aleksi Kallion ”Tekoäly 123” -kirjan tai seuraamalla keskustelua Tekoäly oppimisen tukena ryhmässä.
Living in an era of change! Koulutuksen tehtävä on rakentaa siltaa vanhasta uuteen!
Kirjoittaja on Maarit Pihkala Syklin ympäristö- ja kestävyyskasvatustiimin kouluttaja, joka tykkää testata uusia teknologioita työssään niiden eturintamassa.