Nordisk bærekraft eli pohjoismainen kestävän kehityksen kurssi pidettiin jo toista kertaa vuoden 2016 aikana. Kyseessä oli koulutuskokonaisuus, jonka aikana osallistujat vierailivat neljässä eri Pohjoismaassa lähijaksoilla ja toteuttivat omaan työhönsä liittyvän kestävän kehityksen projektin.
Kurssin aikana tutustuttiin kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin sekä teorian että käytännön kautta ja saman monialaisen hengen mukaisesti myös osallistujat edustivat useita eri ammattiryhmiä järjestöjen työntekijöistä kansanopistojen ja yliopistojen opettajiin. Kurssin tavoitteena oli tarjota lisäkoulutusta kaikille kestävän kehityksen aiheista kouluttaville alasta tai koulutusasteesta riippumatta. Osallistujia oli yhteensä 20 ja he edustivat kaikkia Pohjoismaita – Färsaaret mukaan lukien!
Kurssi toteutettiin pohjoismaisena yhteistyönä ja tuon yhteistyön vahvuudet tulivat hyvin esille lähijaksoilla. Kurssin aikana nähdyt käytännön esimerkit olivat helppoja ymmärtää ja mahdollisia siirtää omaan työhön, sillä kulttuurimme on riittävän samanlainen. Samalla päästiin kuitenkin näkemään miten naapurivaltioissa on joissakin asioissa päästy jo selvästi pidemmälle ja innostuttiin mielenkiintoisista paikallisista esimerkeistä. Tänä vuonna kurssi kokoontui Norjassa, Tanskassa, Islannissa ja Suomessa. Syklin rooli kurssilla oli toimia projektien laadunvarmistajana ja arvioijana. Tässä roolissa toimivat koulutuspäällikkö Tove Holm, sekä kouluttaja Maria Runonen eli allekirjoittanut.
Koska en itse päässyt mukaan ensimmäiselle lähijaksolle Osloon, voidaan siitä todeta vain, että päivien teemana oli sosiaalinen kestävyys ja suuressa roolissa oli tietenkin myös tutustuminen muihin kurssilaisiin. Kurssin toinen lähijakso pidettiin kesäkuussa Tanskassa, Samsøn saarella. Saari on kansainvälisestikin tunnettu puhtaasta energiantuotannostaan ja innovaatioista siihen liittyen. Saari sai vuonna 1997 energiapalkinnon, jonka myötä päätettiin lähteä tavoittelemaan hiilineutraaliutta ja se saavutettiin vuonna 2006. Tällä hetkellä saarella tuotetaan 80 % energiasta muiden kuin saarelaisten käyttöön. Energiaa tuotetaan tuulesta, auringosta ja biomassasta.
Lähipäivien teemana oli yhteisöt ja niiden tärkeys kestävän kehityksen edistämisessä. Saari ja sen asukkaat onkin loistava esimerkki yhteisön voimasta muutoksessa. Päivien aikana kuultiin mm. kuinka kaikki saaren asukkaat on saatu osallistumaan muutoksen tekemiseen ja tuntemaan saaren uudet energiaratkaisut omikseen. Yksi esimerkki kaikkien mahdollisuudesta osallistua ja tuntea omistajuutta oli mahdollisuus ostaa osuuksia tuulimyllyistä. Myllyjen alettua tuottaa sähköä investointi alkoi hiljalleen tuottaa. Oman osuuden ostaminen oli mahdollista myös ilman rahaa, sillä pankit myönsivät osuuden kokoisen lainan ja pitivät sähköntuotannosta saadut varat itsellään, kunnes osuus tuli kuitatuksi. Näin tuulimyllyistä tuli kaikkien yhteinen asia ja esimerkiksi niiden sijoittelu oli helpompaa. Kukapa ei haluaisi omaa tuulimyllyä takapihalleen!
Samsøn jälkeen kurssilaisten matka jatkui kohti Islantia, jossa kokoonnuimme Sólheimarin ekokylään. Päivien teemana oli ilmastonmuutos, jota pääsimmekin havainnoimaan hyvin konkreettisesti Sólheimajökull-jäätiköllä yhdessä islantilaisen Vihreä lippu –koulun oppilaiden kanssa. Kyseinen jäätikkö sulaa kymmeniä metrejä joka vuosi ja sulamisen jäljet ovat selvästi havaittavissa. Koululaiset tekivät tärkeää työtä tutkiessaan jäätikön vetäytymistä ja asian konkreettisuus kävi ilmi ympäröivässä luonnossa.
Ilmastonmuutoksen lisäksi keskustelussa oli vahvasti kestävän kehityksen koulutuksen paradigman muutos kohti kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä maailman tilasta ja tarvittavasta muutoksesta. Riittääkö meille enää tavaroiden ja raaka-aineiden kierrättäminen, sekä luonnonvarojen ja energian kulutuksen vähentäminen vai täytyisikö kaiken tarvittavan materiaalin ja energian vain kiertää mahdollisimman resurssitehokkaasti niin, ettei uusia resursseja juuri jouduttaisi etsimään?
Näitä kysymyksiä pohdittiin osaltaan myös marraskuisessa Suomessa, kun teemana oli kiertotalous. Pyrimme tuomaan teemaa esille mm. ruokailemalla From waste to taste –hankkeen käynnistämässä Loop-ravintolassa, jossa ruokakauppojen jätteestä tehdään ravintolatasoista ruokaa. Pidimme myös kiertotalous-työpajan FISS Teolliset symbioosit -mallin mukaisesti, jossa keräsimme tietoja osallistujien ylimääräisistä ja tarvittavista resursseista. Tärkeässä roolissa Suomessa olivat toki myös osallistujien omien projektien esittely – sekä tietenkin rantasauna ja uiminen!
Osallistujien hankkeet käsittelivät mm. 200 km pitkän pyöräilyreitistön rakentamista Tanskassa, kestävän kehityksen integroimista korkeakoulun opetussuunnitelmaan Färsaarilla, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tunnettavuuden lisäämistä yliopistossa Ruotsissa, kestävän kehityksen oppikirjan kirjoittamista Suomessa, kestävämmän turismin mahdollistamista Islannissa ja permakulttuuri-keskusten verkoston luomista Norjassa. Esitykset olivat todella inspiroivia ja loivat uskoa sekä pohjoismaiseen kestävän kehityksen yhteistyöhön että kestävämpään tulevaisuuteen. Tiivistelmät osallistujien projekteista löydät täältä (täydentyy parhaillaan): https://medium.com/nordisk-b%C3%A6rekraft-2016 (englanniksi).
Kurssin tuloksista julkaistiin Suomessa myös kirjanen, jossa kuvataan taustalla olevaa pedagogiikkaa, molempien kurssien osallistujien kokemuksia, kursseista tehtyä arviointia, sekä Pohjoismaisen aikuiskoulutusverkoston (Nordiskt nätverk för vuxnas lärande NVL) tulevaisuuden suunnitelmia kestävän kehityksen koulutuksen edistämisen suhteen. Pdf-version kirjasesta löydät täältä. Voit olla myös yhteydessä allekirjoittaneeseen saadaksesi kirjasesta oman versiosi.
Maria Runonen, kouluttaja
Maria Runonen toimii Syklissä kouluttajana kahdessa ympäristöalan erikoisammattitutkinnon tutkinnonosassa; toiminnan kehittäminen kestävällä tavalla ja ympäristökasvattajana toimiminen. Lisäksi Maria on mukana Opetushallituksen rahoittamissa opetushenkilöstön täydennyskoulutushankkeissa sekä kouluttajana että hallinnollisella puolella.