Syklin roolina Ranta-hankkeessa on ollut kartoittaa purkamisen kiertotalouden nykytilaa eri toimijoiden näkökulmasta. Tämä on tehty haastattelemalla purku-urakan eri toimijoita tilaajasta jätteen hyödyntäjään. Lisäksi on tunnistettu kehittämistarpeita ja tehty ehdotuksia siitä, miten purkutoiminnan hankintamenettelyä ja -kriteerejä tulisi muuttaa kiertotalouden edistämiseksi.
Rakentaminen tuottaa kaivosteollisuuden jälkeen suurimman osan Suomen jätevolyymista. Rakennus- ja purkujätteet sekä maa-ainekset ovat kunnille ja muille toimijoille iso haaste ja niille on tarpeen etsiä ja luoda uusia käyttömuotoja sekä kehittää jätteiden ja maamassojen parempaa hallintaa. Myös mate-riaalivirtojen aitoon ymmärrykseen tarvitaan merkittävästi lisää tietoa. Rakentamisen kiertotalous kun-nissa (RANTA) -hankkeessa tutkittiin, miten kiertotaloutta voidaan huomioida nykyistä paremmin pur-kutöiden hankinnassa ja maamassojen hallinnassa.
RANTA-hankkeessa kehitystyötä tehtiin kartoittamalla nykyisiä toiminnan pullonkauloja ja esteitä, tutkimalla purkujätteen ja suoraan hyödynnettävien osien kierrättämisen toimijakenttää ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä keräämällä eri toimijoiden havaintoja kehitystarpeista ja mahdollistajista. Kehitystyötä tehtiin yhdessä Helsingin, Vantaan ja Hämeenlinnan kaupunkien kanssa. Hankkeessa myös mm. haastateltiin laaja joukko pur-ku-urakoitsijoita.
”Kunnat ovat avainasemassa rakentamisen kiertotalouden kehittämisessä, sillä kunnat rakentavat ja purkavat paljon. Kiertotalousvaatimukset tulisi huomioida hankinnoissa ja olisi myös hyvä avata rajapintoja uusille uu-delleenkäytön mahdollistaville toimenpiteille. Kuntien on mahdollista täten hyvin konkreettisella tavalla edistää vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden kehittymistä. Tunnistimme RANTA-hankkeessa useita konkreettisia toimenpiteitä ketjun pullonkaulojen poistamiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi hankintojen kautta”, kertoo RANTA-hankkeen koordinaattori, Green Net Finlandin toiminnanjohtaja Suvi Häkämies.
RANTA-hankkeessa kehitettiin rakennusten purkujätteen hyödyntämisastetta nostavaa hankintakriteeristöä ja nostettiin esiin koko purkuprosessin pullonkauloja, kehitettiin ymmärrystä rakennuksen purkamisesta johtuvis-ta materiaalivirroista ja niiden arvosta sekä hyödyntämismahdollisuuksista, kartoitettiin aiheeseen liittyvää toimijakenttää, aktivoitiin uusia toimintamalleja, kartoitettiin uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä tutkittiin maaperän puhdistamiseen ja infran rakentamiseen liittyvää maamassojen hallintaa kiertotalousperiaatteen mukaisesti.
RANTA-hankkeen havaintojen ja toimijakentän haastattelujen perusteella voidaan todeta, että nykytilanteessa kiertotalous (uudelleenkäyttö ja materiaalien tehokas kierrätys) ei ole vielä ohjaava tekijä purkutöiden hankin-noissa. Asia on kuitenkin parin viime vuoden aikana noussut merkittävästi alan keskiöön ja yhteinen tahtotila asian muuttamiseksi alkaa muodostua. Eri osapuolet tarvitaankin tiiviiseen yhteistyöhön asian edistämiseksi. Potentiaalia asian paranemiseen on merkittävästi.
RANTA-hankkeessa tutkittiin nimenomaan kuntien roolia purkutöiden tilaajana ja miten tilaaja voi vaikuttaa kiertotalouden toteutumiseen omissa purkukohteissaan. Tilaajalla on merkittävä vaikutusmahdollisuus hankin-nassa esitettyjen vaatimusten kautta. Kilpailutuksen yhteydessä olisikin hyvä vaatia urakoitsijoilta lajittelevaa purkua sekä kattavaa kierrätyssuunnitelmaa, johon on listattu eri jätejakeita ja niiden sijoituskohteet. Mikäli jätejakeille löytyy suoraan uusiokäyttökohteita, arvotetaan ne korkeammalle kuin suoraan kierrätysasemille vietävä jäte. Urakoitsijoita voisi myös palkita esim. bonuksella tai muulla tavoin tehokkaasta uudelleenkäytön mahdollistamisesta ja kierrätyksestä.
Isona toistuvana teemana RANTA-hankkeen aikana nousi myös purkutöiden aikataulutus. Useat hankkeessa haastatellut purku-urakoitsijat viestittivät, että tarjouksen jättämiselle ja urakan toteutukselle on annettu usein niin tiukka aikataulu, että kierrätysmahdollisuuksien etsiminen ja löytyminen kaatuu aikatauluun. Lisäksi aika-taulutuksella ja viestinnällä on mahdollista avata prosessista myös paikka kolmannelle toimijalle tulla mukaan purkuprosessiin oman palvelunsa kanssa – esimerkiksi purkukohteen irtaimiston, kiintokalusteiden, LVI-kaluisteiden, kodinkoneiden sekä ovien ja ikkunoiden poishakuun tai myymiseen. RANTA-hankkeessa tällais-takin palvelua kokeiltiin, kun Hämeenlinnassa purettavassa Kaurialan koulussa toteutettiin irtaimiston huuto-kauppa yhdessä Hämeenlinnan kunnan kanssa.
RANTA-hankkeen päähavainnot ja suositukset esitellään 7.11.2018 Ympäristöministeriön Rakentamisen kierto-talouden ajankohtaispäivillä. Tulokset on kerätty myös RANTA-hankkeen loppuraporttiin ”Rakennusten purku-urakoiden ja maamassojen hallinnan kiertotalous – nykytila, mahdollisuudet ja haasteet kunnissa”.
Lisätietoja
Koulutuspäällikkö, Taru Uotila, taru.uotila@sykli.fi, 050 370 1414
Lisätietoja RANTA-hankkeesta
RANTA-hanke toteutettiin vuosina 2016–2019 Green Net Finlandin, Metropolia ammattikorkeakoulun, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Suomen ympäristöopisto Syklin yhteistyönä. Se sai rahoituksen Euroopan aluekehitysrahas-tosta (EAKR). Hankkeessa mukana olleet kunnat – Helsinki, Vantaa ja Hämeenlinna osoittivat hankkeelle tarkastelu-kohteita. Nämä tarkastelukohteet hankinta-asiakirjoineen ja työmaakäynteineen avattiin hankkeen asiantuntijaryh-män tarkastelulle. RANTA-hankkeessa edistettiin rakennettuun kaupunkiympäristöön/rakennuksiin ja maamassojen hallintaan liittyviä kiertotalouden mahdollisuuksia kunnissa. RANTA-hankkeessa paneuduttiin kiertotalouden mahdollisuuksiin monipuolisesti esimerkiksi kehittämällä purku-urakoiden kiertotaloutta edistävää hankintakriteeristöä, kartoittamalla nykyisiä toiminnan pullonkauloja ja esteitä, tutkimalla purkujätteen ja suoraan hyödynnettävien osien kierrättämisen toimijakenttää ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä edistämällä maaperän puhdistamiseen ja infran rakentamiseen liittyvien maamassojen hallintaa kiertotalousperiaatteen mukaisesti.
