{"id":73191,"date":"2025-12-17T14:47:23","date_gmt":"2025-12-17T12:47:23","guid":{"rendered":"https:\/\/sykli.fi\/?post_type=blogi&#038;p=73191"},"modified":"2025-12-17T14:47:27","modified_gmt":"2025-12-17T12:47:27","slug":"vahva-kasvipeitteisyys-voi-muuttaa-turvesuon-hiilinieluksi-biohiilisyotteella-havaittiin-paastojen-lisaantymista","status":"publish","type":"blogi","link":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/blogi\/vahva-kasvipeitteisyys-voi-muuttaa-turvesuon-hiilinieluksi-biohiilisyotteella-havaittiin-paastojen-lisaantymista\/","title":{"rendered":"Vahva kasvipeitteisyys voi muuttaa turvesuon hiilinieluksi \u2013 biohiilisy\u00f6tteell\u00e4 havaittiin p\u00e4\u00e4st\u00f6jen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6opisto Sykli on osana oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n rahaston (JTF) hanketta Suoviljelyst\u00e4 uutta liiketoimintaa Kymenlaaksoon (SuoLiike) j\u00e4rjest\u00e4nyt kasvihuonekaasututkimuksia entisell\u00e4 turvetuotantoalueella Kouvolan Tyrriss\u00e4. Hankkeessa arvioidaan erityyppisten viljelykasvien vaikutusta suon hiilitaseeseen koko hankkeen ajan 1.3.2024\u201330.6.2026.<\/p>\n\n\n\n<p>Helmikuussa julkaistussa <a href=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/blogi\/suon-reunalla-osa-2-biomassakasvin-viljely-kannattaa-entisella-turvetuotantoalueella-ainakin-ilmastohyotyjen-nakokulmasta\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">blogikirjoituksessa<\/a> todettiin kasvukauden 2024 tulosten perusteella, ett\u00e4 biomassakasvien viljely entisell\u00e4 turvesuolla on ilmaston\u00e4k\u00f6kulmasta kannattavaa. Vuonna 2025 tutkimusta jatkettiin kahdella koeasetelmalla:<\/p>\n\n\n\n<ol start=\"1\" class=\"wp-block-list\">\n<li>Seosviljely (j\u00e4rviruoko+ruokohelpi) vs. J\u00e4rviruoko (syyskuu 2024-elokuu 2025)<\/li>\n\n\n\n<li>Raihein\u00e4 ravinneladatulla biohiilisy\u00f6tteell\u00e4 (15 t\/ha) vs. Raihein\u00e4 ilman biohiilisy\u00f6tett\u00e4 (kes\u00e4kuu 2025-)<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p>Koeasetelmissa tutkittiin hiilidioksidin kiertoa automaattisilla kammiomenetelmill\u00e4. Tulokset ilmoitetaan hiilivuona, joka kuvaa hiilen kulkeutumista ilmakeh\u00e4n, kasvillisuuden ja maaper\u00e4n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Negatiivinen hiilivuo<\/strong> tarkoittaa, ett\u00e4 kasvillisuus on poistanut (sitonut) hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Positiivinen hiilivuo<\/strong> tarkoittaa, ett\u00e4 kasvillisuus ja maaper\u00e4 ovat vapauttaneet hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n (p\u00e4\u00e4st\u00f6).<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Miksi kasvihuonekaasujen vaihtoa mitataan suoviljelyss\u00e4?<\/h3>\n\n\n\n<p>Kasvit vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti maaper\u00e4n hiilidynamiikkaan. Ne stimuloivat maaper\u00e4n mikrobitoimintaa, mik\u00e4 voi lis\u00e4t\u00e4 kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin ja metaanin, tuotantoa. Samalla kasvien elinvoimaisuuden ja vilkkaan fotosynteesinopeuden ansiosta ne sitovat hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4 ja tasapainottavat p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Mittaamalla hiilidioksidin vaihtelua eri viljelymenetelmien ja kasvilajien yhteydess\u00e4 voidaan arvioida, kuinka tehokkaasti suoviljely v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ilmastovaikutuksia ja edist\u00e4\u00e4 hiilen sidontaa. T\u00e4m\u00e4n tiedon perusteella voidaan kehitt\u00e4\u00e4 viljelyk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka tukevat sek\u00e4 ilmastohy\u00f6tyj\u00e4 ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 liiketoimintaa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Kasvukausi 2025 alkoi haastavissa olosuhteissa<\/h3>\n\n\n\n<p>Kev\u00e4ttalvella 2025 koekent\u00e4lle muodostui j\u00e4\u00e4lautta, koska syksyll\u00e4 alue lainehti vedest\u00e4 ja lauha ilma kylmeni nopeasti. J\u00e4\u00e4n sulaessa vasta my\u00f6h\u00e4\u00e4n kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 alueella oli j\u00e4lleen paljon vett\u00e4, mik\u00e4 teki kasvien selviytymisest\u00e4 talven j\u00e4ljilt\u00e4 ep\u00e4varmaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Hiilenkierron koeasetelman biomassakasvit selvisiv\u00e4t talvesta hyvin, vaikka j\u00e4rviruoko ei toukokuussa osoittanut viel\u00e4 elon merkkej\u00e4. Seoskasvillisuus sen sijaan oli elinvoimainen jo toukokuussa.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Seoskasvillisuuden hiilivuo toukokuussa: kuun alussa -4 g CO\u2082\/m\u00b2\/d ja kuun lopussa -16 g CO\u2082\/m\u00b2\/d \u2192 hiilidioksidia sitoutui ilmakeh\u00e4st\u00e4 hyvin.<\/li>\n\n\n\n<li>J\u00e4rviruo\u2019on hiilivuo toukokuussa: alle 2 g CO\u2082\/m\u00b2\/d p\u00e4\u00e4st\u00f6n puolella \u2192 p\u00e4\u00e4st\u00f6t maltilliset.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Jokaisen mittauskerran yhteydess\u00e4 kasveista mitattiin viherindeksi ottamalla valokuva noin metrin korkeudelta kasvillisuuden p\u00e4\u00e4lt\u00e4 mittauskauluksen kohdalta. Kuvat k\u00e4siteltiin Canopeo-ohjelmistolla, joka arvioi vihre\u00e4n v\u00e4rin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kuvasta prosentuaalisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Kes\u00e4kuussa seoskasvillisuuden viherindeksi oli 90 %, ja hiilivuo oli edelleen selke\u00e4 nielu: -23,5 g CO\u2082\/m\u00b2\/d. J\u00e4rviruo\u2019on hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6 pysyi kevyen\u00e4: alle 1 g CO\u2082\/m\u00b2\/d.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignright size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"325\" height=\"336\" src=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/ruohoKuva1-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-73192\" srcset=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/ruohoKuva1-1.png 325w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/ruohoKuva1-1-290x300.png 290w\" sizes=\"auto, (max-width: 325px) 100vw, 325px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva 1.<\/strong> Seoskasvillisuus (ylempi kuva) oli runsas, mutta keskikes\u00e4n kuiva kausi aiheutti ongelmia kasvuston elinvoimaisuudelle ja hiilensidontakyvylle. J\u00e4rviruoko (kuva alla) alkoi kasvamaan vasta vuoden 2025 aikana. Kuva V\u00e4in\u00f6 Laakso 20.7.2025<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Hein\u00e4kuussa seoskasvillisuus k\u00e4\u00e4ntyi hiilinielusta p\u00e4\u00e4st\u00f6n l\u00e4hteeksi. T\u00e4t\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 osittain kuivuus ja kasvin \u201dtukahtuminen\u201d. Vaikka kasvillisuus oli runsasta ja pitk\u00e4\u00e4, kuivaa ja kuollutta biomassaa havaittiin paljon. Arvion mukaan kasvien elinvoimaisuutta olisi voinut parantaa leikkaamalla tai niitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kasvustoa.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Vuorokausikohtainen hiilivuo oli hein\u00e4kuussa noin 11 g CO\u2082\/m\u00b2 p\u00e4\u00e4st\u00f6n puolella.<\/li>\n\n\n\n<li>Viherindeksi laski 20 %:iin, mik\u00e4 kertoo kasvuston heikentyneest\u00e4 fotosynteettisest\u00e4 aktiivisuudesta.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>J\u00e4rviruoko k\u00e4\u00e4ntyi hein\u00e4kuussa puolestaan nettonieluksi: kuun alussa hiilensidonta oli viel\u00e4 maltillista (alle 1 g CO<sub>2<\/sub>\/m<sup>2<\/sup>\/d). Loppukuusta j\u00e4rviruo\u2019on hiilivuo oli jo -13 g CO<sub>2<\/sub>\/m<sup>2<\/sup>\/d.<\/p>\n\n\n\n<p>Elokuun alussa molemmat koealueet sitoivat hiilidioksidia hyvin. J\u00e4rviruoko s\u00e4ilyi nettonieluna elokuun loppuun asti. Seoskasvillisuus reagoi kuivaan kauteen elokuun puoliv\u00e4liss\u00e4 ollen mittausvuorokauden aikana voimakas p\u00e4\u00e4st\u00f6n l\u00e4hde.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Vuositase ja karkea laskennallinen arvio<\/h3>\n\n\n\n<p>Vaikka seoskasvillisuuden respiraatio eli hiilidioksidin vapautuminen oli ajoittain voimakasta, koko vuoden aikainen hiilivuo oli selke\u00e4sti negatiivinen, eli mittausvuorokausien aikainen hiilinielu.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Seoskasvillisuus (12 mittausvuorokautta): hiilivuo yhteens\u00e4 \u221292,10 g CO\u2082\/m\u00b2. Hehtaarikohtaisesti t\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi 921 kg hiilensidontaa.<\/li>\n\n\n\n<li>J\u00e4rviruoko: mittausvuorokausien aikainen nielu, hiilivuon ollessa \u221224,4 g CO\u2082\/m\u00b2, eli 244 kg hehtaarilta.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1233\" height=\"420\" src=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/graafi-2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-73194\" srcset=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/graafi-2.png 1233w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/graafi-2-300x102.png 300w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/graafi-2-1024x349.png 1024w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/graafi-2-768x262.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1233px) 100vw, 1233px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva 2.<\/strong> Vuoden 2024 kasvukauden lopussa ja kasvukauden 2025 alussa seoskasvillisuus (sininen kuvaaja) oli vahva hiilinielu, mutta kuivuus ja kasvin \u201dtukahtuminen\u201d aiheutti kes\u00e4ll\u00e4 2025 voimakasta p\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4. J\u00e4rviruoko (oranssi kuvaaja) alkoi kunnolla kasvamaan ja sitomaan hiilt\u00e4 vasta keskikes\u00e4n 2025 j\u00e4lkeen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Karkean arvion mukaan seoskasvillisuus olisi vuositaseella hiilinielu<\/h3>\n\n\n\n<p>Talvella mittauksia ei tehty, mutta kasvukauden aikaiset tulokset vaikuttavat lupaavilta sen suhteen, ett\u00e4 entinen energiaturpeen suoekosysteemi runsaalla kasvustolla voisi koko vuoden taseella olla hiilinielu. Kasveilla, kuten j\u00e4rviruoko ja ruokohelpi hiilinieluna toimiminen edellytt\u00e4isi todenn\u00e4k\u00f6isesti hoitotoimenpiteit\u00e4, kuten niittoa\/leikkaamista ainakin kerran vuodessa, koska seoskasvillisuuden elinvoimaisuuden katoaminen ja sen my\u00f6t\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen lis\u00e4\u00e4ntyminen oli havaittavissa.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Seoskasvillisuuden mittausvuorokausien aikainen hiilitaseen keskiarvo oli +7,68 g CO\u2082\/m\u00b2.<\/li>\n\n\n\n<li>Jos t\u00e4m\u00e4 arvo sovitettaisiin jokaiselle vuorokaudelle touko\u2013lokakuussa, hiilitase olisi kokonaisuudessaan +1 414 g CO\u2082\/m\u00b2.<\/li>\n\n\n\n<li>Kasvukauden ulkopuolinen hiilitase esim. nurmella on tavallisesti noin \u22125 g CO\u2082\/m\u00b2\/d (esim. Heimsch ym., 2024). Jos t\u00e4m\u00e4 arvo sovitetaan marras\u2013huhtikuun jokaiselle p\u00e4iv\u00e4lle, hiilitase olisi \u2212905 g CO\u2082\/m\u00b2.<\/li>\n\n\n\n<li>Koko vuoden hiilitase seoskasvillisuudella olisi ollut perustamisvaiheessa (syyskuu 2024 \u2013 elokuu 2025) karkean arvion mukaan +508 g CO\u2082\/m\u00b2, eli hiilidioksidia sitoutuisi yli 5 tonnia hehtaarilta. T\u00e4m\u00e4 vastaa noin 1 380 kg hiilt\u00e4\/ha.<\/li>\n\n\n\n<li>J\u00e4rviruoko olisi samalla logiikalla l\u00e4hes yht\u00e4 suuri p\u00e4\u00e4st\u00f6n l\u00e4hde. J\u00e4rviruo\u2019on kasvu voimistui vasta vuoden 2025 kasvukaudella, joten se todenn\u00e4k\u00f6isesti jatkaisi kasvuaan vuonna 2026 ja sitoutuisi enemm\u00e4n hiilt\u00e4. Toisaalta seoskasvillisuuden hiilensidonta todenn\u00e4k\u00f6isesti hidastuu tai loppuu toisena kasvuvuotena.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 voidaan todeta, ett\u00e4 vaikka seoskasvillisuus oli ensimm\u00e4isen\u00e4 vuotenaan hiilinielu, tutkimusta olisi hyv\u00e4 jatkaa monivuotisilla kasveilla pidemp\u00e4\u00e4n kuin yhden vuoden. Hoitotoimenpiteiden (kuten niitto\/leikkaaminen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran vuodessa) vaikutus olisi my\u00f6s hyv\u00e4 todentaa, sill\u00e4 seoskasvillisuuden elinvoimaisuuden katoaminen ja sen my\u00f6t\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen lis\u00e4\u00e4ntyminen oli havaittavissa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Biohiili aiheutti hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ensimm\u00e4isten kuukausien aikana<\/h3>\n\n\n\n<p>Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025 koealueen etel\u00e4p\u00e4\u00e4h\u00e4n muokattiin 6 kpl 2*2 metrin koeruudut, joihin kylvettiin raihein\u00e4\/suoviljelyseos. Ruudut my\u00f6s tuhkalannoitettiin. Ruudut my\u00f6s tuhkalannoitettiin. Kun kasvusto oli it\u00e4nyt muutaman sentin (kes\u00e4kuu), osaan koeruuduista levitettiin ravinneladattua biohiilt\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Kahteen koeruutuun 3 kg (\u2248 7,5 t\/ha)<\/li>\n\n\n\n<li>Kahteen koeruutuun 6 kg (\u2248 15 t\/ha)<\/li>\n\n\n\n<li>Kahteen koeruutuun ei biohiilt\u00e4 (kontrolli)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Hiilenkiertotutkimuksen maaper\u00e4kaulukset (= mittauspaikat) asetettiin koeruutuihin, joista toisessa oli biohiilisy\u00f6te 15 t\/ha ja toinen oli kontrolliruutu ilman biohiilt\u00e4. Turpeen paksuus uudella koealueella oli noin 10 cm.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"642\" height=\"475\" src=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/kuva-infograafi-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-73196\" srcset=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/kuva-infograafi-1.png 642w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/kuva-infograafi-1-300x222.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 642px) 100vw, 642px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva 3.<\/strong> Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025 koealueelle Tyrriin perustettiin uudet koeruudut, joissa arvioitiin biohiilisy\u00f6tteen vaikutusta kasvuun ja ilmastoon. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Hiilivuomittaukset aloitettiin kes\u00e4kuussa 2025 ja niit\u00e4 jatkettiin lokakuulle 2025 asti. Biohiili n\u00e4enn\u00e4isesti buustasi kasvua, mutta nettovuo oli kokonaisuudessaan biohiiliruudussa mittausvuorokausien aikana selv\u00e4sti huonompi. Kontrolliruutu toimi mittausvuorokausien aikana hiilinieluna.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignright size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"326\" height=\"334\" src=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/ruohoKuva4-2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-73198\" srcset=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/ruohoKuva4-2.png 326w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/ruohoKuva4-2-293x300.png 293w\" sizes=\"auto, (max-width: 326px) 100vw, 326px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva 4. <\/strong>Biohiili (ylempi kuva) buustasi kasvua, mutta mikrobitoiminnan ollessa aktiivista, hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat selke\u00e4sti suuremmat kuin koeruudussa, jossa biohiilisy\u00f6tett\u00e4 ei ollut (alempi kuva). Kuva: V\u00e4in\u00f6 Laakso 12.7.2025.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ensimm\u00e4isen mittausvuorokauden aikana biohiiliruutu oli selv\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6n l\u00e4hde: hiilivuo +30 g CO\u2082\/m\u00b2\/d. Kontrolliruudun hiilivuo samaan aikaan +10 g CO\u2082\/m\u00b2\/d.<\/li>\n\n\n\n<li>Kes\u00e4kuun toisella mittauskerralla ja hein\u00e4kuun alussa molemmat koeruudut olivat hiilinieluja, biohiiliruutu hieman voimakkaampi.<\/li>\n\n\n\n<li>Vahvin nielu koettiin hein\u00e4kuun puoliv\u00e4liss\u00e4: hiilivuo biohiiliruudussa \u221220 g CO\u2082\/m\u00b2\/d.<\/li>\n\n\n\n<li>Hein\u00e4kuun lopussa helteet ja kuivuus k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t biohiiliruudun p\u00e4\u00e4st\u00f6n l\u00e4hteeksi, ja kontrolliruudunkin nielu heikkeni.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Kasvusto niitettiin 12 cm:iin 8.8.2025, jonka j\u00e4lkeen molemmat koeruudut olivat p\u00e4\u00e4st\u00f6n l\u00e4hteit\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Biohiiliruudun hiilivuo yli +20 g CO\u2082\/m\u00b2\/d<\/li>\n\n\n\n<li>Kontrolliruudun hiilivuo +10 g CO\u2082\/m\u00b2\/d<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"335\" src=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/graafi2-2-1024x335.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-73202\" srcset=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/graafi2-2-1024x335.png 1024w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/graafi2-2-300x98.png 300w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/graafi2-2-768x251.png 768w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/graafi2-2.png 1276w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva 5.<\/strong> Mittausvuorokausien aikana biohiiliruudulla (harmaa kuvaaja) oli voimakasta hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4. Kontrolliruutu (ruskea kuvaaja) oli liev\u00e4 hiilinielu. Mikrobitoiminnan lis\u00e4\u00e4ntyminen ja kuivuus aiheuttivat hiilidioksidin vapautumista ilmakeh\u00e4\u00e4n etenkin biohiiliruudulla ennen niittoa hein\u00e4kuun lopussa ja niiton j\u00e4lkeen elokuun alkupuolella.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Loppukauden aikana kontrolliruutu toimi mittausvuorokauden aikaisena hiilinieluna viel\u00e4 syyskuun lopussa, mutta muuten kumpikaan koeruuduista ei ollut en\u00e4\u00e4 mittausten aikana hiilinielu. Kontrolliruutu oli kokonaisuudessaan p\u00e4\u00e4osin liev\u00e4 hiilen l\u00e4hde. Biohiiliruudulla oli sen sijaan varsinkin kuivina kausina melko suuret p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n<p>Biohiili sekoitetaan usein maaper\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa se levitettiin maan p\u00e4\u00e4lle esimerkiksi siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 kasvusto oli jo it\u00e4nyt ja pystyttiin varmistamaan tasainen kasvu vertailulohkoissa. Biohiili vauhditti kasvua, mutta ilmaston kannalta sen k\u00e4ytt\u00e4minen ei ollut hy\u00f6dyllist\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 kasvuvuotena. Biohiilen positiiviset vaikutukset hiilensidonnan suhteen tullaan mahdollisesti toteamaan my\u00f6hemmin, kun biohiili on \u201dsekoittunut\u201d maaper\u00e4\u00e4n paremmin. Vuoden 2026 koej\u00e4rjestelyihin liittyy viel\u00e4 ep\u00e4varmuuksia, mutta suositeltavaa molempien koeasetelmien suhteen olisi monivuotinen tutkimus.<\/p>\n\n\n<h2>Blogitekstin kirjoittaja:<\/h2>\r\n<div class=\"row\">\r\n                                <div class=\"col-md-6\">\r\n                    <div class=\"staff-box\">\r\n                        <div class=\"row\">\r\n                            <div class=\"col-4\">\r\n                                <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1709\" height=\"2560\" src=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Luojukoski_7966_LK-2-scaled.jpg\" class=\"attachment-post-thumbnail size-post-thumbnail wp-post-image\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Luojukoski_7966_LK-2-scaled.jpg 1709w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Luojukoski_7966_LK-2-200x300.jpg 200w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Luojukoski_7966_LK-2-684x1024.jpg 684w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Luojukoski_7966_LK-2-768x1150.jpg 768w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Luojukoski_7966_LK-2-1025x1536.jpg 1025w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Luojukoski_7966_LK-2-1367x2048.jpg 1367w\" sizes=\"auto, (max-width: 1709px) 100vw, 1709px\" \/>                            <\/div>\r\n                            <div class=\"col-8\">\r\n                                <h3>Jiri Luojukoski<\/h3>\r\n                                Asiantuntija, hankkeet ja kehitt\u00e4minen                                <ul>\r\n                                    <li><svg xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\" width=\"16\" height=\"16\" fill=\"currentColor\" class=\"bi bi-telephone-fill\" viewBox=\"0 0 16 16\">\r\n                                <path fill-rule=\"evenodd\" d=\"M1.885.511a1.745 1.745 0 0 1 2.61.163L6.29 2.98c.329.423.445.974.315 1.494l-.547 2.19a.678.678 0 0 0 .178.643l2.457 2.457a.678.678 0 0 0 .644.178l2.189-.547a1.745 1.745 0 0 1 1.494.315l2.306 1.794c.829.645.905 1.87.163 2.611l-1.034 1.034c-.74.74-1.846 1.065-2.877.702a18.634 18.634 0 0 1-7.01-4.42 18.634 18.634 0 0 1-4.42-7.009c-.362-1.03-.037-2.137.703-2.877L1.885.511z\"\/>\r\n                              <\/svg> <a href=\"tel:+358444916396\">044 491 6396<\/a><\/li><li><svg xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\" width=\"16\" height=\"16\" fill=\"currentColor\" class=\"bi bi-envelope-fill\" viewBox=\"0 0 16 16\">\r\n                                <path d=\"M.05 3.555A2 2 0 0 1 2 2h12a2 2 0 0 1 1.95 1.555L8 8.414.05 3.555ZM0 4.697v7.104l5.803-3.558L0 4.697ZM6.761 8.83l-6.57 4.027A2 2 0 0 0 2 14h12a2 2 0 0 0 1.808-1.144l-6.57-4.027L8 9.586l-1.239-.757Zm3.436-.586L16 11.801V4.697l-5.803 3.546Z\"\/>\r\n                              <\/svg> <a href=\"mailto:jiri.luojukoski@sykli.fi\">jiri.luojukoski@sykli.fi<\/a><\/li>                                <\/ul>\r\n                            <\/div>\r\n                        <\/div>\r\n                    <\/div>\r\n                <\/div>\r\n    <\/div>\n\n\n<div style=\"height:19px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet:<\/h5>\n\n\n\n<p>Heimsch, L., Vira, J., Fer, I., Vekuri, H., Tuovinen, J.-P., Lohila, A., Liski, J., &amp; Kulmala, L. (2024). Impact of weather and management practices on greenhouse gas flux dynamics on an agricultural grassland in Southern Finland. Agriculture, Ecosystems and Environment, 374, 109179. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.agee.2024.109179\">https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.agee.2024.109179<\/a><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<p><em>T\u00e4m\u00e4 blogiteksti on nelj\u00e4s osa Suon Reunalla -blogisarjaa, jota julkaistaan <a href=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/vaikuttaminen\/kehittamishankkeet\/suoliike-%e2%88%92-suoviljelysta-uutta-liiketoimintaa-kymenlaaksoon\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Suoviljelyst\u00e4 uutta liiketoimintaa Kymenlaaksoon \u2013 SuoLiike<\/a> -hankkeen ajan. Hanketta rahoittaa Kymenlaakson liitto, Oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n rahasto (JTF). <\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Lue Suon reunalla -blogisarjan aiemmat osat: <\/strong><\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-group\"><div class=\"wp-block-group__inner-container is-layout-constrained wp-block-group-is-layout-constrained\"><div class=\"page-linkbox-block alignfull\">\r\n    <div class=\"container\">\r\n        <div class=\"acf-innerblocks-container\">\n\r\n<div class=\"page-linkbox has-turquoise-background-color \">\r\n    <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"800\" height=\"534\" src=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/shutterstock_2144019355-1024x683.jpg\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/shutterstock_2144019355-1024x683.jpg 1024w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/shutterstock_2144019355-300x200.jpg 300w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/shutterstock_2144019355-768x512.jpg 768w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/shutterstock_2144019355-1536x1024.jpg 1536w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/shutterstock_2144019355-2048x1365.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/>    <a  href=\" https:\/\/sykli.fi\/demo\/blogi\/suot-turvetuotannon-jalkeen-bisnesta-vai-luontoa\/\" >\r\n        <h2>Suot turvetuotannon j\u00e4lkeen \u2013 bisnest\u00e4 vai luontoa?<\/h2>\r\n\r\n        \r\n    <\/a>\r\n\r\n<\/div>\n\n\r\n<div class=\"page-linkbox has-turquoise-background-color \">\r\n    <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"800\" height=\"600\" src=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/WhatsApp-Kuva-2024-08-27-klo-13.22.17_e6e4c6c9-1024x768.jpg\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/WhatsApp-Kuva-2024-08-27-klo-13.22.17_e6e4c6c9-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/WhatsApp-Kuva-2024-08-27-klo-13.22.17_e6e4c6c9-300x225.jpg 300w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/WhatsApp-Kuva-2024-08-27-klo-13.22.17_e6e4c6c9-768x576.jpg 768w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/WhatsApp-Kuva-2024-08-27-klo-13.22.17_e6e4c6c9-1536x1152.jpg 1536w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/WhatsApp-Kuva-2024-08-27-klo-13.22.17_e6e4c6c9.jpg 2000w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/>    <a  href=\" https:\/\/sykli.fi\/demo\/blogi\/suon-reunalla-osa-2-biomassakasvin-viljely-kannattaa-entisella-turvetuotantoalueella-ainakin-ilmastohyotyjen-nakokulmasta\/\" >\r\n        <h2>Biomassakasvin viljely kannattaa entisell\u00e4 turvetuotantoalueella \u2013 ainakin ilmastohy\u00f6tyjen n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/h2>\r\n\r\n        \r\n    <\/a>\r\n\r\n<\/div>\n\n\r\n<div class=\"page-linkbox has-turquoise-background-color \">\r\n    <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"800\" height=\"600\" src=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/Kuva-1.-Suoliike-hankkeen-kenttakokeen-kasvilajistoa-Kouvolassa.-Kuva-28.8.2024-Anna-Kemppinen.jpg\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/Kuva-1.-Suoliike-hankkeen-kenttakokeen-kasvilajistoa-Kouvolassa.-Kuva-28.8.2024-Anna-Kemppinen.jpg 881w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/Kuva-1.-Suoliike-hankkeen-kenttakokeen-kasvilajistoa-Kouvolassa.-Kuva-28.8.2024-Anna-Kemppinen-300x225.jpg 300w, https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/Kuva-1.-Suoliike-hankkeen-kenttakokeen-kasvilajistoa-Kouvolassa.-Kuva-28.8.2024-Anna-Kemppinen-768x576.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/>    <a  href=\" https:\/\/sykli.fi\/demo\/blogi\/energiaturvetuotannon-alasajo-haasteet-ja-uudet-mahdollisuudet-maankayton-muutoksessa\/\" >\r\n        <h2>Energiaturvetuotannon alasajo: haasteet ja uudet mahdollisuudet maank\u00e4yt\u00f6n muutoksessa<\/h2>\r\n\r\n        \r\n    <\/a>\r\n\r\n<\/div>\n<\/div>\r\n\r\n    <\/div>\r\n<\/div><\/div><\/div>\n","protected":false},"featured_media":61776,"template":"","bloginkategoria":[199],"class_list":["post-73191","blogi","type-blogi","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","bloginkategoria-vahahiilisyys"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/blogi\/73191","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/blogi"}],"about":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/blogi"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/61776"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=73191"}],"wp:term":[{"taxonomy":"bloginkategoria","embeddable":true,"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/bloginkategoria?post=73191"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}