{"id":72761,"date":"2025-10-08T15:21:27","date_gmt":"2025-10-08T12:21:27","guid":{"rendered":"https:\/\/sykli.fi\/?post_type=blogi&p=72761"},"modified":"2025-10-08T15:21:30","modified_gmt":"2025-10-08T12:21:30","slug":"rakennusten-elinkaaren-jatkaminen-ja-energiatehokkuus","status":"publish","type":"blogi","link":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/blogi\/rakennusten-elinkaaren-jatkaminen-ja-energiatehokkuus\/","title":{"rendered":"Rakennusten elinkaaren jatkaminen ja energiatehokkuus\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Kymmenet tuhannet rakennukset ovat Suomessa saavuttaneet tai saavuttamassa elinkaarensa p\u00e4\u00e4n. Kuntakiinteist\u00f6jenkin osalta puhutaan jo helposti tuhansista rakennuksista. <\/p>\n\n\n\n

Rakennusten elinkaaren p\u00e4\u00e4ttymisen taustalla voi olla monenlaisia syit\u00e4, mutta viime k\u00e4dess\u00e4 kyse on aina siit\u00e4, ett\u00e4 kiinteist\u00f6st\u00e4 saatavat vuokratulot, joko sis\u00e4isilt\u00e4 tai ulkoisilta k\u00e4ytt\u00e4jilt\u00e4, eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 kattamaan sen yll\u00e4pidon ja k\u00e4yt\u00f6n kustannuksia.  <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuvassa Ari Laitala<\/strong> asentaa Ruuvit\u00e4gi\u00e4 Limingan Sinisen huvilan pihapiiriin.\u00a0<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Suurin osa kaupungeista ja kunnistakin on jo siirtynyt sis\u00e4iseen vuokrausmalliin, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 toimialoilta aiempaa tarkempaa harkintaa siit\u00e4, kuinka paljon ja millaisia tiloja tarvitaan sek\u00e4 mit\u00e4 niist\u00e4 ollaan valmiita maksamaan. <\/p>\n\n\n\n

Elinkaarensa loppuvaiheessa olevat rakennukset ovat usein sellaisia, joissa rakennusten tekninen k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4 alkaa olla tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Toisin sanoen korjausvelkaa on p\u00e4\u00e4ssyt kertym\u00e4\u00e4n niin paljon, ett\u00e4 ajantasaistaminen vaatisi huomattavia kertaluonteisia lis\u00e4panostuksia. Kysymys voi joskus olla my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 korjausvelan kerrytt\u00e4minen on ollut tavoitteenakin eli rakennus on p\u00e4\u00e4tetty niin sanotusti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 loppuun. <\/p>\n\n\n\n

Keskeinen osa t\u00e4t\u00e4 kokonaisuutta on rakennusten energiatehokkuus. Energiatehokkuuteen liittyv\u00e4 tekniikka voi olla jo vuosikymmeni\u00e4 vanhaa, mutta jos kohteelle on k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 viel\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmenen vuoden ajaksi, tietyntyyppiset energiaremontit voivat ovat taloudellisesti perusteltuja. <\/p>\n\n\n\n

Ja sellaisiakin rakennuksia on ilmeisen paljon, joissa korjausvelan ja talotekniikan osalta tilanne ei ole aivan toivoton. K\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistamisen uhan alla voi nykyisin olla suhteellisen uusiakin rakennuksia, esimerkiksi1990-luvulla rakennettuja, joissa teknist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4 olisi edelleen j\u00e4ljell\u00e4. Energiatehokkuuskin voi olla parannettavissa suhteellisen v\u00e4hin kustannuksia ja lyhin takaisinmaksuajoin. <\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 on energiatehokasta ja mik\u00e4 ei?\u00a0<\/h2>\n\n\n
\n
\"\"
Kuvassa Limingan kunnan elinvoimajohtaja Teemu Haapala<\/strong> ja Syklin asiantuntija Antti L\u00e4ms\u00e4<\/strong> tutustuvat Matterport -kameraan Limingan Sinisen talon ruokasalissa.\u00a0<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Yksi keino havainnollistaa asioita on hahmottaa kohteen energialaskua suhteessa vuokraan. Otetaan yksinkertainen esimerkki helpoilla luvuilla. Ajatellaan, ett\u00e4 100 neli\u00f6metrin kohteen l\u00e4mmitykseen kuluisi 4800 \u20ac vuodessa. Kuukautta kohden t\u00e4m\u00e4 tekisi 400 \u20ac ja neli\u00f6t\u00e4 kohden kuukaudessa siis 4 \u20ac. Kuukausittaisesta neli\u00f6vuokratulosta t\u00e4ytyisi siten l\u00e4mmitykseen varata keskim\u00e4\u00e4rin 4 \u20ac\/m2. Jos kohteen mahdollinen vuokratulo on esim. tasolla 10 \u20ac\/m2\/kk, j\u00e4\u00e4 kaikkeen muuhun 6 \u20ac\/m2\/kk. T\u00e4ll\u00e4 voidaan joutua kattamaan esim. vesi, j\u00e4tehuolto, jonkinlainen kiinteist\u00f6nhoito ja pienet korjaukset, hallinnolliset kulut jne. T\u00e4llainen yht\u00e4l\u00f6 voisi viel\u00e4 toimia, mutta tilanne menee, jos t\u00e4st\u00e4 summasta joudutaan rahoittamaan my\u00f6s kohteen investointeja.  <\/p>\n\n\n\n

Mutta ihan n\u00e4in suoraviivaista ei t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ttely ole. Energiatehokkuudella on toinenkin puolensa, joka t\u00e4ytyy tuntea, ennen kuin voidaan arvioida sit\u00e4, onko esimerkiksi 4 \u20ac\/m2\/kk v\u00e4h\u00e4n vai paljon. Oleellinen osa energiatehokkuutta ja sen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4kin on kysymys siit\u00e4, mit\u00e4 tuolla energiam\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 saadaan aikaiseksi. Saadaanko sill\u00e4 aikaiseksi turvalliset ja terveelliset sis\u00e4olosuhteet ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 tasalaatuinen ja haluttu sis\u00e4ilmasto.  <\/p>\n\n\n\n

Sis\u00e4ilmasto kattaa akustiikan, valaistuksen ja ilmanlaadun, mutta t\u00e4rkeint\u00e4 on l\u00e4mp\u00f6tila: kuinka paljon energiaa sen yll\u00e4pito vaatii ja kuinka tasaisesti se jakautuu. Vanhoissa rakennuksissa talvella osa tiloista j\u00e4\u00e4 helposti kylm\u00e4ksi, jolloin toisia joudutaan ylil\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4\u00e4n minimil\u00e4mp\u00f6tilan saavuttamiseksi. <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s ilman liike vaikuttaa sis\u00e4ilmastoon: vanhoissa rakennuksissa voi talvella esiinty\u00e4 vetoa erityisesti ikkunoiden l\u00e4hell\u00e4, jolloin ongelmaa korjataan usein l\u00e4mp\u00f6tilaa nostamalla. <\/p>\n\n\n\n

Sis\u00e4ilman l\u00e4mp\u00f6tilan ohella t\u00e4rke\u00e4 sis\u00e4ilmaston tekij\u00e4 on hiilidioksidipitoisuus. Ulkoilmassa taso on noin 420 ppm (hiilidioksidimolekyyli\u00e4 miljoonassa molekyyliss\u00e4), mutta esimerkiksi luokkahuoneissa se voi ilmanvaihdon puutteessa nousta tunnissa yli 700 ppm:\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta, v\u00e4symyst\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

RAKEL -hankkeessa innovoidaan uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00e4 rakennuksille\u00a0<\/h2>\n\n\n
\n
\"\"
Kuvassa: Syklin projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Maarit Pihkala<\/strong>, Limingan kunnan yritysasiantuntija Paula Pihlajamaa<\/strong>, Syklin asiantuntijat Ari Laitala<\/strong> ja Antti L\u00e4ms\u00e4<\/strong>, Oulun ammattikorkeakoulun asiantuntija Marja Nissinen<\/strong> ja projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tiina Puotinen<\/strong>. Kuva on otettu Limingan Sinisen huvilan terassilla, joka on yksi RAKEL -hankkeen toimintojen kohteista.\u00a0<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Sykli on mukana RAKEL \u2013 Rakennusten elinkaaren jatkaminen uutta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u202f- <\/strong>hankkeessa,<\/a> joka etsii uusia ratkaisuja tyhjill\u00e4\u00e4n olevien tai vajaak\u00e4ytt\u00f6isten rakennusten elinkaaren jatkamiseksi ja uudelleenk\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4miseksi.  <\/p>\n\n\n\n

Hankkeessa Sykli tuottaa digitaalisia kaksosia valituista kohderakennuksista, selvitt\u00e4\u00e4 rakennusten sis\u00e4ilmasto-olosuhteita ja niiden kehitystarpeita sek\u00e4 tekee katselmointeja energiatehokkuuteen ja talotekniikkaan liittyen. <\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

Blogin ovat kirjoittaneet Syklin asiantuntijat Ari Laitala ja Maarit Pihkala. Ari Laitala toimii t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 mm. RAKEL-hankkeen asiantuntijana ja Maarit Pihkala Syklin projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n","protected":false},"featured_media":72776,"template":"","bloginkategoria":[],"class_list":["post-72761","blogi","type-blogi","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/blogi\/72761","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/blogi"}],"about":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/blogi"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/72776"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=72761"}],"wp:term":[{"taxonomy":"bloginkategoria","embeddable":true,"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/bloginkategoria?post=72761"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}