{"id":70728,"date":"2025-03-18T16:44:35","date_gmt":"2025-03-18T14:44:35","guid":{"rendered":"https:\/\/sykli.fi\/?post_type=blogi&p=70728"},"modified":"2025-12-17T15:21:57","modified_gmt":"2025-12-17T13:21:57","slug":"energiaturvetuotannon-alasajo-haasteet-ja-uudet-mahdollisuudet-maankayton-muutoksessa","status":"publish","type":"blogi","link":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/blogi\/energiaturvetuotannon-alasajo-haasteet-ja-uudet-mahdollisuudet-maankayton-muutoksessa\/","title":{"rendered":"Energiaturvetuotannon alasajo: haasteet ja uudet mahdollisuudet maank\u00e4yt\u00f6n muutoksessa"},"content":{"rendered":"\n

Suomessa turvetta on perinteisesti hy\u00f6dynnetty energiantuotannossa, mutta ilmastotavoitteiden kiristyess\u00e4 energiaturpeen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on v\u00e4hennetty merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Energiaturpeen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ei ole kielletty Suomessa, mutta markkinaohjaus vaikuttaa sen kannattavuuteen, kun p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeudet sy\u00f6v\u00e4t turve-energian tulevaisuuden kilpailukyky\u00e4. Koska turpeen polttaminen aiheuttaa hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, eiv\u00e4t turpeella tuotettu s\u00e4hk\u00f6 ja l\u00e4mp\u00f6 p\u00e4rj\u00e4\u00e4 entiseen tapaan energiamarkkinoilla.<\/p>\n\n\n\n

Energiasektorin muutos vaikuttaa laajasti ilmastoon, ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sek\u00e4 ihmisten elinkeinoihin ja talouteen. Lis\u00e4ksi entisten turvetuotantoalueiden uudet k\u00e4ytt\u00f6muodot ovat nousseet ajankohtaiseksi kysymykseksi. Turvesuonpohjien maank\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 voi olla valtava potentiaali erilaisille uusille elintarvike- ja energiatuotteille, mutta t\u00e4m\u00e4nhetkinen tukipolitiikka jarruttaa muutosta.<\/p>\n\n\n\n

Entiset turvetuotantoalueet uuteen maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/h2>\n\n\n\n

Turvetuotannosta poistuvat alueet ovat yleens\u00e4 laajoja, tasaisia kentti\u00e4, joiden vesitaloutta on hallittu ojittamalla, ja joille on rakennettu hyv\u00e4t kulkuyhteydet. Ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta turvetuotanto on muuttanut n\u00e4it\u00e4 suoalueita, mik\u00e4 on lis\u00e4nnyt kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, heikent\u00e4nyt luonnon monimuotoisuutta ja vaikuttanut vesist\u00f6ihin. Turvetuotannon p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 alueelle on mahdollista suunnitella uusia maank\u00e4ytt\u00f6muotoja ennallistamisesta ja metsityksest\u00e4 aina uusiutuvaan energiaan (aurinko- ja tuulivoima) sek\u00e4 kasvinviljelyyn. Sopivan j\u00e4lkik\u00e4ytt\u00f6muodon valintaan vaikuttavat erityisesti alueen veden m\u00e4\u00e4r\u00e4, j\u00e4\u00e4nn\u00f6sturpeen paksuus ja pohjamaan laatu, jotka voivat vaihdella my\u00f6s lohkoittain erityisesti hehtaarim\u00e4\u00e4rilt\u00e4\u00e4n isoilla turvetuotantoalueilla. Osalla tuotantolohkoista turvetta on nostettu \u201dpohjamaata my\u00f6ten\u201d, jolloin maanpinta on ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n alempana ja tulvariski ilman veden pumppausta on suuri, mik\u00e4 voi vaikuttaa esimerkiksi aurinkovoimaloiden suunnitteluun.<\/p>\n\n\n\n

Monilla turvetuotannosta poistuneilla tai l\u00e4hivuosina poistuvilla alueilla Kymenlaaksossa j\u00e4\u00e4nn\u00f6sturpeen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4inen, jolloin my\u00f6s turpeen hajoaminen ja ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4. Ravinnetalouden ja pH:n osalta tarvitaan lannoitusta ja kalkitusta, jos alueilla halutaan jatkossa viljell\u00e4 kasveja, edist\u00e4\u00e4 luontaista kasvittumista tai jos alueet halutaan ottaa mets\u00e4talousk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Kosteikkoviljelyn kokeilua hanketoiminnalla<\/h2>\n\n\n\n

Suomessa turvetuotannon loppuessa alueen j\u00e4lkik\u00e4sittely\u00e4 ohjataan ymp\u00e4rist\u00f6luvassa l\u00e4hinn\u00e4 vesitalouden osalta siirtym\u00e4ajan. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen alueen maank\u00e4yt\u00f6nsuunnittelu on maanomistajan p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4vallassa. Maanviljelyn tukipolitiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta s\u00e4\u00e4ntely on tiukkaa: vuoden 2022 j\u00e4lkeen viljelyyn otettavilla lohkoilla on sallittua ainoastaan monivuotinen nurmiviljely, jotta viljelytoimet eiv\u00e4t lis\u00e4isi turvemaiden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kosteikkoviljelyll\u00e4 eli vedenpinnan hallinnalla esim. padotuksella ja s\u00e4\u00e4t\u00f6kaivoilla voidaan kuitenkin vaikuttaa turpeen hajoamiseen ja siten alueiden hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ihin.  Suomessa kosteikkoviljelyyn sopivia kasveja ovat esimerkiksi j\u00e4rviruoko, ruokohelpi sek\u00e4 osmank\u00e4\u00e4mi ja rahkasammal. My\u00f6s nopeakasvuisten lehtipuiden, kuten pajun, lyhyt kiertoviljely biomassaksi energiantuotantoon on yksi vaihtoehto viljelytoimintaan. SuoLiike-hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n tunnistamaan suonpohjille ja kosteikkoviljelyyn sopivia monivuotisia biomassa- ja elintarvikekasvilajeja ja n\u00e4ille sopivia viljelytekniikoita sek\u00e4 tuoteideoita, jotta turvetuotannosta poistuville alueille l\u00f6ytyisi liiketaloudellisesti mielenkiintoisia uusia k\u00e4ytt\u00f6muotoja my\u00f6s maatalouden piiriss\u00e4. Samalla monitoroidaan alueen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 mittauksin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuva: Kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen monitorointi entisill\u00e4 suopohjilla kammiomenetelm\u00e4ll\u00e4. Laitteet Datasense Oy. Kuva Anna Kemppinen.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kymenlaakson maanomistajilla paljon kysymyksi\u00e4 eri jatkok\u00e4ytt\u00f6muodoista<\/h2>\n\n\n\n

SuoLiike -hanke j\u00e4rjesti turvetuottajille ja maanomistajille sek\u00e4 sidosryhmille suunnatun ty\u00f6pajan Kouvolassa joulukuussa 2024, jossa pohdittiin suonpohjien j\u00e4lkik\u00e4ytt\u00f6muotoihin liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 sek\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja. Ty\u00f6skentelyss\u00e4 nostettiin esiin vaihtoehtoina alueiden ennallistaminen kosteikoksi, metsitys, kosteikkoviljely, uusiutuvan energiantuotanto aurinko tai tuulivoimalla sek\u00e4 jonkinlainen hybridimuoto esimerkiksi aurinkovoimalan ja satotuotteen tai laidunnuksen yhdistelm\u00e4n\u00e4. Eri jatkok\u00e4ytt\u00f6muotojen toteutettavuus ja kannattavuus vaihtelevat merkitt\u00e4v\u00e4sti. Erilaisia vaihtoehtoja tarkasteltaessa osallistujien n\u00e4k\u00f6kulmissa monimuotoisuus, taloudellinen kannattavuus ja ekologiset hy\u00f6dyt olivat huomioon otettavia tekij\u00f6it\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n\n\n\n

Puiden lyhytkiertoviljely, kuten pajun kasvatus, n\u00e4htiin Kymenlaaksossa potentiaalisena vaihtoehtona. Pajun nopea kasvu ja sen k\u00e4ytt\u00f6 bioenergian raaka-aineena tekev\u00e4t siit\u00e4 kiinnostavan vaihtoehdon, mutta viljelyn kannattavuus riippuu markkinoista ja tukipolitiikasta. Tuotannosta jo poistuneiden alueiden osalta luonnollista kasvittumista ja metsittymist\u00e4 on jo tapahtumassa (Aro, L. 2024), mutta aktiivinen metsitys voisi auttaa t\u00e4t\u00e4 prosessia. Metsitys on ilmaston kannalta hyv\u00e4 ratkaisu, mutta metsien kasvu vie vuosikymmeni\u00e4, ja alkuvaiheen investoinnit voivat olla merkitt\u00e4vi\u00e4. Lis\u00e4ksi alueiden ravinnetilanne ja maaper\u00e4n ominaisuudet vaikuttavat metsityksen onnistumiseen. Vastaavasti ennallistaminen kosteikoksi on ekologisesti arvokas vaihtoehto, mutta maanomistajan kannalta taloudellisia hy\u00f6tyj\u00e4 on viel\u00e4 vaikea osoittaa. Kuitenkin matkailuun liittyv\u00e4t mahdollisuudet voisivat tehd\u00e4 ennallistamisesta houkuttelevamman vaihtoehdon ja parantaa sen kannattavuutta.<\/p>\n\n\n\n

Voisiko tulevaisuudessa energiantuotannon yhdist\u00e4\u00e4 maanviljelyyn?<\/h2>\n\n\n\n

Suo- ja kosteikkoviljely tarjoaa lupaavia n\u00e4kymi\u00e4 kest\u00e4v\u00e4lle ruoantuotannolle, mutta sen laajamittainen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto vaatii viel\u00e4 lis\u00e4tietoa ja ymp\u00e4rist\u00f6riskien hallintaa. Haasteeksi nousee erityisesti taloudellinen kannattavuus ja se, mill\u00e4 tavoin maatalousk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 erilaisia kasvilajeja tulisi tukea, jotta se olisi kilpailukykyinen vaihtoehto muille maank\u00e4ytt\u00f6muodoille. T\u00e4m\u00e4 vaatisi EU-tason maataloustukipolitiikan rajua uudistamista.<\/p>\n\n\n\n

Uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman, hy\u00f6dynt\u00e4minen voi tarjota taloudellisia etuja, mutta niiden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ovat osin ep\u00e4varmoja, ja hallinnolliset esteet hidastavat kehityst\u00e4. Energiaratkaisujen toteutus vaatii erillisi\u00e4 lupia, investointeja ja infrarakentamista, mik\u00e4 ty\u00f6pajassa n\u00e4htiin suurimpina haasteina, sill\u00e4 maanomistajalle kannattavaa voi olla l\u00e4hinn\u00e4 vuokrata alueitaan tuotantok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.  Eri j\u00e4lkik\u00e4ytt\u00f6muotojen ilmastoskenaariolaskennassa on havaittu my\u00f6s pelk\u00e4n aurinkovoimalan ilmastohy\u00f6tyjen olevan l\u00e4hes olemattomat, jos voimalan perustamista ei yhdistet\u00e4 korotettuun vedenpintaan (Aro, L. 2024). Pelk\u00e4n aurinkopuiston suunnittelun sijaan hybridimallit, joissa energian tuotanto yhdistet\u00e4\u00e4n satotuotteisiin, korotettuun vedenpintaan tai laidunnukseen, tarjoavat monipuolisimmat hy\u00f6dyt, ja niiden kehitt\u00e4miseen tulisi panostaa eniten.<\/p>\n\n\n\n

Maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelu pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 ja monimuotoisilla ratkaisuilla<\/h2>\n\n\n\n

Maank\u00e4yt\u00f6n osalta on suosittu monok\u00e4ytt\u00f6muotoja ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 jatkok\u00e4yt\u00f6n osalta on tehty l\u00e4hinn\u00e4 maanomistajalle helpoimman tai tutuimman vaihtoehdon valinnalla. Kuitenkin turvetuotannosta poistuneiden alueiden osalta parhaan ja vaikuttavimman k\u00e4ytt\u00f6muodon valintaan vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 on talouden ja tukipolitiikan lis\u00e4ksi suopohjan ja ymp\u00e4r\u00f6ivien alueiden ekosysteemit. N\u00e4iden alueiden tulevaisuutta pit\u00e4isi suunnitella tarjoten maanomistajille tietoa sek\u00e4 yksitt\u00e4isten alueiden parhaaseen mahdolliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 ottaa jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti suunnittelun aikaj\u00e4nne vuosisadan loppuun asti. T\u00e4ll\u00f6in monik\u00e4ytt\u00f6iset hybridimallit, joissa yhdistet\u00e4\u00e4n esimerkiksi aurinkoenergia ja laidunnus tai ruoantuotanto, n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t potentiaalisina vaihtoehtoina. T\u00e4llainen yhdistelm\u00e4 voi tuottaa hy\u00f6tyj\u00e4 sek\u00e4 ilmaston ett\u00e4 talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta, mutta sen toteutus vaatii viel\u00e4 syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 tutkimusta ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokeiluja sek\u00e4 tuotteiden ett\u00e4 teknologian n\u00e4k\u00f6kulmasta. Panostamalla tutkimukseen, tukipolitiikkaan ja eri k\u00e4ytt\u00f6muotojen yhdist\u00e4miseen voidaan luoda kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja, jotka hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t niin ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kuin paikallisia toimijoita viel\u00e4 seuraavat sata vuotta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Turvetuotannosta poistunut suonpohja ja osmank\u00e4\u00e4min juurakoita Kouvolassa. Kuvassa Anna Kemppinen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n

Blogitekstin kirjoittaja<\/h2>\r\n
\r\n
\r\n
\r\n
\r\n
\r\n \"\" <\/div>\r\n
\r\n

Anna Kemppinen<\/h3>\r\n Asiantuntija,\u00a0vihre\u00e4 siirtym\u00e4,\u00a0v\u00e4h\u00e4hiilisyys