{"id":706,"date":"2020-09-02T09:06:46","date_gmt":"2020-09-02T06:06:46","guid":{"rendered":"http:\/\/localhost\/sykli\/blogi\/ulkoluokan-ihmeita-kuinka-opettaja-voi-loytaa-itsensa-suosta\/"},"modified":"2024-02-23T10:00:03","modified_gmt":"2024-02-23T08:00:03","slug":"ulkoluokan-ihmeita-kuinka-opettaja-voi-loytaa-itsensa-suosta","status":"publish","type":"blogi","link":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/blogi\/ulkoluokan-ihmeita-kuinka-opettaja-voi-loytaa-itsensa-suosta\/","title":{"rendered":"Ulkoluokan ihmeit\u00e4: kuinka opettaja voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 suosta?"},"content":{"rendered":"<p><strong>Kauniina alkusyksyn p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 joukko opettajia riisuu kenk\u00e4ns\u00e4 suolla ja upottaa varpaansa kosteaan rahkasammalturpeeseen. Syklin Salaper\u00e4inen suo -koulutus on siirtynyt aistinvaraisesti arvioimaan tutkimuskohdettaan.<\/strong><\/p>\n<p>Monelle opettajalle suo ei ole helpoin eik\u00e4 tutuin oppimisymp\u00e4rist\u00f6. Suohon k\u00e4tkeytyy salaper\u00e4isyytt\u00e4, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmisiss\u00e4 j\u00e4nnityst\u00e4 ja joskus jopa pelkoa. Toisaalta juuri suo tarjoaa oppimiselle paljon muistamista tukevia, tuoksuvia aistihavaintoja ja mielikuvitusta kutkuttavaa eksotiikkaa \u2013 sek\u00e4 runsain m\u00e4\u00e4rin mahdollisuuksia tutkimukselliseen ja kokemukselliseen oppimiseen.<\/p>\n<p>Mutta mit\u00e4 kaikkea suosta voisi ammentaa? Miten opettaja voisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 suolta oppilaiden kanssa? Ja tekem\u00e4st\u00e4 mit\u00e4?!\u00a0 Kokosimme koulutuksemme pohjalta kolme vinkki\u00e4, joista on helppo soveltaa tekemist\u00e4 monenlaisille kohderyhmille.<\/p>\n<h2>1) Rajanveto opettaa<\/h2>\n<p>Kehyskertomusta ja tutkimusteht\u00e4vi\u00e4 muuttamalla tutkimuksellista toimintaa on helppo soveltaa hyvinkin eri-ik\u00e4isille ryhmille.<\/p>\n<p>Koulutuksessa ryhdyt\u00e4\u00e4n ratkomaan mets\u00e4nv\u00e4en ja suon haltijoiden v\u00e4lille kehkeytynytt\u00e4 kuvitteellista rajakiistaa. Tavoitteena on vet\u00e4\u00e4 selke\u00e4 raja mets\u00e4n ja suon v\u00e4liin perustuen puolueettoman tutkijapaneelin tekemiin selvityksiin. Tutkimuspisteit\u00e4 sijoitetaan maastoon suoralle janalle, viiden metrin v\u00e4lein. Rajaselkkauksen selvittelyss\u00e4 apuna k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n moninaisia apuv\u00e4lineit\u00e4: turpeen paksuutta arvioidaan mittariksi tuunatun suksisauvan avulla, puustoisuutta naruharpin avulla (3 m narun p\u00e4tk\u00e4) sek\u00e4 kasvualustan kosteutta aistinvaraisesti kukkalapion ja viivoittimen avulla kaivetusta tutkimuskuopasta. Olemme my\u00f6s saaneet Tevellalta lainaksi muutaman helppok\u00e4ytt\u00f6isen ja kevyesti maastoon kuljetettavan kentt\u00e4laboratorion. Laitteilla voidaan tutkia mm. ilmankosteutta, maaper\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tilaa ja happamuuden vaihtelua. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on my\u00f6s perinteisi\u00e4 pH-indikaattoriliuskoja. Erilaiset v\u00e4lineet selv\u00e4sti innostavat ja motivoivat tutkijoita.<\/p>\n<p>Omien havaintojensa pohjalta kukin tutkijaryhm\u00e4 ehdottaa rajalle sopivaa paikkaa, ja lopulta kaikkien ryhmien tulokset vedet\u00e4\u00e4n yhteen. Itse tutkien k\u00e4y ilmeiseksi, ettei rajanveto kahden elinymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4lille ole mutkatonta. Ja ett\u00e4 v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4 vaihettumisvy\u00f6hyke on usein monella tapaa erityisen rikas ja monipuolinen!<\/p>\n<h2>2) Suon synty omin silmin<\/h2>\n<p>Suo on luonnon oma muuttumisleikki. Se on voinut aiemmin olla kuiville kohonnutta merenpohjaa, entist\u00e4 mets\u00e4\u00e4 tai umpeen kasvanut j\u00e4rvi. Keskeist\u00e4 suon synnylle on se, ett\u00e4 paikkaan kertyy vett\u00e4 enemm\u00e4n kuin sit\u00e4 haihtuu. Rahkasammalilla on keskeinen rooli soistumisessa, sill\u00e4 ne pystyv\u00e4t pystyy varastoimaan rahkasoluihinsa uskomattoman m\u00e4\u00e4r\u00e4n vett\u00e4.<\/p>\n<p>Yksinkertainen havainnollistus suon synnyst\u00e4 on oivalluttava:<\/p>\n<p>Kaadetaan laakea astia tai vati puolilleen vett\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on lampi, joka alkaa v\u00e4hitellen kasvaa umpeen. Rahkasammalten m\u00e4\u00e4r\u00e4 lammen reunoilla lis\u00e4\u00e4ntyy. Kertomuksen edetess\u00e4 opettaja tai oppilaat lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kosteutta imevi\u00e4 kankaita lammen reunoille. Kasvillisuutta eli kankaita lis\u00e4t\u00e4\u00e4n koko tarinan ajan lammen reunoilta kohti sen keskustaa. V\u00e4hitellen sammalkasvusto on hivuttautunut koko lammen laajuiseksi. Sitten turvekerros paksuuntuu ja lis\u00e4t\u00e4\u00e4n edelleen kangaskerroksia aikaisempien p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n<p>Jos syntyv\u00e4\u00e4 suota painaa sormella, se on hyvin m\u00e4rk\u00e4 ja upottava. Vett\u00e4 on yh\u00e4 saman verran kuin alussa, mutta yh\u00e4 suurempi osa siit\u00e4 on imeytyneen\u00e4 kasvillisuuteen eli kankaisiin. Vesi ei ole h\u00e4vinnyt, vesim\u00e4\u00e4r\u00e4 on pysynyt samana. Turvekerroksen paksuuntuessa suo pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n vett\u00e4. Suot ovat kuin j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4isi\u00e4 pesusieni\u00e4, jotka imev\u00e4t itseens\u00e4 vett\u00e4 ja tasaavat kosteusvaihteluita. Ne suodattavat meille puhdasta vett\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ravinteita ja kiintoainesta.<\/p>\n<h2>3) Rakennetaan suon lajeille yhteist\u00e4 tarinaa<\/h2>\n<p>Miten yksi asia johtaa toiseen, ja paloista muodostuu v\u00e4hitellen kiehtova kokonaisuus? Suolla selviytymisess\u00e4 kaikki kytkeytyy ravinteiden hankinnan ja happamuuden ymp\u00e4rille.<\/p>\n<p>Puristelemalla ja luupittelemalla rahkasammalia havaitaan rahkasammalten ainutkertainen vedenvarastointikyky. Tutkimusten mukaan juuri rahkasammalilla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli soiden happamuudessa, joka havaittiinkin jo edellisen harjoitteen yhteydess\u00e4 omakohtaisesti.<\/p>\n<p>Sienest\u00e4j\u00e4lle suo on huono kohde, sill\u00e4 sienet eiv\u00e4t suon happamuudessa ja vetisyydess\u00e4 viihdy. Niinp\u00e4 monet suokasvit joutuvat hankkimaan ravinteensa tavallisuudesta poikkeavin tavoin ilman sienijuurten apua. \u00a0Ja juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 voidaan yhdess\u00e4 ihailla kihokkikasveilla kuorrutettua suonpintaa ja h\u00e4mm\u00e4stell\u00e4 niiden hy\u00f6nteissy\u00f6nti\u00e4.\u00a0 Taas on kaivettava luupit esiin ja ihailtava kihokkien kimaltavia liimapisaroita!<\/p>\n<p>Suolla kasvavilla kasveilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n h\u00e4kellytt\u00e4vi\u00e4 sopeutumia, jotka edesauttavat niiden menestymist\u00e4 suon happamissa olosuhteissa. Mik\u00e4 oivaltamisen riemu! Syy-seuraussuhteiden uskomaton kauneus.<\/p>\n<p>Lopulta p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n takaisin mets\u00e4n puolelle simuloimaan kasvien ravinteiden hankintaa, tarvikkeina mets\u00e4n antimet. Jokainen oppilas juurtuu aloilleen kasviksi, jonka on jalkoja liikuttamatta hankittava itselleen ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maastosta mahdollisimman paljon ravinteita eli k\u00e4pyj\u00e4. Seuraa \u00e4hellyst\u00e4 ja monia akrobaattisia kurotuksia. Kun kaikki ulottuvilla olevat ravinteet on rohmuttu, on aika laajentaa verkostoa sienijuuren avulla. Ulottuvillaan olevien keppien avulla \u201dkasvit\u201d voivat nyt edet\u00e4 entist\u00e4 pidemm\u00e4lle. Sienijuurta kuvaavat kepit asetetaan kasvin tyvelle ja niit\u00e4 pitkin \u201dkasvi\u201d voi siirty\u00e4 eli ulottua viel\u00e4 pidemm\u00e4ll\u00e4 sijaitseviin ravinteisiin \u2013 ja rohmuta lis\u00e4\u00e4 k\u00e4pyj\u00e4. Tutkimusten mukaan sienijuuren olemassaolo laajentaa kasvin ravinteidenottoa jopa tuhatkertaisesti!<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-3268\" src=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/\/wp-content\/uploads\/2022\/04\/img-20200901-wa0031.jpg\" alt=\"\" width=\"263\" height=\"350\" \/> <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-3269\" src=\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/\/wp-content\/uploads\/2022\/04\/img-20200818-wa0000.jpg\" alt=\"\" width=\"263\" height=\"350\" \/><\/p>\n<p><strong>Harjoitteiden a<\/strong><strong>lkuper\u00e4iset l\u00e4hteet: <\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Rajakiista: <em>Steve Van Matre: Sunship Earth, Border dispute -harjoite.<\/em><\/li>\n<li>Suon synty: <a href=\"http:\/\/www.luontokoulut.fi\/ilves\/suo.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\"><em>http:\/\/www.luontokoulut.fi\/ilves\/suo.html<\/em><\/a><\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><em>Salaper\u00e4inen suo on osa SYKLIn Ulkoluokan ihmeet -koulutussarjaa, jossa otetaan ulkoluokassa oppiminen osaksi monialaisia kokonaisuuksia. Koulutuksissa opitaan ulkona liikkuen ja kokeillaan teemaan liittyvi\u00e4 toiminnallisia harjoituksia ja tutkimusmenetelmi\u00e4 osana monialaisia kokonaisuuksia. <\/em><\/p>\n<p><em>Salaper\u00e4inen suo -koulutukset j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n seuraavan kerran 8.9. Oulussa ja 15.9 Yl\u00f6j\u00e4rvell\u00e4. Monimuotoinen mets\u00e4 -koulutukset my\u00f6hemmin syksyll\u00e4. Lis\u00e4tietoja l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4: <a href=\"https:\/\/ulkoluokka.fi\/koulutukset\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">www.ulkoluokka.fi\/koulutukset\/<\/a><\/em><\/p>\n","protected":false},"featured_media":709,"template":"","bloginkategoria":[197],"class_list":["post-706","blogi","type-blogi","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","bloginkategoria-ymparistokasvatus"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/blogi\/706","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/blogi"}],"about":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/blogi"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/709"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=706"}],"wp:term":[{"taxonomy":"bloginkategoria","embeddable":true,"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/bloginkategoria?post=706"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}