{"id":70267,"date":"2025-02-06T11:57:55","date_gmt":"2025-02-06T09:57:55","guid":{"rendered":"https:\/\/sykli.fi\/?post_type=blogi&p=70267"},"modified":"2025-12-17T15:12:22","modified_gmt":"2025-12-17T13:12:22","slug":"suon-reunalla-osa-2-biomassakasvin-viljely-kannattaa-entisella-turvetuotantoalueella-ainakin-ilmastohyotyjen-nakokulmasta","status":"publish","type":"blogi","link":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/blogi\/suon-reunalla-osa-2-biomassakasvin-viljely-kannattaa-entisella-turvetuotantoalueella-ainakin-ilmastohyotyjen-nakokulmasta\/","title":{"rendered":"Biomassakasvin viljely kannattaa entisell\u00e4 turvetuotantoalueella \u2013 ainakin ilmastohy\u00f6tyjen n\u00e4k\u00f6kulmasta"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

Suomen ymp\u00e4rist\u00f6opisto Sykli on osana Oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n rahaston (JTF) hanketta Suoviljelyst\u00e4 uutta liiketoimintaa Kymenlaaksoon (SuoLiike) j\u00e4rjest\u00e4nyt kasvihuonekaasututkimuksia entisell\u00e4 turvetuotantoalueella Kouvolan Tyrriss\u00e4. Viljelykasvien vaikutusta suon hiilitaseeseen arvioidaan koko hankkeen ajan 1.3.2024 – 30.6.2026. Ensimm\u00e4isen kasvukauden v\u00e4litulosten perusteella voidaan jo todeta, ett\u00e4 biomassakasvien viljely on ilmaston\u00e4k\u00f6kulmasta kannattavaa.<\/p>\n\n\n\n

\n

Kasvukaudella 2024 toteutettiin kaksi eri koeasetelmaa:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1. Seosviljely ja viljelem\u00e4t\u00f6n alue turvetuotantosuolla.<\/p>\n\n\n\n

2. Seosviljely ja pelkk\u00e4 j\u00e4rviruoko turvetuotantosuolla.<\/p>\n\n\n\n

Seosviljelyll\u00e4 tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rviruo\u2019on ja ruokohelpeen siemenseosta suoviljelyss\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Kokeissa tutkittiin hiilidioksidin kiertoa automaattisilla kammiomenetelmill\u00e4, tuloksena hiilidioksidin nettovuo, eli kokonaisrespiraation (=maa- ja kasvihengitys) ja bruttofotosynteesin (hiilensidonta) erotus.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 koeasetelmassa pyrittiin todentamaan maksimaalinen hiilensidontapotentiaali, jossa kontrolliksi valittiin viljelem\u00e4t\u00f6n alue. Tuloksien voidaan todeta olleen odotuksen mukaisia, eli viljelykasvit vaikuttivat hiilitaseeseen positiivisesti. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli ehk\u00e4 viljelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n alueen kevyehk\u00f6 maahengitys ja toisaalta seoksella havaitut suurehkot erot y\u00f6llisen respiraation ja valoisan ajan bruttofotosynteesin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toisessa koeasetelmassa vertailtiin j\u00e4rviruoko-ruokohelpiseoksen ja j\u00e4rviruo\u2019on ilmastovaikutuksia. T\u00e4st\u00e4 tutkimuksesta otanta kasvukaudelta 2024 on suppea ja koeasetelman on tarkoitus jatkua vuonna 2025, joten johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tarkennetaan t\u00e4m\u00e4n koeasetelman osalta kasvukauden 2025 p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4, mutta tulosten perusteella voidaan jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa todeta, ett\u00e4 kasvipeitteisyys on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin maaper\u00e4, jossa ei ole kasvillisuutta lainkaan.
<\/p>\n\n\n\n

Hiilidioksidin virtaus maaper\u00e4n, kasvillisuuden ja ilmakeh\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelee hiilivuon<\/h5>\n\n\n\n

Hiilivuo tarkoittaa hiilidioksidin kulkeutumista kasvien kautta maaper\u00e4\u00e4n, ja edelleen maaper\u00e4n, kasvillisuuden ja ilmakeh\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Hiilivuon yht\u00e4l\u00f6\u00f6n vaikuttaa esimerkiksi hiilidioksidipitoisuuden muutos ajan kuluessa. Hiilivuon yksikk\u00f6 on grammaa hiilidioksidia neli\u00f6metrill\u00e4 tunnissa (g CO2 m-2 h-1).<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Maahengityksen voimakkuutta mitattiin alueelta, jossa ei ollut kasvillisuutta.
Hiilidioksidin vapautuminen ilmakeh\u00e4\u00e4n oli heikkoa ohutturpeisesta maaper\u00e4st\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kun kammio suljetaan, hiilidioksidipitoisuus kammion sis\u00e4puolella nousee tai laskee riippuen maaper\u00e4n ja kasvillisuuden aktiivisuudesta. Laskeva hiilidioksidipitoisuus eli negatiivinen hiilivuo ilmaisee jo suoraan, ett\u00e4 kasvillisuus yhteytt\u00e4\u00e4 eli sitoo hiilidioksidia pois ilmakeh\u00e4st\u00e4. Nouseva hiilidioksidipitoisuus eli positiivinen hiilivuo ilmaisee, ett\u00e4 maaper\u00e4 ja kasvillisuus vapauttaa hiilidioksidia ilmakeh\u00e4\u00e4n. Yhteytt\u00e4miseen kasvi tarvitsee valoa, joten kasvillisuus sitoo hiilidioksidia ainoastaan valoisaan aikaan. Pime\u00e4ll\u00e4 hiilidioksidia vapautuu takaisin ilmakeh\u00e4\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 monitoroida sek\u00e4 pime\u00e4n ett\u00e4 valoisan ajan hiilivuo.<\/p>\n\n\n\n

Kokonaisrespiraatio eli maaper\u00e4n ja kasvillisuuden uloshengityksen osuus oli kasvukauden alussa seoskasvillisuudella voimakkaampaa kuin viljelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 alueella. Tulkitsimme t\u00e4m\u00e4n johtuvan aktiivisemmasta mikrobitoiminnasta viljellyll\u00e4 alueella. Trendi jatkui koko kasvukauden, mutta nelj\u00e4nnen mittausvuorokauden j\u00e4lkeen seoskasvillisuuden yhteytt\u00e4minen oli jo vapautumista voimakkaampaa ja nettovuo k\u00e4\u00e4ntyi negatiiviseksi. Syyskuun lopussa hiilensidonta oli jo todella voimakasta, enimmill\u00e4\u00e4n l\u00e4hes 5 g neli\u00f6lt\u00e4 tunnissa. Viljelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 alueella hiilidioksidia ei sitoutunut, mutta toisaalta vapautuminenkin oli koko kasvukauden ajan tasaisen heikkoa. T\u00e4t\u00e4 selitt\u00e4nee turpeen ohut kerros, joka oli alueella vain noin 5\u201310 cm. Turvemaasta tai edes runsasmultaisesta maasta emme siis voi t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa puhua.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Koeasetelman 1 mittausvuorokausien aikaiset hiilivuotulokset kasvukaudelta 2024. Kasvukauden alussa kokonaisrespiraatio oli seosviljelyalueella (siniset kuvaajat) voimakasta. Elokuun puoliv\u00e4list\u00e4 alkaen hiilidioksidin nettovuo oli negatiivinen eli seosviljelm\u00e4 oli hiilinielu. Viljelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 alueella (oranssit kuvaajat) nettovuo oli koko kauden positiivinen eli hiilidioksidia vapautui ilmakeh\u00e4\u00e4n maahengityksen seurauksena. Toisaalta p\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 koko kauden ajan. Tulokset osoittavat, ett\u00e4 j\u00e4rviruo\u2019on ja ruokohelpeen seoskasvillisuus oli ilmastovaikutuksiltaan selke\u00e4sti positiivisempi kuin alue, jolla kasvillisuutta ei ollut.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
\n
\"\"
Tutkimuksessa k\u00e4ytettiin automaattisesti toimivia kammioj\u00e4rjestelmi\u00e4, jotka l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t datan reaaliaikaisesti pilvipalveluun. Kammiot ovat mittauskohteessa aina 24 h kerrallaan. Mittauslaitteisto on vuokrattu Datasense Oy:lt\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Automaattisen kammiomenetelm\u00e4n voi ohjelmoida sulkeutumaan esimerkiksi puolen tunnin v\u00e4lein kolmeksi minuutiksi kerrallaan. T\u00e4ll\u00f6in hiilivuotuloksia saavutetaan vuorokaudessa yhteens\u00e4 48. Yksitt\u00e4isten tulosten perusteella voidaan laskea vuorokausikohtaiset hiilivuot, joiden perusteella voidaan arvioida kasvukauden tai vuoden hiilitase. Hiilitaseen mallintaminen on j\u00e4tetty ainakin toistaiseksi t\u00e4m\u00e4n projektin ulkopuolelle, mutta jonkinlainen k\u00e4sitys kasvukauden hiilitaseesta voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 koeasetelman 1 tulosten perusteella.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n
Seoskasvillisuus sitoi ilmakeh\u00e4st\u00e4 viljelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n alueen maahengitysp\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/h5>\n\n\n
\n
\"\"
J\u00e4rviruoko-ruokohelpiseoksen kasvu oli nopeaa ja yhteytt\u00e4minen oli voimakasta syyskuun lopussa.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Koeasetelman 1 mittaukset aloitettiin pian siementen kylv\u00e4misen j\u00e4lkeen kes\u00e4kuussa 2024. Mittauksia suoritettiin kahden viikon v\u00e4lein aina 24 tuntia kerrallaan kasvukauden loppuun eli lokakuuhun asti. Mittaustuloksia saatiin yhteens\u00e4 kahdeksalta vuorokaudelta. Mittausvuorokausien aikana seosviljelm\u00e4 toimi hiilinieluna ja viljelem\u00e4t\u00f6n alue p\u00e4\u00e4st\u00f6n l\u00e4hteen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Seoskasvillisuuden alueella mittausvuorokausien (8 vrk) aikainen hiilivuo oli yhteens\u00e4 -12,5 g CO2 m-2. Viljelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 alueella mittausvuorokausien (8 vrk) aikainen vuo oli 24,3 g CO2 m-2. Olosuhteet eiv\u00e4t ole koko kasvukauden ajan samankaltaiset kuin mittausvuorokausien aikana, mutta tulosten perusteella termisen kasvukauden (188 vrk) aikainen hiilivuo olisi seoskasvillisuuden alueella arviolta \u2013293,75 g CO2 m-2. Viljelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 alueella hiilivuo olisi kasvukaudella 2024 arviolta 582,8 g CO2 m-2. Kokonaisuudessaan seoskasvillisuuden hiilensidonta on onnistunut poistamaan moninkertaisesti sen m\u00e4\u00e4r\u00e4n hiilidioksidia, jonka maahengitys on vapauttanut eli kasvin viljely on ollut t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ilmastovaikutuksiltaan kannattavaa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Yksitt\u00e4iset hiilivuotulokset koeasetelman 1<\/a> seoskasvillisuudelta. Sek\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t (positiivinen vuo) ett\u00e4 hiilensidonta (negatiivinen vuo) olivat voimakasta etenkin kasvun edetess\u00e4. Hiilensidonta oli vahvimmillaan l\u00e4hes 5 g CO2<\/sub> m-2<\/sup>.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n
Vuonna 2025 arvioidaan biohiilisy\u00f6tteiden vaikutusta turvetuotantosuon hiilitaseeseen<\/h5>\n\n\n\n

Vuonna 2025 tulemme jatkamaan seoskasvillisuuden ja j\u00e4rviruo\u2019on ilmastovaikutusten arviointia ja edelleen keskin\u00e4ist\u00e4 vertailua. My\u00f6hemmin tulemme arvioimaan lis\u00e4tyn hiilen vaikutusta suon hiilitaseeseen perustamalla koeasetelmat kahdella erilaisella biohiilisy\u00f6tteell\u00e4, mik\u00e4li biohiilt\u00e4 on saatavilla. Biohiilen lis\u00e4\u00e4minen turvetuotantosuolle jakaa mielipiteit\u00e4, mutta ehk\u00e4 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 saamme jo k\u00e4sityksen sen vaikutuksesta viljelykasvien kasvuun ja hiilitaseeseen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 blogiteksti on osa Suon Reunalla -blogisarjaa, jota julkaistaan Suoviljelyst\u00e4 uutta liiketoimintaa Kymenlaaksoon – SuoLiike -hankkeen ajan. Hanketta rahoittaa Kymenlaakson liitto, Oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n rahasto (JTF).<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n

Blogitekstin kirjoittaja:<\/h2>\r\n
\r\n
\r\n
\r\n
\r\n
\r\n \"\" <\/div>\r\n
\r\n

Jiri Luojukoski<\/h3>\r\n Asiantuntija, hankkeet ja kehitt\u00e4minen