{"id":69021,"date":"2024-08-19T10:20:28","date_gmt":"2024-08-19T07:20:28","guid":{"rendered":"https:\/\/sykli.fi\/?post_type=blogi&p=69021"},"modified":"2025-12-17T15:09:21","modified_gmt":"2025-12-17T13:09:21","slug":"suot-turvetuotannon-jalkeen-bisnesta-vai-luontoa","status":"publish","type":"blogi","link":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/blogi\/suot-turvetuotannon-jalkeen-bisnesta-vai-luontoa\/","title":{"rendered":"Suot turvetuotannon j\u00e4lkeen \u2013 bisnest\u00e4 vai luontoa?"},"content":{"rendered":"\n

Suomen suot ovat olleet pitk\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 luonnonvara, erityisesti energiantuotannossa, mutta my\u00f6s el\u00e4intilojen kuivikkeena sek\u00e4 puutarhojen kasvualustoissa. Sitran vuoden 2020 selvityksen mukaan noin puolet turpeen globaalista energiak\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tapahtuu Suomessa. Turpeen nosto on tuonut ty\u00f6t\u00e4 ja vaurautta monille alueille, mutta se on my\u00f6s j\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4lkens\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Turvetuotannon p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 her\u00e4\u00e4 kysymys, mit\u00e4 tehd\u00e4 n\u00e4ille ihmisen muokkaamille autiomaille. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 tarkastelen suon tulevaisuutta turvetuotannon j\u00e4lkeen \u2013 voisiko suoluonnon ennallistaminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehitt\u00e4minen kulkea k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Energiaa ja ennallistamista<\/h2>\n\n\n\n

Suomen pinta-alasta noin kolmannes on suota, ja turvetuotanto on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 teollisuudenala, erityisesti maaseudulla. T\u00e4m\u00e4 ala on tarjonnut ty\u00f6t\u00e4, mutta aiheuttanut my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6haittoja, kuten luonnon monimuotoisuuden heikkenemist\u00e4, vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymist\u00e4 ja hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Turvetuotannon v\u00e4hentyess\u00e4 her\u00e4\u00e4 huoli ty\u00f6paikkojen menetyksest\u00e4 ja maaseudun elinvoimasta. Vapautuville turvemaille etsit\u00e4\u00e4n nyt laajasti uusia, taloudellisesti hy\u00f6dyllisi\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6tapoja. Esimerkkej\u00e4 ovat uusiutuvan energian tuotanto, kuten tuuli- ja aurinkovoima, sek\u00e4 biotalouden hankkeet, kuten biokaasun tuotanto ja biomassan hy\u00f6dynt\u00e4minen, jotka voivat tuoda uusia ty\u00f6paikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Entinen turvetuotantoalue Kouvolan Aitom\u00e4ess\u00e4. Kuva: Maarit Kari 2024.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toisaalta entisten turvetuotantoalueiden ennallistaminen voi tarkoittaa vesitasapainon palauttamista, kasvillisuuden ja el\u00e4imist\u00f6n monimuotoisuuden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 ilmastovaikutusten lievent\u00e4mist\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 keinoin voitaisiin edist\u00e4\u00e4 Suomen maank\u00e4ytt\u00f6sektorin ilmastotavoitteita ja torjua luontokatoa. Yhteiskunnallisesti parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 liiketoiminnalliset mahdollisuudet ja ekologiset n\u00e4k\u00f6kulmat kest\u00e4v\u00e4ksi kokonaisuudeksi ottaen huomioon paikalliset tarpeet ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t alueet.<\/p>\n\n\n\n

SuoLiike-hanke: Uusia mahdollisuuksia suotaloudelle<\/h2>\n\n\n\n

Euroopan eri maissa on kokeiltu erilaisia ratkaisuja turvetuotannosta vapautuneiden alueiden hy\u00f6dynt\u00e4miseksi. Irlannissa esimerkiksi Bord na M\u00f3na -yhti\u00f6 on alkanut ennallistaa turvetuotantoalueitaan palauttamalla vesitasapainoa ja istuttamalla alueille kosteikkokasveja ja -lajeja. Ruotsissa on puolestaan keskitytty biomassan tuotantoon ja bioenergian kehitt\u00e4miseen entisill\u00e4 turvetuotantoalueilla.<\/p>\n\n\n\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024 alkanut \u201dSuoviljelyst\u00e4 uutta liiketoimintaa Kymenlaaksoon \u2212 SuoLiike\u201d -hanke etsii vaihtoehtoja alueiden jatkok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n erityisesti maataloussektoria ajatellen. Hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n tapoja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 turvetuotannosta vapautuneita alueita tavalla, joka kunnioittaa luonnon monimuotoisuutta ja tukee paikallistaloutta. T\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa esimerkiksi uusien viljelykasvien kokeilua, biomassakasvien ja biotalouden kehitt\u00e4mist\u00e4, samalla huolehtien turvepeltojen hiilitaloudesta, jotta alueet eiv\u00e4t jatkossa olisi hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteit\u00e4. Lis\u00e4ksi kest\u00e4v\u00e4n mets\u00e4nhoidon ja maatalouden menetelm\u00e4t voivat olla osa kokonaisvaltaista ratkaisua.<\/p>\n\n\n\n

Suot turvetuotannon j\u00e4lkeen tarjoavat Suomessa sek\u00e4 haasteita ett\u00e4 mahdollisuuksia. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehitt\u00e4misess\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana pit\u00e4\u00e4 olla ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyys. On mahdollista yhdist\u00e4\u00e4 ekologiset tavoitteet ja taloudelliset hy\u00f6dyt, kunhan ratkaisut ovat kokonaiskest\u00e4vi\u00e4 ja huomioivat paikalliset tarpeet. SuoLiike-hankkeen kaltaiset projektit voivat edist\u00e4\u00e4 kokeiluja, miten turvetuotannosta vapautuneita alueita voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 viljelyss\u00e4 tavalla, joka edist\u00e4\u00e4 sek\u00e4 luonnon monimuotoisuutta ja luo uudenlaista suotaloutta.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n

Kirjoittaja<\/h2>\r\n
\r\n
\r\n
\r\n
\r\n
\r\n \"\" <\/div>\r\n
\r\n

Anna Kemppinen<\/h3>\r\n Asiantuntija,\u00a0vihre\u00e4 siirtym\u00e4,\u00a0v\u00e4h\u00e4hiilisyys