Pakkausj\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli huippuvuonna 2021 yhteens\u00e4 943\u202f803 tonnia. Vuosien kasvun j\u00e4lkeen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on k\u00e4\u00e4ntynyt pieneen laskuun, mutta paluuta kasvua edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n aikaan ei ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4. Koronavuosina tavaksi tullut kotiin tilaaminen n\u00e4ytt\u00e4isi olevan ainakin yksi syy j\u00e4tem\u00e4\u00e4rien kasvuun. <\/p>\n\n\n\n
Vuosittain kartonki- ja paperij\u00e4tett\u00e4 syntyy noin 570 000 tonnia, josta erillisker\u00e4tty\u00e4 j\u00e4tett\u00e4 on vajaa 500 000 tonnia. Muovin ja metallin ohella kartonki on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 j\u00e4telaaduista, joiden kierr\u00e4tyst\u00e4 tulee tehostaa, jotta p\u00e4\u00e4semme EU:n asettamiin kunnianhimoisiin kierr\u00e4tystavoitteisiin.\u00a0
Pakkausmateriaalina kartonki usein j\u00e4\u00e4 kierr\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tyy n\u00e4in ollen sekaj\u00e4tteen joukosta energiahy\u00f6dynnykseen. Vaikka Suomen j\u00e4tehuolto onkin tehokas ja toimiva, niin ei kuitenkaan tehokkain mahdollinen. Uudistuksia tarvitaan ja niin materiaalivalintoihin kuin lajittelun sujuvoittamiseen sek\u00e4 ohjeisiin.<\/p>\n\n\n\n
Pakkaus on paljon enemm\u00e4n kuin ulkokuori, sill\u00e4 se suojaa tuotetta ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa mm. ainesosista ja ravintoarvoista. Toimiva pakkaus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 h\u00e4vikki\u00e4, joten oikein suunniteltu pakkaus hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Monesti kysyt\u00e4\u00e4n j\u00e4tteiden kuljettamisesta kierr\u00e4tykseen, eli siit\u00e4 kuinka paljon resursseja kierr\u00e4tt\u00e4miseen kannattaa uhrata? Kaikki riippuu tietenkin siit\u00e4, mist\u00e4 j\u00e4tteest\u00e4 ja millaisesta j\u00e4tem\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on kysymys. Kun m\u00e4\u00e4r\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4, esimerkiksi alumiinin kierr\u00e4tt\u00e4miseksi voi v\u00e4h\u00e4n matkatakin \u2013 jopa bensak\u00e4ytt\u00f6isell\u00e4 henkil\u00f6autolla. Alumiinikiloa saa nimitt\u00e4in kuljettaa jopa 300 km ennen kuin ajomatkan p\u00e4\u00e4st\u00f6t kumoavat kierr\u00e4tyksen p\u00e4\u00e4st\u00f6s\u00e4\u00e4st\u00f6n. Ter\u00e4skiloa voi kuskata 30 km:n et\u00e4isyydelle. Muovi- ja tekstiilikilon (vaatteesta uudeksi vaatteeksi) kuljettaminen kannattaa 7 km:n et\u00e4isyydelle ja pahvikilon kulkeutuminen 2,5 km:n et\u00e4isyydelle sek\u00e4 lasin 0,9 km:n et\u00e4isyydelle (Saram\u00e4ki R., 2020, s.85).
<\/p>\n\n\n\n
Komissio haluaa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota mikromuovien esiintymiseen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Yksi muutos hyv\u00e4ksyttiin 2019, kun tuolloin EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n tuli tavoite v\u00e4hent\u00e4\u00e4 muovipakkausten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sek\u00e4 muoviroskien p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 luontoon. Mikromuovien irtoaminen tuotteesta halutaan kielt\u00e4\u00e4. Mikromuovin tahattomaan irtoamiseen tullaan kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n merkint\u00e4, standardisointi, sertifiointi ja s\u00e4\u00e4telytoimenpiteet. Lis\u00e4ksi tietoutta mikromuovien vaikutuksista ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, juomaveteen ja ruokaan pit\u00e4\u00e4 tuoda laajemmin ihmisten tietoisuuteen.
Ensi hein\u00e4kuun alusta alkaen kaikkien alle kolmen litran juomapakkausten korkkien on pysytt\u00e4v\u00e4 kiinni pakkauksessa k\u00e4yt\u00f6n ajan. Samalla kierr\u00e4tysohje vaihtuu ja korkit lajitellaan jatkossa muovin sijaan kartonkina, josta se saadaan eritelty\u00e4 j\u00e4tteen k\u00e4sittelyss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Nyt siis olisi pienen ryhtiliikkeen aika, koska Suomen hy\u00f6dynt\u00e4mistavoitteet laahaavat auttamattomasti per\u00e4ss\u00e4 verrattuna muuhun Eurooppaan. Esimerkiksi muovipakkausten kierr\u00e4tys on vasta 30 %:n luokkaa. EU:n j\u00e4tedirektiivin (2018\/851) mukaisesti kierr\u00e4tysasteen tulisi olla 50 % vuoteen 2030 menness\u00e4. EU on asettamassa my\u00f6s uusia tavoitteita pakkausj\u00e4tteen v\u00e4hent\u00e4miseksi. EU:n parlamentti m\u00e4\u00e4ritteli tavoitteekseen pakkausj\u00e4tteen v\u00e4hent\u00e4misen niin, ett\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 pienenisi kymmenen prosenttia. Vuoteen 2035 menness\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4n pit\u00e4isi v\u00e4henty\u00e4 15 prosenttia, ja vuoteen 2040 menness\u00e4 20 prosenttia.<\/p>\n\n\n\n
Tarkista muovipakkausten lajitteluohjeet t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Pakkaukset ja pakkausj\u00e4tteet | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)<\/a> <\/p>\n\n\n\n Kouluta (tai koukuta)<\/em> n\u00e4ill\u00e4 ohjeilla kaikki mukaan lajitteluun ja huomaamaan kierr\u00e4tysmateriaali resurssina. \u00a0 Maailman kierr\u00e4tysp\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 kannustetaan kuluttajia, poliitikkoja ja yritysjohtajia n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kierr\u00e4tysmateriaali resurssina \u2013 ei j\u00e4tteen\u00e4. P\u00e4iv\u00e4n tavoitteena on rohkaista kuluttajia tekem\u00e4\u00e4n edes yksi muutos kierr\u00e4tystottumuksiinsa. Voit my\u00f6s tehd\u00e4 Sitran el\u00e4m\u00e4ntapatestin<\/a>. Omia ideoitaan ja ajatuksiaan kierr\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 ja uusista kierr\u00e4tystavoista voi jakaa h\u00e4sht\u00e4gill\u00e4 #globalrecyclingday.\u00a0 \u201cTodellinen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ei ole tiedonpuutetta vaan tiedon hankkimisesta kielt\u00e4ytymist\u00e4.\u201d <\/em>\u2013 Karl Popper.\u00a0<\/p>\n\n\n\n \u00a0
<\/p>\n\n\n\nKansainv\u00e4lisen\u00e4 kierr\u00e4tysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 suunnataan ihmisten huomio kierr\u00e4tykseen ja sen merkitykseen maapallollemme<\/h3>\n\n\n\n
Onneksi meill\u00e4 kaikilla on kyky muuttaa itse\u00e4mme!\u00a0<\/p>\n\n\n\n
\u00a0
L\u00e4hde: Saram\u00e4ki R., (2020) 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman.<\/p>\n\n\n\n
\u00a0<\/p>\n","protected":false},"featured_media":66651,"template":"","bloginkategoria":[200,198],"class_list":["post-66650","blogi","type-blogi","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","bloginkategoria-kiertotalous","bloginkategoria-ymparistohuolto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/blogi\/66650","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/blogi"}],"about":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/blogi"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/66651"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=66650"}],"wp:term":[{"taxonomy":"bloginkategoria","embeddable":true,"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/bloginkategoria?post=66650"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}