{"id":66446,"date":"2024-02-14T15:01:26","date_gmt":"2024-02-14T13:01:26","guid":{"rendered":"https:\/\/sykli.fi\/?post_type=blogi&p=66446"},"modified":"2024-02-26T13:52:15","modified_gmt":"2024-02-26T11:52:15","slug":"hyvasti-kirjoitustaito","status":"publish","type":"blogi","link":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/blogi\/hyvasti-kirjoitustaito\/","title":{"rendered":"Hyv\u00e4sti kirjoitustaito!"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoitustaito.<\/em> Olit suurenmoinen keksint\u00f6 ja palvelit ihmiskuntaa upeasti yli viidentuhannen vuoden ajan. Mutta emme tarvitse sinua en\u00e4\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kunnia kirjoitustaidon keksimisest\u00e4 taitaa kuulua muinaisille sumerilaisille hiukan yli 5000 vuoden taakse. Nuolenp\u00e4\u00e4n (kolmion) muotoisia kirjoitusmerkkej\u00e4 luotiin painamalla niit\u00e4 kirjoitustikulla puolipehme\u00e4\u00e4n savitauluun, joka sitten kovettuessaan ikuisti kirjoittajansa viestin. L\u00e4hes samanaikaisesti muinaiset egyptil\u00e4iset kehittiv\u00e4t hieroglyfins\u00e4. Kovin nopeaa ei ollut kirjoittaminen t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n menetelm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nopeutta kirjoittamiseen saatiin ajan mittaan yksinkertaistamalla merkkij\u00e4rjestelmi\u00e4 ja siirtym\u00e4ll\u00e4 paperin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kirjoitusalustana, piirtimienkin samalla kehittyess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Koneet tulevat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1800-luvun loppupuoliskolla keksit\u00e4\u00e4n kirjoituskone, jonka my\u00f6t\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n jo kaikkien 10 sormen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Samalla kirjoitusnopeus kasvaa merkitt\u00e4v\u00e4sti. Tietokoneiden mukanaan tuomat s\u00e4hk\u00f6iset n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6t nopeuttavat kirjoittamista my\u00f6hemmin viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Seuraava merkitt\u00e4v\u00e4 kehitysaskel on 2010-luvulla v\u00e4hitellen yleistyv\u00e4 puheentunnistus. Teko\u00e4ly on viimein saapunut kirjoittajan avuksi. Nyt ei tarvita en\u00e4\u00e4 k\u00e4si\u00e4 eik\u00e4 sormiakaan. Kirjoitusnopeuden merkitt\u00e4vin rajoitin on nyt ajatuksen kulku. Puhenopeudessa kyll\u00e4 useimmiten l\u00f6ytyy, mutta ajatuksen juoksuttaminen sujuvaksi tekstiksi vaatii sent\u00e4\u00e4n pohdintaa ja harkintaa ja manuaalista j\u00e4lkieditointia.<\/p>\n\n\n\n

Vain muutama vuosi puheentunnistuksen yleistymisen j\u00e4lkeen ollaan siirtym\u00e4ss\u00e4 jo seuraavalle tasolle. Generatiivinen teko\u00e4ly tuottaa varsin sujuvaa teksti\u00e4 suhteellisen suppeilla kehotteilla, jotka voidaan kirjoittamisen sijaan sanellakin. Samalla hoituu leijonanosa hitaasta ja usein vaivalloisestakin ajatusty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Otetaan esimerkki<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Haluan tuottaa tekstin aiheesta ” Miten organisaatioiden kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 keskustelevaa teko\u00e4ly\u00e4 omassa sis\u00e4isess\u00e4 oppimisessaan?”. K\u00e4yt\u00e4n ensin Googlen Bardia ja pyyd\u00e4n tekstin noin 3000 merkin mittaisena. Teksti syntyy Bardilta vain muutamassa sekunnissa. Teksti ei ole mielest\u00e4ni kuitenkaan kovin laadukas ja pyyd\u00e4n samaa kirjoitelmaa maksulliselta GPT4 teko\u00e4lylt\u00e4. Nyt kirjoitusnopeus on selv\u00e4sti hitaampaa, ehk\u00e4 noin 50 merkki\u00e4 sekunnissa. Mutta t\u00e4m\u00e4kin on jo sellainen nopeus, ett\u00e4 en kykene lukemaan noin nopeasti ja \u201dkuuntelunopeuteni\u201d on viel\u00e4 t\u00e4t\u00e4kin hitaampaa.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4stit ajattelunkin taidolle?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuosituhansia vanha hitaan kirjoittamisen ongelma n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt \u00e4kki\u00e4 ratkenneen. Teko\u00e4ly hoitaa lauseen muodostuksen kieliopillisesti kutakuinkin oikein. Samalla hoituu my\u00f6s aikaa viev\u00e4 l\u00e4hteiden etsiminen ja niiden l\u00e4pik\u00e4ynti. Koko prosessin nopeutuminen saattaa olla tuhansia prosentteja, siis monikymmenkertainen.<\/p>\n\n\n\n

Olemme kovin \u00e4kki\u00e4 kovin isojen kysymysten \u00e4\u00e4rell\u00e4. Miten ihmisen ajattelu pidett\u00e4isiin yh\u00e4 edelleen kirjoitusty\u00f6ss\u00e4 mukana? Vai onko niin, ett\u00e4 annetaan koneen hoitaa my\u00f6s kirjoitteluun liittyv\u00e4t ajatusty\u00f6t, kun se kerran tuntuu sujuvan niin etev\u00e4sti ja nopeasti. Sit\u00e4 paitsi kirjoittamamme tekstit p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t yh\u00e4 useammin koneiden lukemiksi. Kone k\u00e4y tekstin l\u00e4pi – ehk\u00e4 vain sekunnin osissa – ja imaisee sen samalla omaksi opetusaineistokseen. Mik\u00e4li teksti tulkitaan riitt\u00e4v\u00e4n merkitykselliseksi, kone voi v\u00e4litt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 esim. 30 sekunnin mittaisen tiivistelm\u00e4n \u201dinhimilliselle is\u00e4nn\u00e4lleen\u201d<\/p>\n\n\n\n

Ihmiselle j\u00e4isi l\u00e4hinn\u00e4 jonkinlainen supervisorin rooli; aloitteenteko ja toisinaan ep\u00e4ilytt\u00e4vien faktojen tarkistaminen. T\u00e4llaiseen maailmaan siirtymisess\u00e4 olisi kyll\u00e4 omat houkutuksensa \u2013 ja sudenkuoppansa. Ainakin on aihetta kysy\u00e4, kuka veisi t\u00e4llaisessa maailmassa ja ket\u00e4. Kuka on lopulta is\u00e4nt\u00e4 ja kuka renki?  

Kirjoittaja Ari Laitala<\/strong> ty\u00f6skentelee Suomen ymp\u00e4rist\u00f6opisto Sykliss\u00e4 asiantuntijana. H\u00e4n on perehtynyt teko\u00e4lyyn vuodesta 2016 alkaen.<\/em>
<\/p>\n\n\n\n

Tutustu Teko\u00e4ly-blogisarjan muihin osiin!<\/h3>\n\n\n
\r\n
\r\n
\n\r\n
\r\n \"\" \r\n

Mit\u00e4 opettajan tulisi tiet\u00e4\u00e4 teko\u00e4lyst\u00e4?\u00a0<\/h2>\r\n\r\n \r\n <\/a>\r\n\r\n<\/div>\n\n\r\n
\r\n \"\" \r\n

Nyt on oikea aika vet\u00e4\u00e4 mieluummin teko\u00e4ly\u00f6verit kuin vajarit!<\/h2>\r\n\r\n \r\n <\/a>\r\n\r\n<\/div>\n\n\r\n
\r\n \"\" \r\n

Saisiko olla teko\u00e4ly\u00e4 steroideilla?\u00a0<\/h2>\r\n\r\n \r\n <\/a>\r\n\r\n<\/div>\n<\/div>\r\n\r\n <\/div>\r\n<\/div>","protected":false},"featured_media":66447,"template":"","bloginkategoria":[193],"class_list":["post-66446","blogi","type-blogi","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","bloginkategoria-tekoaly"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/blogi\/66446","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/blogi"}],"about":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/blogi"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/66447"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=66446"}],"wp:term":[{"taxonomy":"bloginkategoria","embeddable":true,"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/bloginkategoria?post=66446"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}