{"id":65820,"date":"2023-11-23T10:20:36","date_gmt":"2023-11-23T08:20:36","guid":{"rendered":"https:\/\/sykli.fi\/?post_type=blogi&p=65820"},"modified":"2024-02-22T12:50:24","modified_gmt":"2024-02-22T10:50:24","slug":"tarina-kahdesta-sigmasta-tekoalyn-suurin-lupaus","status":"publish","type":"blogi","link":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/blogi\/tarina-kahdesta-sigmasta-tekoalyn-suurin-lupaus\/","title":{"rendered":"Tarina kahdesta sigmasta – teko\u00e4lyn suurin lupaus?"},"content":{"rendered":"\n

Koulutus on edelleen suuressa m\u00e4\u00e4rin organisoitu teollisen ajan opein, jossa pyrit\u00e4\u00e4n massatuotannon etuihin massatuotannon keinoin. Pian kaikki voi olla kuitenkin toisin.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tehtaan pillit eiv\u00e4t ole soineet en\u00e4\u00e4 vuosikymmeniin, mutta koulujen kellot jossain p\u00e4in viel\u00e4 kalkattavat. Vaikka luokkakoot ovat peruskoulussa pienentyneet sitten peruskoulun synnyn, ovat ne silti usein isoja. Niin isoja, ett\u00e4 mahdollisuudet opettamisen eriytt\u00e4miseen, henkil\u00f6kohtaiseen tukeen ja neuvontaan ovat varsin rajallisia. Sama p\u00e4tee perusasteen lis\u00e4ksi enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n moniin muihinkin koulutusasteisiin.<\/p>\n\n\n\n

Tutkijoita, johtajia, idealisteja, pragmaatikkoja, veronmaksajia ja varsinkin opettajia ja oppijoita on kuitenkin kautta aikain kuitenkin kiinnostanut kysymys siit\u00e4, miten oppiminen pit\u00e4isi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4, kun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat resurssit ovat niukat.<\/p>\n\n\n\n

Kahden sigman ongelma<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Asiaa pohti 1960- ja 70-luvuilla yhdysvaltainen Benjamin Bloom (1913-1999) koulutukseen syv\u00e4llisesti perehtynyt psykologi, joka tunnetaan parhaiten oppimistavoitteiden hierarkiaa j\u00e4sent\u00e4v\u00e4st\u00e4 Bloomin taksonomiasta. H\u00e4nen toistaiseksi v\u00e4hemm\u00e4n tunnettu ty\u00f6ns\u00e4 liittyy ns. kahden sigman ongelmaan. Probleemin taustalla on tutkimuksissa tehty havainto siit\u00e4, ett\u00e4 oppimistulokset paranevat dramaattisesti, kun opiskelijalla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n ohjaaja tai apuopettaja, jonka puoleen opiskelija voi aina tarpeen mukaan k\u00e4\u00e4nty\u00e4. Tutkimuksissa havaittiin oppimistulosten paranevan per\u00e4ti kahden sigman verran. Kuinka paljon siis?<\/p>\n\n\n\n

Sigma viittaa t\u00e4ss\u00e4 arvosanojen keskihajontaan. Jos arvosanojen keskihajonta on esimerkiksi yksi, merkitsee kahden sigman parannus arvosanan parantumista kahdella numerolla. Asiaa on havainnollistettu oheisella kuviolla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvateksti: Vaaka-akselilla on arvosana-asteikko 0-5. Arvosanoja on annettu (100 kpl) ensin niin, ett\u00e4 niiden keskiarvo on 2,5 ja arvosanojen sigma eli keskihajonta on 1. Jos arvosanat paranisivat yhden sigman verran, nousisi arvosanojen keskiarvo kolmeen ja puoleen. Kahden sigman parannuksen j\u00e4lkeen arvosanojen keskiarvo olisi jo 4,5 (kaikista tummin vihre\u00e4).<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ja kahden sigman ongelman ratkaisu on\u2026<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4llainen oppimistulosten paraneminen olisi tietysti j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Olisiko sen toteuttaminen mitenk\u00e4\u00e4n mahdollista? T\u00e4t\u00e4 pohti aikoinaan my\u00f6s Benjamin Bloom. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4 ongelmaan ei ole l\u00f6ydetty taloudellisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ratkaisua. Mutta nyt, \u00e4kki\u00e4, probleemin ratkaisun avaimet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tkin olevan k\u00e4sill\u00e4. Keskusteleva teko\u00e4ly on taloudellisesti edullinen ratkaisu, mutta ovatko sen kyvyt opetusty\u00f6ss\u00e4 jo riitt\u00e4v\u00e4t?<\/p>\n\n\n\n

Eiv\u00e4t ehk\u00e4 ihan viel\u00e4. Vaikka se ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 varsin hyvin puhuttua kielt\u00e4 \u2013 tietysti suomeakin. Sill\u00e4 on my\u00f6s valtava tietovarasto. Se sukkuloi pyydett\u00e4ess\u00e4 ymp\u00e4ri interneti\u00e4 hakien ajankohtaista tietoa. Se osaa tiivist\u00e4\u00e4. Se osaa laventaa. Se osaa selitt\u00e4\u00e4 asian toisella tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Mutta mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, se on aina tarvittaessa l\u00e4hell\u00e4, siell\u00e4 miss\u00e4 tietokone tai matkapuhelinkin. Se ei v\u00e4sy. Se jaksaa toistaa. Silt\u00e4 voi pyyt\u00e4\u00e4 kevent\u00e4vi\u00e4 vitsej\u00e4 v\u00e4liin. Sen kanssa voi edet\u00e4 omaan tahtiin ja pit\u00e4\u00e4 taukoja tarvittaessa. Sen kanssa voi vaihtaa lennosta oppiaineesta toiseen tai kolmanteenkin. Asian oppimista voidaan kokeilla my\u00f6s jollain toisella kielell\u00e4. Sill\u00e4 ei kiire minnek\u00e4\u00e4n eik\u00e4 sen huomiosta tarvitse kilpailla. Ja mik\u00e4 parasta siin\u00e4 on my\u00f6s ripaus inhimillisyytt\u00e4: sekin tekee virheit\u00e4. \ud83d\ude0a<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 kaksi sigmaa on viel\u00e4 vuonna 2023 tekem\u00e4t\u00f6n paikka, mutta olisiko yksi sigma jo realismia? J\u00e4\u00e4mme odottelemaan mielenkiinnolla probleemin ratkaisua koskevia uusia tutkimustuloksia.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n
\n\n\n\n

Kirjoittaja Ari Laitala<\/strong> ty\u00f6skentelee Suomen ymp\u00e4rist\u00f6opisto Sykliss\u00e4 asiantuntijana. H\u00e4n on perehtynyt teko\u00e4lyyn vuodesta 2016 alkaen. <\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Lue lis\u00e4\u00e4 teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 opetustoiminnassa!<\/h2>\n\n\n
\r\n
\r\n
\n\r\n
\r\n \"\" \r\n

Mit\u00e4 opettajan tulisi tiet\u00e4\u00e4 teko\u00e4lyst\u00e4?\u00a0<\/h2>\r\n\r\n \r\n <\/a>\r\n\r\n<\/div>\n\n\r\n
\r\n \"\" \r\n

Nyt on oikea aika vet\u00e4\u00e4 mieluummin teko\u00e4ly\u00f6verit kuin vajarit!<\/h2>\r\n\r\n \r\n <\/a>\r\n\r\n<\/div>\n\n\r\n
\r\n \"\" \r\n

Saisiko olla teko\u00e4ly\u00e4 steroideilla?\u00a0<\/h2>\r\n\r\n \r\n <\/a>\r\n\r\n<\/div>\n<\/div>\r\n\r\n <\/div>\r\n<\/div>","protected":false},"featured_media":65823,"template":"","bloginkategoria":[193],"class_list":["post-65820","blogi","type-blogi","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","bloginkategoria-tekoaly"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/blogi\/65820","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/blogi"}],"about":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/blogi"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/65823"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=65820"}],"wp:term":[{"taxonomy":"bloginkategoria","embeddable":true,"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/bloginkategoria?post=65820"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}