{"id":64438,"date":"2023-06-12T14:56:54","date_gmt":"2023-06-12T11:56:54","guid":{"rendered":"https:\/\/sykli.fi\/?post_type=blogi&p=64438"},"modified":"2023-06-12T14:56:55","modified_gmt":"2023-06-12T11:56:55","slug":"mita-on-oikeudenmukaisuus-vihreassa-siirtymassa","status":"publish","type":"blogi","link":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/blogi\/mita-on-oikeudenmukaisuus-vihreassa-siirtymassa\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 on oikeudenmukaisuus vihre\u00e4ss\u00e4 siirtym\u00e4ss\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n

Oikeudenmukaisuuden huomioiminen on olennaista vihre\u00e4ss\u00e4 siirtym\u00e4ss\u00e4, jotta toimia saadaan tehty\u00e4, eik\u00e4 kukaan ei ajaudu kohtuuttomaan ahdinkoon. Olemme nopeasti etenev\u00e4ss\u00e4 murroksessa, joka on pitk\u00e4lti seurausta tarpeellisten toimien lykk\u00e4\u00e4misest\u00e4. Siirtym\u00e4n onnistuminen nopealla aikav\u00e4lill\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 yleist\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4. Koska fossiilisilla polttoaineilla mahdollistettu materian kulutus on niin syv\u00e4sti integroitu yhteiskuntaamme, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vihre\u00e4 siirtym\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s merkitt\u00e4vi\u00e4 rakenteellisia muutoksia. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa suuria muutoksia my\u00f6s yksil\u00f6tasolla. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ovat energiaturpeen tuottajat, joiden elinkeinolta putosi nopeasti pohja, kun EU:n p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppamekanismi alkoi toimia jopa odotettua tehokkaammin. Muutos on ollut niin nopea, ett\u00e4 Sitran kolmisen vuotta sitten julkaisema ty\u00f6paperi<\/a> keinoista turpeesta luopumisen reilun siirtym\u00e4n tukemiseksi tuntuu jo auttamattomasti my\u00f6h\u00e4styneelt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Maank\u00e4ytt\u00f6sektorin hiilinielut ovat olleet pinnalla julkisessa keskustelussa, sill\u00e4 Suomella on paine saada hiilinielunsa kasvamaan. Mets\u00e4t ovat olleet keskustelun keski\u00f6ss\u00e4, koska niihin kohdistuu paljon ristiriitaisia intressej\u00e4. Aihe on Suomessa hyvin tunnelatautunut ja keskustelussa ne ottavat helposti vallan. Osallistuin helatorstaita edelt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 viikolla teemaan liittyen Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n Hiilest\u00e4 Kiinni<\/a> -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman seminaariin. Seminaarissa puhuttiin monessa kohtaa muutokseen varautumisen t\u00e4rkeydest\u00e4, vaikka viel\u00e4 ei ole t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta, mihin suuntaan ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteet muuttuvat ilmaston muuttuessa. Oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n k\u00e4sitett\u00e4 sivuttiin useasti ja paneelikeskustelussa aiheelle omistettiin hyv\u00e4 tovi.<\/p>\n\n\n\n

Tarkoittaako oikeudenmukaisuus samaa kaikille?<\/h2>\n\n\n\n

Hiilest\u00e4 kiinni -seminaarin paneelikeskustelussa nostettiin esille oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n kimurantit piirteet. Jo ydinkysymys, mit\u00e4 oikeudenmukainen siirtym\u00e4 tarkoittaa kenellekin, on moniulotteinen. \u00a0Ihmisten k\u00e4sitykset vaihtelevat ja monesti muutos tuntuu uhkaavalta. \u201dOikeudenmukaisuus antaa toisinaan leimasimen status quolle: minun ei tarvitse muuttua, koska muutos kohtelee minua ep\u00e4oikeudenmukaisesti\u201d, kuten keskustelupanelistina ollut ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski<\/strong> asian muotoili.<\/p>\n\n\n\n

Aiheeseen liittyy my\u00f6s vahvoja eturistiriitoja ja mittakaavakysymyksi\u00e4, kuten turveyritt\u00e4j\u00e4esimerkki osoittaa: ilmastonmuutos on globaali, hyvin viheli\u00e4inen ongelma, joka pit\u00e4\u00e4 ratkaista nopeasti. Akuuttiin ratkaisutarpeeseen n\u00e4hden etel\u00e4pohjamaan turveyritt\u00e4jien ahdinko saattaa tuntua kovin v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6iselt\u00e4. Silti my\u00f6s n\u00e4iden ihmisten huomioiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Muutos tapahtuu ainoastaan silloin, kun yhteist\u00e4 tahtoa on riitt\u00e4v\u00e4sti. Vaikka esimerkin turveyritt\u00e4ji\u00e4 on lukum\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti melko v\u00e4h\u00e4n, on se silti monille paikallisesti t\u00e4rke\u00e4 elinkeino ja ahdinkoon joutuneet yritt\u00e4j\u00e4t saavat helposti sympatiat puolelleen, jolloin ilmi\u00f6st\u00e4 kasvaa kokoaan isompi. T\u00e4ll\u00e4 voi puolestaan olla merkitt\u00e4v\u00e4, hidastava vaikutus vihre\u00e4n siirtym\u00e4n toteutumiseen. Lis\u00e4ksi esimerkin turvealaa on valtion taholta tuettu vuosikausia, mik\u00e4 h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n vastuuta. Tukeminen on osaltaan hidastanut alan murrosta, ja nyt p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppamekanismin my\u00f6t\u00e4 se on ajautunut \u00e4kki\u00e4 umpikujaan. Onko valtio varautunut riitt\u00e4v\u00e4sti muutokseen esimerkiksi mahdollistamalla kouluttautumisen tai tukemalla uudenlaisen elinkeinon syrj\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4semisess\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Oikeudenmukaisuus \u2013 kenen kannalta ja mill\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n

Oikeudenmukaista siirtym\u00e4\u00e4 voidaan tarkastella my\u00f6s ajan ja kohteen suhteen. Oikeudenmukaisuuskysymys on globaali, eli tarkastelu on syyt\u00e4 ulottaa yht\u00e4 tahoa tai valtiota laveampaan mittakaavaan. Suomella on hyv\u00e4t edellytykset tarjota puitteet oikeudenmukaiselle siirtym\u00e4lle ja meill\u00e4 on kaikki mahdollisuudet k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 murros hy\u00f6dyksi. Monessa maankolkassa asia on monimutkaisempi. Esimerkiksi kaivannaisten tarpeen kasvu lis\u00e4\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4 ja houkuttelevuutta my\u00f6s maissa, joissa ihmisoikeuksille viitataan kintaalla. Yleisesti ottaen ilmastonmuutoksen suurimmat h\u00e4vi\u00e4j\u00e4t ovat ne v\u00e4h\u00e4varaisimmat, jotka ovat my\u00f6s v\u00e4hiten ilmastonmuutosta edist\u00e4neet. Erityisesti h\u00e4vi\u00e4ji\u00e4 ovat perinteisi\u00e4 elinkeinoja harjoittavat alkuper\u00e4iskansat, joiden oikeudet ovat usein heikoilla tolalla globaalin teollisuuden tarpeiden rinnalla. My\u00f6s vihre\u00e4ss\u00e4 siirtym\u00e4ss\u00e4 piilee vaara, ett\u00e4 hy\u00f6tyji\u00e4 ovat jo ennest\u00e4\u00e4n vauraat valtiot, joilla on my\u00f6s parhaat edellytykset mukautua murroksen yli.<\/p>\n\n\n\n

Oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n osalta perusteltu kysymys on, mill\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 oikeudenmukaisuutta tarkastellaan? Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 mahdolliset iskut ottaa vastaan nyt, jotta my\u00f6hemmin tilanne olisi oikeudenmukainen? Vai tarkoittaako oikeudenmukaisuus sit\u00e4, kukaan ei k\u00e4rsi mill\u00e4\u00e4n aikav\u00e4lill\u00e4? Lis\u00e4ksi on aiheellista pohtia mitk\u00e4 muutostarpeet oikeastaan johtuvat puhtaasti vihre\u00e4st\u00e4 siirtym\u00e4st\u00e4? Jos vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4 ei olisi, eik\u00f6 t\u00e4ll\u00f6in olisi paineita muutokseen? Aikak\u00e4sitteeseen nivoutuu my\u00f6s kysymys siit\u00e4, kenen kannalta oikeudenmukaisuutta tarkastellaan. Onko oikeudenmukaista, jos tulevat sukupolvet k\u00e4rsiv\u00e4t siit\u00e4, ettemme ole suostuneet muutokseen nykyhetkess\u00e4? Onko reilua, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 muutos, koska siihen ei aiemmin ryhdytty? Aikakysymys voi koskea my\u00f6s muutoksen keskell\u00e4 olevaa yksil\u00f6\u00e4. Asiaa voi pohtia turveyritt\u00e4j\u00e4esimerkin kautta: Jos turveyritt\u00e4j\u00e4 luopuu nyt turvetuotannosta ja siirtyy esimerkiksi kosteikkoviljelyyn, h\u00e4n voi joko hy\u00f6ty\u00e4 suuresti ollessaan etunojassa markkinoilla, joilla ei ole viel\u00e4 liiemm\u00e4lti kilpailua. Toisaalta h\u00e4n voi my\u00f6s k\u00e4rsi\u00e4 l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n pioneerina toimintaan, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 ei ole viel\u00e4 toimintaa tukevia rakenteita ja n\u00e4in ollen h\u00e4vit\u00e4 pelin.<\/p>\n\n\n\n

Maailmankatsomuksemme on pitk\u00e4\u00e4n ollut ihmiskeskeinen, eli koko maapallo resursseineen on varattu ennen kaikkea ihmisen tarpeita varten. Kysymys oikeudenmukaisesta siirtym\u00e4st\u00e4 my\u00f6s nivoutuu t\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 nyt viimeist\u00e4\u00e4n on luovuttava vastakkainasettelusta, jossa ihmisen ja ymp\u00e4rist\u00f6n hyvinvointi erotetaan toisistaan. Uskon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ajattelun murros on monesti muutoskipuilun taustalla, kuten kysymyksess\u00e4 Suomen mets\u00e4talouden suunnasta. Varsinaisesti kysymys ei ole siit\u00e4 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 meid\u00e4n muuttua, vaan kyvyst\u00e4 varautua ja mukautua muutokseen. \u201dT\u00e4rke\u00e4 osa oikeudenmukaisuutta on, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ajoissa p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja niist\u00e4 viestit\u00e4\u00e4n selke\u00e4sti, jotta kaikki voivat varautua\u201d, Kalliokoski kiteytti keskustelussa.<\/p>\n\n\n\n

Osallistumalla voit vaikuttaa<\/h2>\n\n\n\n

Paneelikeskustelussa korostettiin, ett\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmien huomioiminen ja asianomaisten tahojen kuunteleminen on oikeudenmukaisuuden kannalta oleellista. Monitahoisen keskustelun k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolena panelistit nostivat esille riskin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon hidastumisesta.<\/p>\n\n\n\n

Vihre\u00e4n siirtym\u00e4n ja oikeudenmukaisuuden kokemisen kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 on tunne siit\u00e4, ett\u00e4 he voivat vaikuttaa osallistumalla. Kukaan ei halua tulla sivuutetuksi, vaan olla itse mukana vaikuttamassa t\u00e4rkeisiin kysymyksiin. Vaikuttamismahdollisuuksien lis\u00e4\u00e4miseksi paneelissa pohdittiin uusia demokratian muotoja, jotka mahdollistaisivat suoran vaikuttamisen paikallisiin muutoksiin. Syyllist\u00e4minen on my\u00f6s syyt\u00e4 unohtaa, sill\u00e4 kukaan ei halua my\u00f6sk\u00e4\u00e4n olla syyllinen. T\u00e4ll\u00f6in ihminen asettuu puolustusasemiin tukeutuen vanhaan sen sijaan, ett\u00e4 keskittyisi ajattelemaan, miten voisi hy\u00f6ty\u00e4 muutoksesta.<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnan rakenteiden tulee mahdollistaa sopeutuminen. Osallistamisen ohella yhteiskunnan tulee tarjota mahdollisuudet muutokseen esimerkiksi jatkuvan oppimisen kautta. P\u00e4\u00e4tt\u00e4jien harteille j\u00e4\u00e4 politiikka, joka kantaa pitk\u00e4lle tulevaisuuteen luoden edellytykset varautumiseen, mukautumiseen ja sit\u00e4 kautta oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoituksessa on k\u00e4ytetty l\u00e4hteen\u00e4 artikkelia: Huttunen, S., & Rekola, A. (2021). Reilu siirtym\u00e4, ekologinen solidaarisuus ja kest\u00e4vyysmurroksen mahdollisuus. Alue Ja Ymp\u00e4rist\u00f6, 50(2), 154\u2013164. <\/em>https:\/\/doi.org\/10.30663\/ay.109042<\/em><\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"featured_media":64439,"template":"","bloginkategoria":[],"class_list":["post-64438","blogi","type-blogi","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/blogi\/64438","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/blogi"}],"about":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/blogi"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/64439"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=64438"}],"wp:term":[{"taxonomy":"bloginkategoria","embeddable":true,"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/bloginkategoria?post=64438"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}