![\"\"](\"https:\/\/sykli.fi\/demo\/\/wp-content\/uploads\/2022\/04\/nevala-pyk-banneri-750x330-1.png\")
<\/p>\n<\/p>\n
Kaupunkisuunnittelulla rakennetaan ja mahdollistetaan kest\u00e4v\u00e4\u00e4 tulevaisuutta \u2212 tai jarrutetaan ja estet\u00e4\u00e4n sit\u00e4. Suunnitteluratkaisut m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t usein vuosikymmeniksi eteenp\u00e4in puitteet p\u00e4ivitt\u00e4iselle el\u00e4m\u00e4llemme, palveluille, liikenteelle ja yritystoiminnalle. Kaupunkitasolla teht\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset eiv\u00e4t kuitenkaan vaikuta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n paikallisesti ja alueellisesti, vaan kaupungeilla on suuri merkitys esimerkiksi ilmastonmuutokselle.<\/p>\n
Kaupunkisuunnittelussa kohtaavat kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tutut haasteet: eri taustoista tulevien kaupunkilaisten, asiantuntijoiden ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien erilaiset ajattelumallit ja tarpeet, lyhyen ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin sek\u00e4 yksityisten ja yhteisten intressien v\u00e4liset ristiriidat, monimutkaisten syy- ja seuraussuhteiden ymm\u00e4rt\u00e4minen ja tarve ongelmanratkaisuun systeemitasolla. Mik\u00e4 herkullinen l\u00e4ht\u00f6kohta kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kasvatukselle!<\/p>\n
Katse tulevaisuuteen \u2013 yhdess\u00e4<\/strong><\/p>\n YK:n Agenda2030 asettaa yhdeksi kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteeksi \u201dtaata turvalliset ja kest\u00e4v\u00e4t kaupungit sek\u00e4 asuinyhdyskunnat\u201d. Kaupunkisuunnittelun tulisi toteuttaa ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kaupunkia ja edist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista ja el\u00e4m\u00e4ntapojen muutosta.<\/p>\n Kaupunkisuunnittelu on monenlaisten n\u00e4kemysten ja tavoitteiden yhteen sovittelua. Kest\u00e4v\u00e4 kaupunkisuunnittelu edellytt\u00e4\u00e4 asiantuntijoiden, kaupungin eri toimialojen, asukkaiden, elinkeinoel\u00e4m\u00e4n, kolmannen sektorin ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja tahtoa. Katse pit\u00e4isi nostaa kapeista ja p\u00e4iv\u00e4npolttavista intresseist\u00e4 paljon kauemmas ja pohtia yhdess\u00e4, mit\u00e4 haluamme siell\u00e4 n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n T\u00e4ytyy siis luoda paikkoja ja aikoja eri toimijoiden kohtaamiselle ja oppimiselle. Yksi t\u00e4llainen paikka on Syklin kehitt\u00e4m\u00e4 Peliss\u00e4 yhteinen kaupunki! -ty\u00f6paja. Syksyll\u00e4 2016 lahtelaiset nuoret ja kunnallispoliitikot miettiv\u00e4t yhdess\u00e4, mik\u00e4 on tulevaisuuden hyv\u00e4 Lahti, ja asettivat yhteiset tavoitteet tulevalle yleiskaavalle. Sykli j\u00e4rjesti ty\u00f6pajan Lahden kaupungin kutsusta, yhdess\u00e4 kaupunkitekniikan asiantuntijoiden kanssa.<\/p>\n Osallistuminen ja osallisuus \u2013 arvokasta muttei helppoa<\/strong><\/p>\n Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 m\u00e4\u00e4rittelee hyvinkin vahvasti kansalaisten oikeuden osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, jolla on vaikutusta heid\u00e4n elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 (Perustuslaki, Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslaki, Perusopetuslaki, Nuorisolaki ja Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulaki). Edustuksellisen demokratian lis\u00e4ksi meill\u00e4 on siis oikeus vaikuttaa suoraan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, esimerkiksi kaavoitukseen. Minimiss\u00e4\u00e4n osallisella on oikeus ilmaista mielipiteens\u00e4, tehd\u00e4 muistutus tai valitus kaavaprosessin eri vaiheissa. Sek\u00e4 asiantuntijoiden ett\u00e4 osallisten kokemukset t\u00e4llaisesta vaikuttamisesta ovat kuitenkin usein lannistavia, sill\u00e4 osallistumisen l\u00e4ht\u00f6kohta on varsin negatiivinen: ehdotettujen muutosten vastustaminen.<\/p>\n Joissakin kunnissa \u201dosallistamiseen\u201d panostetaan paljon, ja asukkaille pyrit\u00e4\u00e4n tarjoamaan monenlaisia my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkkej\u00e4 t\u00e4llaisista kaupungeista ovat Lahti, Vantaa ja Helsinki. Asukkaille j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n ep\u00e4muodollisia k\u00e4velykierroksia ja keskustelutilaisuuksia. Mielipiteit\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n digitaalisilla kysely- ja karttapohjilla, ja Minecraft-peliymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja virtuaalitodellisuutta kokeillaan ideoiden ker\u00e4\u00e4miseen. Yhten\u00e4 osallistumiseen liittyv\u00e4n\u00e4 haasteena on kuitenkin edelleen, ett\u00e4 t\u00e4llaiseen vaikuttamiseen osallistuvat aktiivit eiv\u00e4t muodosta edustavaa otosta kuntalaisista. Mik\u00e4 on siis sen suhde edustukselliseen demokratiaan? Voittaako \u00e4\u00e4nekk\u00e4in ja sitkein, tai taitavin median k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4?<\/p>\n Osallistumismahdollisuuksia koulun kautta<\/strong><\/p>\n Yksi aliedustetuista ryhmist\u00e4 ovat nuoret, joiden osallisuus ja samalla sitoutuminen yhteiskuntaan her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t enenev\u00e4sti huolta. Kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa suomalaiset nuoret tuntevat yhteiskuntamme toimintaperiaatteet eritt\u00e4in hyvin, mutta ovat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 haluttomampia osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja kokevat vaikutusmahdollisuutensa heikoiksi. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kaupunkisuunnittelun rakentama tulevaisuus on kuitenkin se, miss\u00e4 juuri nuoret tulevat el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Miten tehd\u00e4 sen tavoitteita ja prosesseja ymm\u00e4rrett\u00e4viksi ja kiinnostaviksi? Miten saada nuorten \u00e4\u00e4ni kuuluville siten, ett\u00e4 syntyy voimaannuttavia kokemuksia osallisuudesta ja kuulumisesta yhteiskuntaan? *<\/p>\n Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelman perusteet antavat hyv\u00e4n pohjan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kasvatukselle kaupunkisuunnittelun kontekstissa. Jotta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n aitoon ja vaikuttavaan osallistumiseen nuorten omassa elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, osana kouluty\u00f6t\u00e4, tarvitaan konkreettista yhteisty\u00f6t\u00e4 koulun ja kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 vastaavien viranomaisten v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n T\u00e4llaista yhteisty\u00f6t\u00e4 koulujen ja asiantuntijoiden v\u00e4lill\u00e4 pyrimme synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Peliss\u00e4 yhteinen kaupunki! -opettajankoulutuksessa. Koulutuksessa eri oppiaineiden aineenopettajat suunnittelevat nuorten elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4n monialaisen oppimiskokonaisuuden yhdess\u00e4 nuorten ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Esimeriksi Lahden, Espoon ja Vantaan vuorovaikutussuunnittelijat ovat tarjonneet kouluille yhteisty\u00f6t\u00e4, joissa l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat aidot vaikutusmahdollisuudet. Nuorten rooli voi olla heille merkityksellisen tiedon ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 asiantuntijoille kaupunginosien kehitt\u00e4misen pohjaksi, l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n viihtyvyyden parantamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 projekti tai osallistuminen kaavaprosessin tiettyyn vaiheeseen.<\/p>\n Yhteisty\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 motivaatiota, osaamista ja joustoa sek\u00e4 kouluilta ett\u00e4 asiantuntijoilta. Erilaisilla toimijoilla on erilaiset l\u00e4ht\u00f6kohdat, tavoitteet ja reunaehdot, jotka t\u00e4ytyy avata toiselle osapuolelle. Opettajilta vaatii vahvaa ammatillista osaamista ja koululta uudenlaista toimintakulttuuria, ett\u00e4 oppiaineiden ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet saadaan sovitettua koulun ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen ja yhteisty\u00f6h\u00f6n. Koulussa teht\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6 on kuitenkin arvokasta jo siksi, ett\u00e4 se tarjoaa osallistumisen ja \u2013 parhaimmillaan \u2013 osallisuuden kokemuksia kaikille nuorille, ei ainoastaan aktiivisimmalle joukolle.<\/p>\n Opetushallituksen rahoittamat Peliss\u00e4 yhteinen kaupunki! -opettajankoulutukset k\u00e4ynnistyv\u00e4t j\u00e4lleen kes\u00e4n j\u00e4lkeen!<\/p>\n Heli-Maija Nevala toimii kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kouluttajana Suomen ymp\u00e4rist\u00f6opisto Sykliss\u00e4. H\u00e4nen asiakkaitaan ovat mm. yleissivist\u00e4v\u00e4n ja ammatillisen koulutuksen opettajat sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksen tutkinnonsuorittajat (ymp\u00e4rist\u00f6alan erikoisammattitutkinto).<\/em><\/p>\n * L\u00e4hteit\u00e4:
\nNuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainv\u00e4lisen ICCS 2009 -tutkimuksen p\u00e4\u00e4tulokset. Koulutuksen tutkimuslaitos, 2010.
\nLapset ja nuoret ymp\u00e4rist\u00f6kansalaisina: Ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksen n\u00e4k\u00f6kulma osallistumiseen. Koskinen Sanna, Helsingin yliopisto, 2010.<\/p>\n