{"id":618,"date":"2019-03-01T06:33:11","date_gmt":"2019-03-01T04:33:11","guid":{"rendered":"http:\/\/localhost\/sykli\/blogi\/tulevaisuus-on-vaikea-laji-mutta-sita-voi-oppia\/"},"modified":"2022-04-22T12:56:53","modified_gmt":"2022-04-22T09:56:53","slug":"tulevaisuus-on-vaikea-laji-mutta-sita-voi-oppia","status":"publish","type":"blogi","link":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/blogi\/tulevaisuus-on-vaikea-laji-mutta-sita-voi-oppia\/","title":{"rendered":"Tulevaisuus on vaikea laji, mutta sit\u00e4 voi oppia"},"content":{"rendered":"

Viisi askelta ymp\u00e4rist\u00f6ahdistuksesta tulevaisuustietoisuuteen<\/h2>\n

Ihmislajille ajallinen avaruus hahmottuu vaikeasti. Savanni-ihmisen ei kannattanut pohtia tulevaisuutta vuosikymmenten p\u00e4\u00e4h\u00e4n \u2013 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 oli reagoida nopeasti akuutteihin uhkiin. Maatalousyhteiskunnassa piti kantaa huolta ruuan riitt\u00e4misest\u00e4 seuraavaan kasvukauteen. El\u00e4m\u00e4n saattoi odottaa jatkuvan suunnilleen entisenlaisena sukupolvesta toiseen.<\/p>\n

Nuori ihmisyksil\u00f6 j\u00e4sent\u00e4\u00e4 maailmaa lyhyen el\u00e4m\u00e4nkokemuksensa pohjalta: omaa lapsuutta kaukaisempi historia n\u00e4ytt\u00e4ytyy melkein ep\u00e4todellisena. Keski-ik\u00e4iselle kolmen vuosikymmenen takaiset asiat voivat olla kirkkaita kuin eilisp\u00e4iv\u00e4, mutta vastaavaa ajanjaksoa eteenp\u00e4in on vaikea kuvitella. Tunnistamme hyvin elinaikanamme tapahtuneet radikaalit murrokset, kuten digitalisaation ja sen vaikutukset, mutta aliarvioimme l\u00e4hitulevaisuuden muutoksia.<\/p>\n

Kun ihminen on kehitt\u00e4nyt teknologioitaan yh\u00e4 tehokkaammiksi, vaikutuksemme planeettaamme ovat kasvaneet: ne ulottuvat jo maapallon joka kolkkaan ja pitk\u00e4lle tulevaisuuteen. Meille olisi luontaisinta el\u00e4\u00e4 hetkess\u00e4 ja pohtia tulevaisuutta ehk\u00e4 tulevan kes\u00e4loman tai omien uratavoitteiden tasolla. Ihmislajin kehitys pakottaa meid\u00e4t kuitenkin pois mukavuusalueeltamme: joudumme kantamaan huolta tulevaisuudesta tavalla, johon aivomme eiv\u00e4t haluaisi taipua.<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6ahdistuksen aika<\/strong><\/p>\n

1900-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 vallitsi vahva kehitys- ja teknologiausko: luotettiin siihen, ett\u00e4 uusilla sukupolvilla olisi aina edellisi\u00e4 korkeampi elintaso. Nykyiset nuoret kasvavat p\u00e4invastaisessa ilmapiiriss\u00e4. Nuorisobarometrin 2018 ennakkotulosten<\/a> mukaan nuorten huoli ilmastosta on kasvanut jyrk\u00e4sti vuodesta 2006. Eniten on kasvanut niiden nuorten osuus, joita ilmasto huolestuttaa \u201deritt\u00e4in paljon\u201d.<\/p>\n

Tulevaisuus pelottaa, ja pelko aiheuttaa torjuntaa, kuten ongelmien v\u00e4h\u00e4ttely\u00e4 ja kielt\u00e4mist\u00e4. Parin viime vuoden aikana keskusteluun on noussut ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoahdistus. Panu Pihkala on julkaissut aiheesta kirjan, jolle Kansanvalistusseura my\u00f6nsi vuoden 2018 sivistyspalkinnon<\/a>. Aalto yliopisto on perustanut opiskelijoilleen tukiryhmi\u00e4<\/a>, joissa purkaa ilmastoahdistusta. Ilmi\u00f6t\u00e4 on k\u00e4sitelty Yleisradion eri kanavilla, esimerkiksi Perjantai<\/a>-ohjelmassa 6.4.2018, Aktissa<\/a> 19.12.2018 ja kokonaisen sarjan verran Kioskin ilmastouutisissa<\/a>. Suomen Kuvalehti<\/a> tarkasteli ihmisen tarinaa ja tulevaisuutta ansiokkaassa artikkelissaan helmikuussa 2019. Jopa iltap\u00e4iv\u00e4lehdet<\/a> ovat tarttuneet aiheeseen.<\/p>\n

\"\"
Valokuva: Nathan Dumlao<\/figcaption><\/figure>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6ahdistuksesta tulevaisuustietoisuuteen<\/strong><\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6ahdistus kertoo kivuliaasta her\u00e4\u00e4misest\u00e4mme siihen, ett\u00e4 tulevaisuus ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys. Ett\u00e4 teknologinen kehitys ei automaattisesti merkitse parempaa tulevaisuutta. Ett\u00e4 rajaton kasvu ei ole loputtomasti mahdollista rajallisessa tilassa, rajallisin resurssein. Ettei teknologia yksin riit\u00e4 ratkaisemaan suhdettamme luontoon ja ymp\u00e4rist\u00f6ongelmiin.<\/p>\n

Meid\u00e4n on kaivettava arvot esiin laatikon pohjalta, jonne ne unohtuivat joskus kehitysuskon vuosikymmenin\u00e4. Meid\u00e4n on otettava kantaa siihen, millaisen tulevaisuuden haluamme, ja sitten toimittava sen puolesta.<\/p>\n

Onneksi ihmislajille on ominaista oppimiskyky. Tulevaisuustietoisuus on taito, jota voi kehitt\u00e4\u00e4 niin yksil\u00f6n kuin organisaationkin tasolla. Se muodostuu viidest\u00e4 tekij\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

    \n
  1. Aikaperspektiivi<\/strong>: miten ymm\u00e4rr\u00e4mme kehityskulkuja ja syy-seuraussuhteita?<\/li>\n
  2. Kokemus toimijuudesta<\/strong>: uskommeko voivamme vaikuttaa tulevaisuuteen oman el\u00e4m\u00e4mme ja yhteiskunnan tasolla?<\/li>\n
  3. Avoimuus vaihtoehdoille<\/strong>: osaammeko suhtautua kriittisesti vallitseviin \u201dtotuuksiin\u201d ja olosuhteisiin, joihin olemme kasvaneet? N\u00e4emmek\u00f6 mahdollisuuksia toimia toisin?<\/li>\n
  4. Systeeminen hahmottaminen<\/strong>: ymm\u00e4rr\u00e4mmek\u00f6 ihmisen ja luonnon muodostamia j\u00e4rjestelmi\u00e4, niiden toimintaa ja monimutkaisia vaikutuksia toisiinsa?<\/li>\n
  5. Muiden eettinen huomioiminen: <\/strong>kannammeko vastuuta paitsi omasta tulevaisuudestamme, my\u00f6s muiden ihmisten, yhteiskunnan ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksista hyvinvointiin? V\u00e4lit\u00e4mmek\u00f6 luonnosta ja muista eli\u00f6lajeista?<\/li>\n<\/ol>\n

    Ehk\u00e4 ahdistus on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n v\u00e4livaihe oppimisprosessissa, jossa ihminen kehitt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryksen ja vastuuntunnon suhteessaan tulevaisuuteen? Harjoitellaan aikaperspektiivimme laajentamista vaikkapa piirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aikajanoja ja kuvailemalla toivottavia tulevaisuuksia. Havainnoidaan uusia ideoita ja ratkaisuja ja tartutaan my\u00f6nteisten muutosten mahdollisuuksiin. Huomioidaan muut, l\u00e4hell\u00e4 ja kaukana \u2013 nykyisin on tieteellist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 se lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s omaa hyvinvointiamme tehokkaammin kuin aineellinen menestys. T\u00e4st\u00e4 kaikesta kasvaa kokemus toimijuudesta, mahdollisuuksistamme olla tulevaisuuden rakentajia.<\/p>\n

    Hyv\u00e4\u00e4 tulevaisuusp\u00e4iv\u00e4\u00e4 1.3.2019!<\/p>\n

    Tulevaisuustietoisuuden k\u00e4sitteen on kehitt\u00e4nyt Turun yliopiston tutkija Sanna Ahvenharju tutkimusryhmineen. Lue lis\u00e4\u00e4: https:\/\/www.utu.fi\/fi\/yksikot\/ffrc\/tutkimus\/hankkeet\/Sivut\/tulevaisuustietoisuus.aspx<\/a><\/em><\/p>\n

    Kirjoittaja:
    \nHeli-Maija Nevala
    \nkoulutusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6<\/p>\n","protected":false},"featured_media":619,"template":"","bloginkategoria":[],"class_list":["post-618","blogi","type-blogi","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/blogi\/618","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/blogi"}],"about":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/blogi"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/619"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=618"}],"wp:term":[{"taxonomy":"bloginkategoria","embeddable":true,"href":"https:\/\/sykli.fi\/demo\/wp-json\/wp\/v2\/bloginkategoria?post=618"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}