Ympäristökasvattaja ei ole mikään viherpiipertäjä

Julkaistu: 20.08.2019

Silja Sarkkinen ja Anna Kettunen

Lue

Ympäristökasvattaja ei ole mikään viherpiipertäjä

[ tiistai 20.08.2019 ]

Elämme vuotta 2000. Kuljen Harakan saaren polkua nuorena satuseikkailuohjaajana. Minua seuraa joukko pieniä päiväkotilapsia. Retkellä olemme tutkineet merta ja mereneläviä sadun, leikin, kuvien ja tutkimuksen keinoin. Lopuksi istumme silokallioille ja jaan jokaiselle pensselin. Kastamme pensseleitä pieniin kalliolammikoihin ja maalaamme kallioon vedellä unelmia ja toiveita paremmasta maailmasta. Tuuli kuljettaa ne pois. 

Elämme vuotta 2019. Tänä päivänä koulutan Suomen ympäristöopistossa uusia ympäristökasvattajia. Katselen Harakan saarella nuorta satuseikkailuohjaajaa, jota seuraa ryhmä päiväkotilapsia. He istuutuvat silokallioille ja ottavat esiin pensselit. Maailma on muuttunut 19 vuodessa, mutta luonto kiehtoo lapsia samalla tavalla kuin ennen. Minun kanssani satuseikkailemassa olleet lapset ovat nyt jo 25-vuotiaita. Mitä he puuhaavat? Mikä on heille tärkeää? Millaisia unelmia ja toiveita he nyt maalaisivat kallioon?  

Ympäristökasvattajan työ on maailman tärkeintä työtä

Ympäristökasvattaja edistää kestävää elämäntapaa ja lisää ympärillään ympäristöherkkyyttä, -myönteisyyttä ja -tuntemusta. Hän opettaa, kouluttaa ja neuvoo eri-ikäisiä lapsia, nuoria tai aikuisia.

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Peruskysymys onkin, kuinka ihmisen toiminta sovitetaan luonnon asettamiin ekologisiin reunaehtoihin.

Ympäristökasvattajat ovat viestinviejiä uuden elämäntavan opettamiseen ja oppimiseen. He voivat olla harrastajia tai alan erikoisammattitutkinnon suorittaneita ammattilaisia. He ovat harvinaisen optimistisia ja elämänuskoisia ihmisiä, mutta myös nöyriä ja sinnikkäitä, sillä tehtävä ei ole helpoimpia.

Ympäristökasvattaja konkretisoi toivoa paremmasta huomisesta.

Ympäristökasvattaja luonnossa lasten kanssa

Ympäristökasvattaja edistää kestävää elämäntapaa

Kestävä elämäntapa on arjen käytäntöjä, työtä, kulutusta, perhe-elämää ja vapaa-aikaa. Se on jokapäiväisiä valintoja niin työssä kuin kotonakin. Se on ruokaa, liikkumista ja asunnon lämmitysmuodon pähkäilyä, lukuisia lajittelupönttöjä ja kirpputorilöytöjä. Kestävä elämäntapa saattaa tähdätä myös kohtuullisuuteen, jossa hyvinvointi ja onnellisuus eivät perustu talouskasvuun.

Kestävä elämäntapa on toimintatapoja, joissa huomioidaan valintojen ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Se on kestäviä kulutusvalintoja, joiden taustalla ovat turhan kulutuksen välttäminen, elinkaariajattelu, säästeliäs luonnonvarojen ja energian käyttö, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä oikeudenmukaisuus.

Ympäristökasvattajat ovatkin ekoarjen sankarivalmentajia.

Ympäristökasvattaja lisää ympäristöherkkyyttä ja -myönteisyyttä

Ympäristöherkkyydellä tarkoitetaan yksilön kokemusten ja havaintojen pohjalta rakentuvaa tunnepitoista ja empaattista suhdetta ympäristöön sekä kykyä havainnoida ja aistia ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Ympäristösuhteeseen kuuluu kaikki se, mitä ihminen tekee ympäristössään, ympäristölleen ja ympäristönsä vaikutuksesta tai innoittamana.

Meillä jokaisella on omanlainen dynaaminen ja muuttuva luonto- ja ympäristösuhde, jonka merkittävimmät pilarit kootaan jo lapsuuden luontokokemuksissa ja lähiluonnossa.

Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomia. Erityisesti luontokasvatus tukee ympäristöherkkyyttä ja luontosuhdetta sekä edistää luonnontuntemusta. Se on ympäristökasvatuksen kokemuksellinen ja elämyksellinen muoto. Osa ympäristökasvattajista haluaakin kutsua itseään luontokasvattajiksi.

Ympäristökasvattaja lisää ympäristötuntemusta

Ympäristökasvattajan on ymmärrettävä yhtä lailla luonnon lait ja ilmiöt kuin ympäristön psyykkiset, kulttuuriset ja sosiaaliset ulottuvuudet. Ympäristötietoisuudessa yhdistyvät motivaatio (arvot ja asenteet) sekä tieto ja taito toimia ympäristön kannalta myönteisesti. Se mahdollistaa ympäristölle hyödyllisiä, tietoisia valintoja ja tekoja eli ympäristövastuullisen toiminnan.

Ympäristövastuullinen kansalainen on myös ekososiaalisesti sivistynyt. Ekososiaalinen sivistys on uusi Arto O. Salosen luoma hyvinvointikäsitys, jonka mukaan inhimillinen hyvinvointi rakentuu ymmärryksestä sellaisista ihmisenä olemisen oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka perustuvat riippuvuuteen luonnosta ja toisista ihmisistä. Ekososiaalisesti sivistyneen ihmisen suhde maailmaan on kokonaisvaltaisesti vastuullinen. Se rakentuu myötätunnosta, kohtuullisuudesta, vuorovaikutuksesta ja oman käytöksen seuraamusten tiedostamisesta.

 

Ympäristökasvattajan materiaalia

 

Sinustakin ympäristökasvattaja?

Vaikka ympäristökasvattaja on ennen kaikkea kasvattaja, toimia voi monilla areenoilla. Hän voi olla varhaiskasvattaja, joka johdattaa lapsen ensi kertaa kestävän kehityksen polulle. Hän voi olla opettaja, joka tarjoaa ympäristöopetusta koulun opetussuunnitelman mukaisesti ulkona oppimisen keinoin. Hän voi olla ammatillinen opettaja, joka nostaa esille kestävän kehityksen osaamisen osana oman alansa ammattitaitoa.

Ympäristökasvattaja voi olla nuorisotyöntekijä, joka toteuttaa nuorisotyötä ympäristökasvatuksen keinoin tai kulttuuriympäristössä toimiva museopedagogi. Hän voi olla elämyksiä, kokemuksia tai tietoa tarjoava luonto-opas tai ympäristöneuvoja henkilökohtaisesti jakeleva viestinnän ammattilainen.

Ihmisten asennoituminen kestävään elämäntapaan on pääosin myönteistä, mutta asenne ei välttämättä johda käyttäytymisen muutokseen. Ympäristöalan erikoisammattitutkinto Syklissä antaa loistavat lähtökohdat muutoksen tukemiseen. Ympäristökasvattaja voi olla jokainen meistä – tule mukaan muuttamaan maailmaa!

Sykli tarjoaa ympäristökasvatuksen lyhytkoulutuksia sekä tutkintoon johtavia koulutuksia. Seuraavat ympäristökasvattajan koulutusohjelmat (EAT) käynnistyvät lokakuussa ja helmikuussa. Lue lisää ja hae mukaan!

Kirjoittajat ovat kouluttaja Silja Sarkkinen ja koulutuspäällikkö Anna Kettunen Syklin luonto- ja ympäristökasvatuksen yksiköstä.