Suomen ympäristöopisto SYKLI – ympäristöosaajien tekijä
10

HSY:n ilmastoseminaarissa saatiin laajasti tietoa

posted on

20170209_121241

Seminaarin avasi freestyle-rapilla veteraanirappari Särre, joka modernilla runonlausunnalla toivotti kaikki tervetulleeksi ja esitteli päivän ohjelman. Tämän jälkeen avaussanat seminaariin puhui toimitusjohtaja Raimo Inkinen, HSY. Maapallo on nyt ennätyslämmin, ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin tutkijat ovat olettaneet. Ilmiö näkyy jo nyt arjessa ja taloudessa. Tämä tosiasia asettaa haasteita päätöksenteolle.  Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointeja on saatu lisää ja sen kattavuus maapallon valtioiden pinta-alasta on jo yli 80 %. Edistystä kuvaa myös se että rahoituslaitokset ovat luopumassa fossiilisen energian rahoituksesta, esim. Deutche Bank ei rahoita enää hiilienergiaa.

Pääesiintyjä, professori Jan Rotmans Rotterdamin yliopistosta pääsi sen jälkeen ääneen. Erittäin kiinnostavassa esityksessä hän kertoi yhteiskunnallisista muutoksista kohti kestävää kehitystä. Hänen mukaansa keke-juna on liikkeellä eikä sitä voi pysäyttää.  Ilmastonmuutoksessa tarvitaan kuitenkin nopeita ja radikaaleja toimenpiteitä jos halutaan että lämpeneminen pysyy alle kahden asteen.
 
Rotmansin mukaan Yhdysvaltojen vallanvaihdon vaikutus on jäämässä pieneksi. USA:n päästöjen odotetaan kasvavan vuositasolla enintään 10 %, mikä globaalisti tarkoittaa yhden prosentin päästöjen kasvua. Samaan aikaan liike-elämässä on reagoitu maailman muutokseen. Esimerkiksi Moodys arvioi että fossiilisen energian yhtiöt kuten öljy-yhtiöt ovat auringonlaskun aloja. Erityisellä tarkkailulistalla on esim. Shell. Vuonna 2015 sijoitettiin globaalisti uusiutuvaan energiaan enemmän kuin fossiiliseen, aurinkovoima on nopeimmin kasvava ala.

Suomen hallitukselle Rotmansilla oli terveisiä: maamme tarvitsee erityisesti uusien innovaatioiden tukemista. Suomi voisi olla biotalouden mallimaa, mutta tuotekehittelyssä on sijoitettava korkean teknologian erikoistuotteisiin. Bulkin tuottamiseen ei kannata lähteä. Tarvitsemme vision, alueellista kehitystä, hajautetun energiantuotannon ja radikaaleja innovaatioita. Muutos lähtee alhaalta ja hallituksen tehtävä on tukea edelläkävijöitä.

Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä ylipistosta puhui tämän jälkeen aiheesta ”Uutta ja uusiutuvaa – energialähteet tulevaisuudessa”.  Aurinkovoima on jo nyt monissa osissa maailmaa halvin energiantuotannon muoto ja uutta aurinkovoimaa rakennetaan jatkuvasti. Tulevaisuus kuuluu hajautetulle energiantuotannolle, joka on paitsi halpaa myös turvallista. Hajautetussa tuotantomallissa sähköntuotantoa on vaikea kaataa. Tässä mallissa kyberturvallisuus tulee ratkaisevaan asemaan. Kaupunkiliikenteessä sähkö ja muut puhtaat energiamuodot tulevat vallitseviksi siksi että ilman laatu on suurkaupungeissa kriittinen kysymys.

Teollisuusneuvos Timo Ritonummi työ- ja elinkeinoministeriöstä puhui Suomesta 2030-luvulla. Nyt valmistellaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (KAISU) joka koskee päästökaupan ulkopuolisia päästöjä. Vuonna 2030 kivihiili on huvennut, tilalla on risukasoja eli bioenergiaa. Sähköautoja on nykyistä enemmän. Bensiini- ja dieselautot eivät kuitenkaan katoa varsinkaan pitkän matkan ajossa. 

Ritonummen mukaan lämpöpumppuja on vuonna 2030 paljon käytössä myös isossa koossa mutta kaukolämpö on kuitenkin edelleen tärkein lämmitysmuoto. Sähköverkkoja rakennetaan uudelleen pyrkien jakeluverkoissa maakaapeleihin. Tuulipuistot lisääntyvät mutta myös ydinvoimaa tarvitaan lisää.

Seminaari jatkui kiinnostavana. Keskusteltiin muun muassa siitä, että kaupungeissa asukkaat siirtyvät käyttöperusteisiin ja kutsuttaviin palveluihin, oman auton omistaminen harvinaistuu. Liikkuminen perustuu myös auton käytössä jaettuihin resursseihin eli lainaamiseen ja vuokraamiseen. Autonvalmistajat ovat myös reagoineet muutokseen, esim. Ford on tuomassa neljän vuoden päästä markkinoille sähköauton joka on täysin jaettavissa.

Tulosaluejohtaja Irma Karjalainen HSY:stä kertoi että kaupunkialueella suuri osa asukkaista asuu raideliikenteen varrella ja asemanseuduista suunnitellaan vähähiilisen elämän näyteikkunoita. Pääkaupunkiseudulla on 80 asemanseutua, 48 % asukkaista on asemanseudulla ja 68 % käy töissä asemien lähistöllä.  

Seminaarissa jaettiin vuosittaiset HSY:n ilmastopalkinnot. Tänä vuonna palkinnot saivat ekokompassiyritykset ja kummikoulut. Palkinnon saivat H&A team Vantaalta (http://www.ha-team.fi/) ja junioripalkinnon Maatullin ala-asteen koulu. Kunniamaininnan sai Leppäkorven koulun ympäristöryhmä YRRÄ Vantaalta.

Monipuolinen ohjelma jatkui iltapäivällä. Paneelikeskustelussa oli läsnä pääkaupunkiseudun poliitikkoja eri puolueista. Kysyttäessä yleisön mielipidettä saivat tietullit ehdottoman hyväksynnän, 67 % oli sitä mieltä että niitä tarvitaan julkisen liikenteen rahoittamiseksi. Tämä jakoi poliitikkojen mielipiteitä vaikka ajatus hyväksyttiinkin, toteutus vaatii tarkkaa harkintaa. 

Esityksessä kiertotaloudesta tuli esille se miten tärkeää on ilmastonmuutoksen torjunnassa hiilen varastointi maaperään pitkäksi aikaa. Tätä koskeva tutkimushanke on meneillään, tarkoitus on muuttaa eloperäistä materiaalia biohiileksi jota voidaan käyttää maanparannusaineena.  Idea itsessään on vanha, tällä tavoin on toimittu esim. Amazonasin alueella satoja vuosia sitten.

Lopuksi puhuttiin Pariisin sopimuksen haasteista päätöksenteolle ja totunnaisille ajattelutavoille, esittäjänä talouskulttuurin tutkija (KTT) Paavo Järvensivu. Elämme fossiilisen talouden raunioissa ja meidän on siirryttävä ripeästi jälkifossiiliselle kaudelle. Uusiksi ovat menossa asuminen, liikkuminen, ruoka ja energiantuotanto. Haastetta kuvaa se että 80-luvulla ja sen jälkeen on käytetty puolet koskaan käytetystä öljystä, energiankulutuksen kasvu on ollut huikeaa. Emme pysty rajoittamaan ilmastonmuutosta jos kaikkea tuotantoa pyritään edelleen kasvattamaan.  Tarvitaan siis valtava elämäntavan muutos.

Kiinnostaako sinua kuulla lisää ilmastonmuutoksesta ja yhteiskunnan muutoksesta sen seurauksena? Suomen ympäristöopisto Sykli järjestää aiheesta Missä mennään ilmastonmuutoksessa - päivitä tietosi! – koulutuksen 28.2 kello 9-15:30. Aamupäivän aikana käsitellään ilmastonmuutoksen seurauksia ihmiskunnalle, sivilisaatiolle ja luonnolle. Iltapäivän aikana tutustutaan Suomen rooliin kansainvälisessä ilmastopolitiikassa ja vaikutusmahdollisuuksiin erityisesti vähiten kehittyneissä maissa.

Ilmoittaudu koulutukseen 14.2.2017 mennessä. Koulutukseen mahtuu enintään 20 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Voit ilmoittautua koko päivään tai valintasi mukaan aamu- tai iltapäivään. Koulutus sopii asiantuntijatehtävissä ja yritysvastuun parissa työskenteleville. Koulutus pidetään Syklin tiloissa osoitteessa Malmin kauppatie 8 B. Lue lisää ja ilmoittaudu koulutukseen! 

Tervetuloa!
 

| Categories: Artikkelit | Tags: | View Count: (649) | Return